Elämä kuin elokuvasta, en tiedä mitä tehdä..

Jos mä oisin sä, niin unohtaisin exän. Aikuinen mies joka ei osallistu kotitöihin ei oo vaivannäön arvonen.
Nyt vaan jatkat elämääs , kyl kaikki järjestyy :-)

Aikamoinen tilanne mutta niin tavallinen :)

Olen eronnut keväällä ja minulle kaikki tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta... hyvin klassinen tilanne; kaksi hyvässä toimessa olevaa, ihanat lapset, tein kaikkeni lasten eteen, iso talo, life is good and beautiful :D parisuhde vaan unohtui kunnes lopulta halusin asiasta puhua ja kaikki olikin ohi... pelkkää mustaa ympärillä ja kaikki aivan palasina, aivan. Muutto pois yhteisestä kodista, uudet huonekalut ja lasten kanssa rakentamaan meidän vuoroviikkoelämää... itkin enemmän kuin ikinä, puhuin enemmän kuin ikinä, surin, vihasin ja olisin voinut kostaakin ihan helposti. Ajattelin monta kertaa, että ei tästä voi selvitä.

En ole vielä selvinnytkään mutta aika kivasti kuitenkin menee. Takana on parikymmentä terapiakäyntiä, useamman valitun ero ja tunnekirjan lukua, lasten kanssa meidän arkea, surua pirusti, laastareita riittävästi, hulluna liikuntaa mutta tosi vähän alkoa tms.

Nyt osaan sanoa sinulle, että exäsi ei ole asioita käsitellyt, ei ole oppinut itsensä kanssa elämään eikä ennen noiden omien asioiden käsittelyä pysty elämään kanssasi mitään muuta kuin sitä vanhaa elämää... Jos hän tutkiskelisi itseään, opettelisi elämään vastuullisen, tasapainoisen ja huomioonottavan aikuisen elämää, hän voisi pystyä sellaiseen parisuhteeseenkin.
Sama pätee sinuun. Et voi olettaa onnen tulevan ulkoa esim tuon uuden miehen kautta. Jos hän joskus lähtee, lähtee onnesi sen myötä ja olet taas onneton. Opettele elämään onnellisena yksin niin voit elää onnellisena myös toisen kanssa...

Sinuna jatkaisin elämää yksin. Voit toki tavata sitä uutta tai joskus palata exän kanssa ja aloittaa alusta mutta vasta kun osaat olla onnellinen ihan yksin! Koen, että ollaan tällä hetkellä niin samassa tilanteessa :)

Hei Kahdenmiehenloukussa

Mieleeni tuli tuosta valitsemastasi nimimerkistä, että ymmärrän hyvin sinun kokevan olevasi loukussa. Mutta loukussa et taida viime kädessä olla kahden miehen välillä, vaan oman itsesi takia.

Elämäsi on kaaostunut. Olet kokenut eroja ja rakastumisia ja monet asiat ovat jääneet kesken. En viestistäsi ihan saanut selvää, jatkuuko raskautesi yhä, mutta joka tapauksessa raskaaksi tuleminen tässä tilanteessa on pyörittänyt mieltäsi aika tavalla.

Mielestäni sinun tulisi nyt vakavasti pysähtyä pohtimaan, mitä tahdot elämältäsi ihan itse. Miten voisit tukea itseäsi itsenäistymään, kasvamaan aikuiseksi joita ei toisten ristiriitaiset viestit riepottele ja joka voi oppia vastaamaan omista valinnoistaan ja niiden aiheuttamista seurauksista. Ajattelen, että sinulle olisi terveellisintä olla ihan yksin, ilman kumpaakaan tai kolmatta miestä. Miettiä perinpohjin, mitä näistä suhteista opit ja myös sitä, mitä elementtiä niistä et enää tahdo mukanasi seuraavaan parisuhteeseen. Ei ole hyväksi etsiä unelmamiestä, vaan oppia parisuhde- ja vuorovaikutustaitoja, joilla oma suhde voi vuosien saatossa muuttua unelmasuhteeksi. Sitä ennen täytyy hoitaa kuntoon suhde omaan itseensä. Opettele tuntmanaa itsesi ja kasvattamaan omat rajasi myös miessuhteissa. Tarvittaessa voit hyötyä keskusteluavusta.

Elämänmatkaan terveisin, Merja diakoni

Elämäsi olet huolelliseti ja harkiten järjestänyt kuin ju kuin huonosta, halvasta, ala-arvoisesta ( porno) elokuvasta.
Ellet halua lasta, anna hänet lahjaksi rakastaville vanhemmille jotka todella haluasivat hänet!
Lopeta noiden halpojen porno elokuvien katselu ja kohota elämäsi paljon korkeammalle tasolle.
Miten?
Käytä aivojasi kehittääksesi henkistä minääsi.
Lopeta pornoelokuvien katselu ja niistä elämän oppia saaminen.

Kysy seurakuntasi pastorilta, ohjaajalta , mitä tarkoitetaan elämän kauneudella( ellet tiedä/tunne ketään muita korkeampien arvojen tajuajia!)