Yön pimeydessä katsoo horisonttiin. Siellä kaksi turistia etsii hotellia. Tuuli kuljettaa äänen, mitä on vaikea tunnista. Turistin perävalo loistaa kilpaa syysruskan kanssa. Jäljelle jää ranta ja kamelintuoksu. Aamuruskassa joukko sandaaleja kisaa kilpaa työhön ohi kulkevien kanssa. Postimies tuo laskun, on aika maksaa päätösten seuraukset.
Siinä meni Lappajärven vetovoima
Heijastimet
4184
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Turistit painaa kaasua Nykälän risteyksessä.
Kivitipun taloudelliset vaikeudet ja sen muuttuminen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseksi heijastuvat järven ympärillä oleviin matkailusta eläviin yrityksiin.
Hyvä kesä sai Kivitipusta ikävän lopun
HANNU PUROLA
ILKKA Etelä-Pohjanmaan matkailukoordinaattori, projektipäällikkö Arja Kortesluoma ja Etelä-Pohjanmaan Matkailun toimitusjohtaja Ulla Jussila ovat molemmat seuranneet huolestuneita Järviseudun matkailun tilannetta. Kivitipun ympärille kehittynyt matkailuelinkeino joutuu hankalan paikan eteen, kun Kivitippu muuttuu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseksi.
– Kivitippu on olemassaolollaan vaikuttanut niin, että monille pienille yrittäjille on riittänyt matkailijoiden parissa työtä. Jos iso toimija on poissa markkinoilla, on vaikeampi saada matkailijoita liikkeelle, Jussila sanoo.
– Surullista on Järviseudun alueen matkailulle, kun veturi ja sydän katoaa, ei sitä ole kieltäminen. Asialla on merkittävät vaikutukset alueen matkailuun, Kortesluoma sanoo.
Kortesluoma muistuttaa, että Kivitipun välilliset vaikutukset ovat merkittävät. Kivitipun palveluvarustuksesta ovat hyötyneet yksittäiset majoittajat, joiden asiakkaat ovat käyttäneet Kivitipun palveluita. Myös Kivitipun ympäristöön on noussut oheispalveluita, jotka ovat eläneet matkailun varassa.
– Siinä voi olla tiukka paikka näille hakea korvaavaa asiakaskuntaa muualta, Kortesluoma sanoo.
Kortesluoma kehottaa nyt Järviseudun matkailuihmisiä verkostoitumaan entistä aktiivisemmin. On katsottava järveä kauemmaksi.
– Ei auta muu kuin lähteä tekemään asiakaslähtöistä tuotekehitystä, miettiä mistä voi saada uusia asiakassegmenttejä.
Kortesluoma myös painottaa, että nykyajan matkailubisneksessä menestyvät ne, jotka ovat mukana globaaleissa kanavissa, eli ne näkyvät ja niiden palveluita voi ostaa verkon kautta.
– Pienten yritysten on vietävä osaamista tähän suuntaan. Sähköisen myyntipuolen on oltava kunnossa.
Kesän matkailusesonki meni Etelä-Pohjanmaalla muuten mainiosti. Tilastot eivät kata vielä elokuuta, mutta kesän ansiosta yöpymiset ovat nousseet viime vuodesta. Yrityksiltä saadut kommentit kertovat myös onnistumisesta.
– Yllättävänkin hyviä kommentteja on tullut. Moneen muuhun alueeseen verrattuna Etelä-Pohjanmaa pärjäsi hyvin, Jussila sanoo.
Jussila ja Kortesluoma nostavat molemmat onnistuneena esimerkkinä esiin maakunnan matkailuveturien yhteisponnistuksen, jossa markkinointiin perhematkailua. Vaikutuksen mittaaminen on vaikeaa, mutta saadut kokemukset ohjaavat ajattelua siihen suuntaan, että ponnistus oli hyödyllinen. Haittaakaan siitä ei ollut.
Etelä-Pohjanmaan suhteellista menestystä auttaa se, että maakunta ei ole riippuvainen venäläisturisteista eikä muistakaan yksittäisistä kansalaisuuksista. Venäjä-vaikutuksen puuttuminen ei silti mitenkään muuta sitä tosiasiaa, että absoluuttiset yöpymismäärät kasvoivat.
Erityisesti heinäkuu sujui niin hyvin, että kuukauden plussatulos riitti nostamaan koko vuoden kasvu-uralle, vaikka keväällä yöpymisissä tapahtui notkahdus.
Yhteismarkkinoinnin lisäksi hyvään tulokseen ovat saattaneet vaikuttaa myös uudet tapahtumat. Niitä syntyi esimerkiksi Lapualle.
Kivitipun visioille selkeä ei
Maahanmuuttoviraston Salonen: Jos kunta haluaa vaikuttaa asiaan, se on tehtävä Kivitipun kautta
Lappajärven valtuusto ei haluaisi Kivitippuun pakolaisia. Päätöksen painoarvoa arvuuteltiin.
JOHANNA KATAJA
LAPPAJÄRVI Lappajärven valtuustosali oli maanantaina täpötäynnä. Niin täynnä, että osa yleisöstä joutui kuuntelemaan kokousta aulasta.
Läpi meni loppujen lopuksi selvin äänin 16–5 Mikko Puron (kesk.) ryhmänsä nimissä tekemä esitys.
Tuossa hyväksytyssä esityksessä Lappajärven valtuusto ilmoittaa, ettei se hyväksy Kivitipun muuttamista vastaanottokeskukseksi.
Mikäli vastaanottotoiminta ei Kivitipussa käynnisty, valtuusto kannattaa seurakunnan suunnitelmia noin 50 pakolaisen vastaanottamiseksi.
– Se olisi sopiva määrä kunnan kokoon nähden. Toivomus on myös, että pakolaiset ovat kiintiöpakolaisia ja todellisesta hädästä tulevia perheitä.
Viisi valtuutettua asettui kunnanhallituksen esityksen taakse. Siinä oli huomioitu muun muassa, ettei kunnalla ole huomauttamista hädänalaisten pakolaisten, varsinkaan lapsiperheiden tuloon Lappajärvelle.
Läpi kokouksen käytiin tasapainoilua siitä, mikä on kunnan päätösvallassa ja mikä ei.
Esimerkiksi Maria Viita-aho-Tohni (kd.) totesi, ettei kunta voi päättää Kivitipun asioista.
– En kannata Kivitippuun pakolaiskeskusta. Kunnan kannalta olisi voinut olla parempi, jos Kivitippu olisi mennyt konkurssiin.
Pääpainon puheessa saivat kannat, jotka äimistelivät tilannetta, johon kunnassa oli tultu.
– Kivitipun puolesta emme voi päätöstä tehdä, mutta mielipide meillä on oikeus sanoa, Eino Korri (kesk.) vakuutti.
–Tämä asia olisi pitänyt ajoissa tuoda iltakouluun. Olisi ehkä yhtenä rintamana voitu olla tätä vastaan, Jari Ollila (kesk.) jatkoi.
– Kyllä on moraalisesti väärin, jos kuntaa ei kuunnella Kivitipun päässä, ihmetteli puolestaan Keijo Savola (kesk.).
Todellinen kysymys olikin, mikä merkitys tällä päätöksellä todella olisi. Sari Kujala (kesk.) tivasi tähän mielipidettä Maahanmuuttoviraston hallintojohtaja Jouko Saloselta.
– Onko mitään mahdollisuutta, että kunta voisi päästä tähän tekemäänne sopimukseen väliin?
Salonen muistutti paineesta, jossa Maahanmuuttovirasto tällä hetkellä on.
– En ainakaan näe sellaista tulevaisuutta, että meillä olisi halua miettiä tätä sopimusta uudelleen.
Sen Salonen kuitenkin myönsi, että jos kunta haluaa, se voisi pyrkiä jollakin tavalla vaikuttamaan Kivitippuun.
Seppo Keski-Vinkka (ps.) halusi tietää, kuka maksaa sen, että Kivitippu vaatii todennäköisesti vastaanottokeskusvuosien jälkeen suuren remontin.
Salonen vakuutti, että alasajo tehdään hallitusti.
– Valtio vastaa kaikista kustannuksista, joita tästä toiminnasta syntyy, myös jälkikorjaus ja remonttikustannukset. Se kuuluu meidän vastuuseen.
Uusiakin ulostuloja Kivitipun tulevaisuuteen liittyen kuultiin.
Ville Väkeväinen (kesk.) luki kannanoton, joka oli tullut Nykälänniemessä olevalta asunto-osakeyhtiö Herneslahdelta.
Kannanoton allekirjoittaneet vaativat, että Kivitipun olisi haettava asianmukaista poikkeamista asemakaavasta.
– Ellei näin toimita, kunta aiheuttaa toimillaan useiden miljoonien menetykset. Tällöin nostamme kanteen Lappajärveä vastaan.
Pakolaiskeskusta ei tule.
Halkosaaren kesäteatteriin ei enää Kivitipun kautta.