Työnantajat tuskailevat rekrytoinnissa...

Nykyisin työntekijöiden haku on ulkoistettu. "Haemme asiakkaallemme..."

Siksi työpaikkoja on vaike a löytää. Työntekijän halkijana on kaikenmaailman Saksalaiset ja Virolaiset reppufirmat. Osa työpanoksen palkoistakin pitää saada maasta ulos veroparatiisiyhtiöille. Ei edes tiedä mikä suomalainen firma työntekijää hakee. Eikä aina edes sitä missä maassa se todellinen työpaikka on.

Tuossa elokuussa oli yksi tuollainen reppufirma joka lupasi työpaikan yhdelle valmistuneelle sähkömiehelle. Firmasta sanottiin että kun olet käynyt sähköturvallisuuskurssin saat työpaikan. Poika kävi 200 euroa maksavan kurssi lainarahalla. Reppufirmasta ei sen jälkeen ole kuulunut mitään. Poika soitti reppufirmaan itse niin sanovat että siihen työnantajaan johon piti mennä töihin ei ole saatu yhteyttä.

Nyt on mennyt kuukausi eikä sitä yhetyttä ole saatu vieläkään.

Työnantaja luulee usein, että työnhakija on ajatustenlukija. Työpaikkailmoituksetkin näyttävät olevan luokkaa etsitään "dynaamista suutaria, joka hallitsee sujuvasti englannin, saksan, venäjän ja muu kielitaito luetaan eduksi. Se taas osaako kysymyksessä oleva suutari kenkien naulauksen, on sivuseikka, koska dynaamisen suutarin pitää osata tulla sujuvasti toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa, erityisesti työnantajan.

Johtoportaaseen haetaan puolestaan ilmoituksilla, jotka ovat pääosin siansaksaa. Kuka on kuullut puhuttavan esimerkiksi "outplacement managerista"? Jos työnantaja olisi selvillä siitä mitä tahtoo, niin varmasti tekijä aina löytyisi. Tosin outplacement managerin päätyö näyttäisi olevan pikemminkin ulos- kuin sisäänheitto.

Olen samaa mieltä, että vikaa on tavallisesti työpaikkojen heikossa ilmoittamisessa ja hakuprosessin ulkoistamisessa, jos hakijoita ei löydy. Tässä ja monissa muissakin asioissa olisi syytä palata vanhoihin hyviin aikoihin.