Olen 27 vuotias nainen. Mieheni on 29. Olemme seurustelleet yli 2 vuotta ja asuneet yhdessä kaksi kuukautta.
Mitä pidemmälle suhteemme etenee sitä enemmän huomaan, etten voi luottaa mieheeni. Ja toisaalta kuitenkin voin. Hän on todella ihana: lämmin, hellä, rakastaa minua, en voi kuvitellakaan että hän pettäisi, hyvä huumorintaju, kiltti, minun puolellani kaikessa ja haluaa minun parastani, käy työssä ja arvostan hänen ammattitaitoaan siinä. Paljon on siis hyvää.
Kuitenkin näen liikaa hänen äitinsä vaikutusta hänessä. Mieheni äiti on vähätellen sanottuna hössö, joka hoitaa kaikki mahdolliset asiat (jos vain hetkeksikään herpaantuu ja ei sano tiukasti EI). Lieneekö siis siitä johtuen koen usein, että minun on oltava suhteessamme se "aikuinen", se joka huolehtii laskut ja talouden, huolehtii ruuan ja arjen sujumisen. Mieheni ikään kuin haahuilee elämän läpi ottamatta vastuuta mistään. Tässä muutama esimerkki:
- Rahamme ovat äärimmäisen tiukalla. Mieheni soittaa minulle kesken päivän, että pitäisikö meidän ostaa polttava dvd-laite.
- Rahamme ovat edelleen todella tiukalla. Hän hakee kotimatkalla pitsat meille ruuaksi (vaikka kaapissa on nuudeleita jne.
- Hänen koko palkkansa menee samana päivänä kun on tullutkin. Hän ei todellakaan tuhlaa, vaan raha menee vuokraan, lainanlyhennyksiin ja lapsen elatusmaksuun. Ehdotan, että hän ottaisi selvää voiko lainanlyhennyksen ehtoja muuttaa tai onko muilla pankeilla paremmat ehdot - hän ei tee mitään.
- Olen maksanut kaikki yhteiset menomme siltä ajalta kun olemme asuneet yhdessä. Hän ei ole kertaakaan kysynyt miten asiat ovat hoituneet. Olen opiskelija, käytännössä minulla ei juuri ole tuloja.
Ymmärrän toki, ettei elämä ole pelkkää rahaa. Koen kuitenkin, ettei mieheni ota mitään vastuuta siitä, kuinka yhteinen elämämme hoidetaan. Se käy ilmi pienistä asioista. Ikäänkuin hän ei ottaisi mitään vakavasti, kaikki vain tapahtuu hänelle ja kaikesta aina selviää ilman sen suurempaa vastuuta. Minua kammottaa kuinka löysästi hän suhtautuu uutiseen, että meillä on 6 € rahaa koko kuukaudeksi. Hän ei edes hätkähdä tedosta, että tili on miinuksella.
Olen puhunut hänelle asiasta. Tämä tuntuu kuitenkin olevan ainut asia, josta hänen on vaikea keskustella. Muista sioista hän ei juuri edes suutu. Ja vaikka olemme monet kerrat puhuneet ja päässeet johonkin tulokseen, ei mikään koskaan muutu.
Haluaisin itsekkin joskus heittäytyä vastuuttomaksi ja typeräksi. Haluaisin, ettei minun tarvitse aina olla se joka maksaa ja määrää kaapin paikan. Olisi helpottavaa, kun toinen silloin tällöin sanoisi miten asiat tehdään.
Pelkään, että kohta emme elä enää tasa-arvossa: minusta tulee kamala määräilevä akka ja miehestäni tossun alla oleva hissukka :/
Vastuuton mies?
13
2714
Vastaukset
- perheen pää
"Muista sioista hän ei juuri edes suutu."
Hän ei siis suutu sioista vaan asioista.
Minä maksan myös puolet vuokrasta. - Jaskaxx
Joskus tuntuu siltä, että on liian monta rautaa tulessa. Työelämässä olen paljon vartija, mutta se ei juurikaan haittaa. Yksityispuolella on liian monta työmaata. Se joskus rassaa, kun kaikkea tarvittavaa ei pysty tekemään.
Pitäisi osata ottaa kevyemmin, mutta kun olen tottunut siihen että mitään ei jätetä tekemättä.
Avovaimoni tosin voi olla tuossa asiassa vähän eri mieltä.- alkup.
Niin kai se on, että kun on pienestä asti tottunut ottamaan vastuun, niin sen automaattisesti ottaa. Ellei kukaan hidasta tahtia ja tule väliin. Kyllä, joskus käy kateeksi miestä, kun hän voi ottaa elämän niin rennosti. Ehtii varmasti nauttia asioista enemmän kuin minä.
Mutta jos minä en huolehdi, kuka silloin huolehtii? Eikö siihen maailma romahda? - Jaskaxx
alkup. kirjoitti:
Niin kai se on, että kun on pienestä asti tottunut ottamaan vastuun, niin sen automaattisesti ottaa. Ellei kukaan hidasta tahtia ja tule väliin. Kyllä, joskus käy kateeksi miestä, kun hän voi ottaa elämän niin rennosti. Ehtii varmasti nauttia asioista enemmän kuin minä.
Mutta jos minä en huolehdi, kuka silloin huolehtii? Eikö siihen maailma romahda?Se vastuu vain on tarkasti valvotun laitoksen hierarkiassakin kuuma peruna. Valta otetaan mieluusti vastaan, mutta vastuu yritetään sysätä muualle, jos vain mahdollista.
Tietty porukka on meillä sopivasti tulilinjalla, ja sinne isketään surutta - vaikka syy olisikin muualla. Esimerkiksi saamattomissa päälliköissä.
Ei tainnut paljoa lohduttaa. - Jocuko
alkup. kirjoitti:
Niin kai se on, että kun on pienestä asti tottunut ottamaan vastuun, niin sen automaattisesti ottaa. Ellei kukaan hidasta tahtia ja tule väliin. Kyllä, joskus käy kateeksi miestä, kun hän voi ottaa elämän niin rennosti. Ehtii varmasti nauttia asioista enemmän kuin minä.
Mutta jos minä en huolehdi, kuka silloin huolehtii? Eikö siihen maailma romahda?Kun miestä pitää katsoa perään kuin pientä lasta. Tuollaisia sattuu toisinaan kohdalle. Meinaa siinä päreet palaa, kun on jatkuvasti oltava tarkkana ja huomautettava samoista asioista.
Minusta sinulla olisi johtopäätösten aika. Minä olin vähän samanlaisessa tilanteessa turhan pitkään toiveikas. Ei tullut mitään muutosta. Pääsin kuitenkin mukavasti siitä touhusta eroon. - alkup.
Jaskaxx kirjoitti:
Se vastuu vain on tarkasti valvotun laitoksen hierarkiassakin kuuma peruna. Valta otetaan mieluusti vastaan, mutta vastuu yritetään sysätä muualle, jos vain mahdollista.
Tietty porukka on meillä sopivasti tulilinjalla, ja sinne isketään surutta - vaikka syy olisikin muualla. Esimerkiksi saamattomissa päälliköissä.
Ei tainnut paljoa lohduttaa.Valta on kiihottava asia. Se kelpaa monelle. Jää vain joiltakin huomiotta, että valta tuo mukanaan sen vastuun. Ja tottakai se ihminen siinä välissä - vallasta seuraava - joutuu tulilinjalle! Häntä on helppo syyttää monesta asiasta, vaikka vika tosiaan olisi muualla. Sen takia esim. lähiesimiehen paikat on taatusti kusisia paikkoja monessa firmassa.
Hyvää Joulua kuitenkin! Ota rennosti muutama päivä ja unohda vallasta kiihottuneet :) - alkup.
Jocuko kirjoitti:
Kun miestä pitää katsoa perään kuin pientä lasta. Tuollaisia sattuu toisinaan kohdalle. Meinaa siinä päreet palaa, kun on jatkuvasti oltava tarkkana ja huomautettava samoista asioista.
Minusta sinulla olisi johtopäätösten aika. Minä olin vähän samanlaisessa tilanteessa turhan pitkään toiveikas. Ei tullut mitään muutosta. Pääsin kuitenkin mukavasti siitä touhusta eroon.Voisihan niitä ratkaisuja suuntaan jos toiseen aina tehdä.
Toisaalta olen sitä mieltä, että kun on kohtuullisen hyvän löytänyt, niin jossain vaiheessaa ei enää vaihtamalla parane. Ja luotan keskusteluun. Miehessäni on joitakin niin hienoja piirteitä, etten ole valmis hänestä luopumaan. Keskustelutaito on niistä yksi. Uskon vielä, että hyvällä koulutuksella :) saa tässäkin asiassa keskusteluyhteyden aikaiseksi.
Päreet palaa välillä, juu. Mutta onneksi olen kekseliäs, ehkä löydän jonkin keinon millä saada asiat perille. Vinkkejä otetaan vastaan :) - Jaskaxx
alkup. kirjoitti:
Valta on kiihottava asia. Se kelpaa monelle. Jää vain joiltakin huomiotta, että valta tuo mukanaan sen vastuun. Ja tottakai se ihminen siinä välissä - vallasta seuraava - joutuu tulilinjalle! Häntä on helppo syyttää monesta asiasta, vaikka vika tosiaan olisi muualla. Sen takia esim. lähiesimiehen paikat on taatusti kusisia paikkoja monessa firmassa.
Hyvää Joulua kuitenkin! Ota rennosti muutama päivä ja unohda vallasta kiihottuneet :)Työelämässä minä olen jo wanha mestari, jota on pakkokin kunnioittaa. Minun motivaationi kun on saatava pysymään riittävän hyvänä.
Olen myös tärkeä välikappale osaamisen siirtämisessä nuoremmille, ja toisaalta vaadittavan kokemuksen omaava.. nyt menee liikaa kehuskeluksi.
Hyvää joulua sinullekin ja menestystä jatkossa! - Jocuko
alkup. kirjoitti:
Voisihan niitä ratkaisuja suuntaan jos toiseen aina tehdä.
Toisaalta olen sitä mieltä, että kun on kohtuullisen hyvän löytänyt, niin jossain vaiheessaa ei enää vaihtamalla parane. Ja luotan keskusteluun. Miehessäni on joitakin niin hienoja piirteitä, etten ole valmis hänestä luopumaan. Keskustelutaito on niistä yksi. Uskon vielä, että hyvällä koulutuksella :) saa tässäkin asiassa keskusteluyhteyden aikaiseksi.
Päreet palaa välillä, juu. Mutta onneksi olen kekseliäs, ehkä löydän jonkin keinon millä saada asiat perille. Vinkkejä otetaan vastaan :)Jokainen ihminen on yksilö, ja mitään yleispäteviä neuvoja on vaikea antaa.
Täällä päin on vanha sanonta, että jos mies ei ole nelikymppisenä järkiintynyt eikä rikastunut, niin kummastakaan ei ole enää toivoa. Tuon järkiintymisen suhteen se ainakin näyttää pitävän paikkansa, naistenkin kohdalla. - nainen
alkup. kirjoitti:
Voisihan niitä ratkaisuja suuntaan jos toiseen aina tehdä.
Toisaalta olen sitä mieltä, että kun on kohtuullisen hyvän löytänyt, niin jossain vaiheessaa ei enää vaihtamalla parane. Ja luotan keskusteluun. Miehessäni on joitakin niin hienoja piirteitä, etten ole valmis hänestä luopumaan. Keskustelutaito on niistä yksi. Uskon vielä, että hyvällä koulutuksella :) saa tässäkin asiassa keskusteluyhteyden aikaiseksi.
Päreet palaa välillä, juu. Mutta onneksi olen kekseliäs, ehkä löydän jonkin keinon millä saada asiat perille. Vinkkejä otetaan vastaan :)Viiden euron omaisuudella ei pidä tehdä kuuden euron sijoituksia. Noita tekstejäsi lukiessa mietin ongelmaasi ja se ei todellakaan ole yksinkertainen juttu saada "persaukinen mies" ymmärtämään, että elämä ei voi näin jatkua. Joku on aina vastannut hänen tekemisistään, eli äiti ennen sinua ja hän ei yksinkertaisesti ole oppinut kantamaan vastuuta edes omista tekemisistään. Minä luutavasti en jäisi katselemaan, muuttuuko mies vai ei. Puhelahjat ja muut mukavat ei paljon paina vaakakupissa, kun perheeseen siunautuu lapsia ja jääkaapissa ei ole muuta kun valo??!!
- alfons
Tarvitseeko asian mennä kohti sinun kauhukuvia vai voiko niihin vaikuttaa? Jospa annat hänen oppia vastuuta antamalla tehtäviä jotka hän hoitaa tai huomaa valintansa seuraukset.
Tarjoile tyhjä lautanen ja kerro että toistaiseksi emme syö vaan poltamme cd-levyjä yhdessä.
Toisaalta voit lopettaa suhteen ja harjoitella seuraavassa suhteessa tasapuolista vastuun ottamista; sinä ilmeisesti otat sitä reilusti. Rohkenen epäillä kuitenkin kyseisen asian olevan pieni verrattuna siihen mitä suhteessa tulee vastaan. - Anonyymi
No ensiksikin. Lopeta tuo.
Ei olevielä lapsia niin helppoa.
Kummallakin VASTUU:
sähkö, vastike, lainat, vakuutukset jne.
Mikäli hän ei suostu/ halua (!) niin puhalla peli poikki!
Muussa tapauksessa, jos vielä tulee lapsia, et tule selviämään ja katkeroidut.
Et varmaan halua sitä.
Nyt järki! käteen.
Ethän hyväksy itseltäsi tuollaista . Älä siis hyväksy sitä PARILTASI!!!
Elämä on YHTEISpeliä! EI tuollaista.
❤️💖Zemppiä hyviin päätöksiin. Ole aikuinen.- Anonyymi
vastasit 21 vuotta vanhaan aloitukseen . Miksi?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 703149
- 622505
Hei........
Pelkkä sun näkeminen saa mut hymyilemään pitkin iltaa. Oot niin 🤩😘 Edellinen poistettiin.562136Mitä sanoa pituudeksi näillä mittaustuloksilla?
Jos jossain tarttee ilmoittaa pituus sentin tarkkuudella? Mitattu neljästi virallisesti ja mittaustulokset on olleet 1942045- 551952
- 421594
- 401560
Mä en jaksa suojella sua enää
Oot osa mun tarinaa ja ensirakkaus 🩷🌈 Olisiko niin kauheata, jos muutkin ystävämme tietäisivät? Se on jo niin vanha ”t141263EU:n uusin idea - jatkossa joudut tunnistautumaan kun katsot PORNOA!
"Pornon katsominen muuttuu täysin Euroopan komissio on kehittänyt sovelluksen, jolla internetin käyttäjä voi todistaa p1391168- 61083