Olen ihastunut alaiseeni. Olemme molemmat sinkkuja. Pyysin ihailuni kohdetta kahville, mihin hän vastasikin myöntävästi. Muutaman päivän kuluttua hän itse kysyi minulta, milloin menisimme kahvittelemaan ja sovimme tapaamisesta.
Istuimme pari tuntia jutellen niitä näitä. Tunnelma oli mielestäni vaivautunut. Olin varovainen, enkä puhunut tunteistani. Pois lähtiessämme hän sanoi minulle ettei halua enää lähteä kanssani kahdestaan kahville, vaan haluaa pitää työn ja vapaa-ajan erillään. Kuitenkin isommalla porukalla voi lähteä.
Onko minun tulkittava tämä niin, että vika on minussa, en ole tarpeeksi komea tai kiinnostava hänen seuralaisekseen? Miksi hän sitten pyysi minua kahville, olisihan hän voinut asian voinut sanoa suoraan sitten kun minä olisin ehdottanut tapaamista?
Vai olisiko kysymys kuitenkin siitä, että nainen pelkää styylata pomon kanssa? Molempien on jatkettava samalla työpaikalla, tapahtui näiden kahden ihmisen välillä mitä tahansa...
Miksi te naiset olette niin monimutkaisia ja ihania? Ja miksihän sitä aina ihastuu vääriin ihmisiin, nyt vielä työpaikalla...
Istuimme pari tuntia jutellen niitä näitä. Tunnelma oli mielestäni vaivautunut. Olin varovainen, enkä puhunut tunteistani. Pois lähtiessämme hän sanoi minulle ettei halua enää lähteä kanssani kahdestaan kahville, vaan haluaa pitää työn ja vapaa-ajan erillään. Kuitenkin isommalla porukalla voi lähteä.
Onko minun tulkittava tämä niin, että vika on minussa, en ole tarpeeksi komea tai kiinnostava hänen seuralaisekseen? Miksi hän sitten pyysi minua kahville, olisihan hän voinut asian voinut sanoa suoraan sitten kun minä olisin ehdottanut tapaamista?
Vai olisiko kysymys kuitenkin siitä, että nainen pelkää styylata pomon kanssa? Molempien on jatkettava samalla työpaikalla, tapahtui näiden kahden ihmisen välillä mitä tahansa...
Miksi te naiset olette niin monimutkaisia ja ihania? Ja miksihän sitä aina ihastuu vääriin ihmisiin, nyt vielä työpaikalla...
Vastaukset 16
Vanhimmat
Itselle tuli mieleen, että nainen halusi olla kohtelias ja asiallisesti kahvin ääressä kertoa ettei tapailu sovi. Asiallista toimintaa mielestäni, etenkin, kun teidän tosiaan täytyy edelleen tehdä töitä samassa paikassa.
Ihanan ja kivan, kohtelijaan naisen ilmeisesti tapasit. Sääli, ettei työpaikkaromanssit yleensä ole hyvä juttu!
Onnea uuteen etsintään. Ja hyvää Joulua!
Kiitos kommentistasi, olet varmaankin ihan oikeassa. Jatkossa täytyy yrittää olla ihastumatta työkavereihin, sydänsuruja siitä vain seuraa. Toivottavasti hän löytää hyvän kumppanin.
Hyvää joulua myös Sinulle! :)
Siis kuka pyysi ja ketä kahville. Alussa kerroit itse pyytäneesi ja sitten kerrot hänen pyytäneen? Anyway, potkut persauksille joka tapauksessa ja uutta putkeen. Yrittää käyttää sinua hyväkseen. Usko nyt kun ei vielä ole liian myöhäistä tai ota oppi vastaan kantapään kautta.
Miten niin käyttää hyväkseen?
Ärsyttävä tulkinta.
Mitä itse tekisit jos pomosi on susta kiinnostunut? Aika vaikea tilanne.
Sanotko että suksi suolle- voisi olla aika hankalaa töissä sen jälkeen.
Nainen saattoi olla kiinnostunut mutta teidät roolit vähän sekaisin. Miten lähestyä miestä joka on töissä valta-asemassa, tuo juttu osoittaa, että nainen ei nimenomaan halunnut käyttää hvyäkseen katsoi tilanteen kulkua- vaivaantunut olo kertoo että kemiat eivät oikeasti kohdanneet tai tilanne oli väärä.
Minä tein ensimmäisen aloitteen ja hän sitten vain ehdotti ajankohtaa, joten minä tässä hyväksikäyttäjä olen, jos joku on.
Meidän työpaikallamme ei työntekijöiden ensisijaisiin velvollisuuksiin kuulu pomon kanssa seurusteleminen, joten eipä saa työntekijät vaikeuksia itselleen "pakkien" vuoksi.
Ei ole esimiehen ja alaisen suhde helpoimmasta päästä. Minä kyllä olen tuon rooliteorian kannalla. Kemiat eivät kohtaa, jos molemmat ovat tapaamisessa pidättäytyväisiä asemansa vuoksi.
Siinä mielessä tilanne on harmillinen, että luulen, että lähitulevaisuudessa olemme todennäköisesti aivan muualla töissä. En minäkään välttämättä halua alaiseni kanssa seurustella, mutta kai sitä vähän aikaa kestäisi, jos rakastaa.
Vaihtaiskohan työpaikkaa samantien... :)
Todennäköisesti nainen oli hieman kiinnostunut, muuten hän olisi antanut asian unohtua sinulta ja päässyt niin pois 'kiusallisesta' tilanteesta. Mitä jos hän jutteli asiasta parin parhaan ystävänsä kanssa, jotka neuvoivat varomaan työpaikkaromanssia? Olisiko se selittänyt osaltaan ristiriitaista käytöstä?
Minustakin naisen käytös on kuvauksesi perusteella vaikuttanut siltä, että ehkä hänestä kannattaa olla edelleen kiinnostunut, mutta häntä kunnioittaen. Kysypä suoraan, suhtautuisiko hän toisin, jos ette olisi työkavereita? Kerro, että ymmärrät hänen varovaisuutensa... ehkä teillä on vielä tilaisuus. Sitoahan et häntä voi :)
Minäkin luulen, ettei kyseessä ollut pelkkä kohteliaisuuskäynti. Epäilemme siis ystäviä, noita hyvien neuvojen antajia. Oikeassahan he tietysti ovat olleet, joskaan eivät minun kannaltani.
Aion vielä varovaisesti seurata tilannetta, minusta kun jotenkin tuntuu, ettei tässä tarinassa ole vielä lopputekstejä kirjoitettu.
Viisaammin tekisi, kun unohtaisi.
Pitäisi olla selkeästi vapaa-aika ja työ. Työajalla pitää hoitaa työt ensisijassa, etenkin kun pomon kanssa liikkuu. Ei siinä oikein voi heittäytyä tunteelliseksi. Tai miksi ei, mutta kun keskittyy työasioihin ja niiden sujuvuuteen, pomo saa vähemmän huomiota, vaikka tykkäisikin hänestä.
Naisalainen saattaa myös herkasti ajatella, että miespomo haluaa vain "sitä". Varsinkin kun ei tiedä, että taustalla voi olla tunteita alaista kohtaan.
Joskus voi olla helpompi joko olla reilusti yhdessä tai sitten ei ollenkaan. Välimuoto eli epämääräinen yhdessä oleminen on kaikista hankalinta. Silloin kannattaa tehdä raja kuten ehkä nainen on kohteliaasti tehnyt. Jos ei sitten ystävyydestä ole kyse tai nainen ihastunut toiseen.
, että kuormasta ei syödä vaikka mikä olis. Urpo
Mitäs et näyttänyt olevasi ihastunut :) Jos vaan vaivautuneena istut puhellen niitä näitä, nainen kokee, että mielestäsi oli vika tikki lähteä kahville sellaisen tylsimyksen kanssa! :)
Voit olla oikeassa. Mitä luulet, saisinkohan tilannetta vielä pelastettua?
Oletkohan saanut minkäänlaista esimieskoulutusta.
Kyllä sieltä pitäisi sellainen oppi tarttua päähän, että omasta kuormasta ei syödä. Harvoin se ihastus/rakkaus loppuu samalla hetkellä ja molempien työteho kärsii siinä vaiheessa.
Eikö niin?
Se varmaan vähän riippuu naisesta, mutta... Jos pyydät hänet hienoon ravintolaan syömään, ja samalla vähän naureskelet, että jos ei vaikka enää oiskaan sitten niin vaivautunutta, niin eiköhän hän lähtisi. Jos ei, hän ei olo joko kiinnostunut, tai sitten ei löydy huumorintajua. Vaivautuneisuus leikiksi! :)
Olen miesvaltaisella alalla töissä nuorena naisena. Esimieheni (minua 15 v. vanhempi) on hyvin ihastunut minuun, jopa rakastunut. Olemme molemmat naimisissa ja perheellisiä. Esimieheni on tehnyt hyvin selväksi että pitää minusta ja jopa antaa etuoikeuksia töissä tämän pohjalta. Pieniä lahjoja saan häneltä tiuhaan tahtiin. Hän on mukava ja kohtelias. Saan kivoja tekstiviestejä ja monesti hän viettää iltaisin aikaansa työpaikallaan vain saadakseen olla minun kanssani hetken kahden. Joku silti mättää tässä.
Olen yrittänyt kohteliaasti sanoa hänelle että ei kiinnosta, mutta se ei ole auttanut. Edelleen tulee lahjoja ja tekstiviestejä. Tilanne olisi hyvin toinen jos olisimme sinkkuja. Voisin ehkä harkita suhdetta hänen kanssaan.
En haluaisi olla hänelle töykeä, koska ensinnäkin hän on mukava ihminen ja haluaisin pitää hänet kaverina, ja toiseksi hän pystyy vaikuttamaan hyvin paljon työhöni, jolloin pelkään saavani kaiken paskan niskaani. Tämän takia annan hänen jatkaa, vastaan kohteliaasti viesteihin.
Kerran sanoin suoraan kuinka asiat on, hän suuttui eikä enää puhunut minulle. Töitä siis on hyvin kurja tehdä jos pomon kanssa on sukset ristissä... Niinpä vedin sanojani takaisin, ja sama meno jatkuu.
Eli on todella vaikea sanoa pomolle suoraan että ei kiinnosta pätkän vertaa... Sitä kun ei ikinä tiedä mitä esimies saa päähänsä siellä johtajan pöydän takana.