"Tähän mennessä uskonnonvapauslain mukaan lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä, mutta myös pelkästään lapsen huoltajan toimiva äiti voi vuoden kuluessa lapsen syntymästä yksin päättää lapsen uskonnosta. Hallituksen esityksen mukaan tämä poikkeusmahdollisuus poistettaisiin ja jatkossa lapsen uskonto olisi aina huoltajien yhteinen päätös. Mikäli yksimielisyyttä huoltajien välille ei syntyisi, jäisi lapsen kuuluminen uskonnolliseen yhdyskuntaan avoimeksi."
Iltalehti
Iltalehti
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ainakin lukiolaisen tulisi saada itse valita, opiskeleeko uskontoa vai elämänkatsomustietoa. Lasten oikeuksien sopimus puoltaa sitä.
Kummallista puhetta koko keskustelu tästä aiheesta, eihän se kirkon jäsenyys ketään autuaaksi tee eikä pelasta, miksi siitä niin iso haloo pitää tehdä, että kuuluuko vai ei kuulu? Miksi pitäisi kuulua ylipäänsä mihinkään? Tässä pitää erottaa se tosiasia, että uskova, kristitty pelastuu uskonsa kautta, seurakuntayhteys toimii ilman jäsenkirjaa, hyvä ja oikein silti liittyä toisiin samanmielisiin ja yhdessä rakentua oikeassa uskossa. Itse kuulun yhteen "kirkkokuntaan", mutta ongelmaa ei tuota olla yhteydessä kaikkien uudestisyntyneiden kristittyjen kanssa kuuluivatpa he mihin tahansa. Kunhan vain ristiinnaulittua ja ylösnoussutta Jeesusta Kristusta korotetaan.
Jos helvettiin joutuisi siksi, ettei ole Suomen luterilaisen kirkon jäsen, siellä käristyisi sellaiset seitsemän miljardia ihmistä ja vain loput neljä miljoonaa (pian alle neljä!) pääsisivät nauttimaan taivaan iloista. Mutta koska näin ei ole, kirkkoon kuuluminen on pelkkää rahanhaaskausta ja ahneiden piispojen elättämistä.
Tässä seuranta aiheesta: http://www.uskonnonvapaus.fi/2015/vauvakaste.html
Tarja Filatovin kommentin perusteella hän olisi valmis lopettamaan lasten liittämisen uskonnollisiin yhdiskuntiin ja antaisi lasten päättää asiasta 18 vuotta täytettyään, jos muutokselle vain olisi laajempaa kannatusta. Ehkä lapsikaste asiassa vielä päästään täydelliseen lasten uskonnonvapatta kunnioittavaan tilaanm jos ei nyt niin ehkä jo seuraavan eduskunnan aikana.
En usko, että tätä uskonnonvapauslain muutosta on tehty tasa-arvoisen avioliittolain takia vaikka sen varjolla muutos nyt tulee, vaan tulevaisuuden tilanteiden takia, joissa vanhemmat ovat toinen kristitty ja toinen islamin uskova. Näin vältetään se sota mitä näissä tilanteissa muuten syntyisi ja tarkoitan kirjaimellisesti sotaa, sillä sellaiseksi se uskovien välisissä voimankoitoksissa tuppaa aina menemään. Sivutuotteena tulee paljon hyvää, koska lapsen vakaumuksellinen asema ottaa askeleen eteenpäin, tasa-arvo vanhempien välillä kasvaa ja lisäksi uskonnottomien asema paranee.
Yleensä maallistavat lait eivät tahdo tapahtua itsekseen, vaan vaativat "kantoaallon". Pari esimerkkiä:
- Päivähoitolaki muuttui: samalla poistui tehtävistä uskontokasvatuksen tukeminen.
- AVIt tulivat: samalla poistui valtionkirkkojen oikeus liputtaa valtiolipulla.
Toki siinäkin on oma syynsä, miksi samalla kertaa tehdään joku muutos. Mutta tässä se voi olla ihan sukupuolten tasa-arvo.
"Yleensä maallistavat lait eivät tahdo tapahtua itsekseen, vaan vaativat "kantoaallon"."
Eivät tapahdu itsekseen syystä, koska uskonnottomien etuja ajavat kansalaisjärjestöt ovat todella ponnettomia eikä uskonnottomilla ole käytännössä minkäänlaista edustusta eduskunnassa.
Uskonnottomia eduskunnassa on jonkin verran. Eri asia sitten paljonko keskittyvät va-liikkeen asioihin.
Kai jo kuulut va-liittoon? Isompi jäsenmäärä ei ainakaan ole haitaksi kun tuodaan tavoitteitamme esille.
"Yleensä maallistavat lait eivät tahdo tapahtua itsekseen, vaan vaativat "kantoaallon"."
Perustuslaissa taataan uskoville ja uskonnottomille uskonnonvapaus ja yhdenvertainen kohtelu. Perustuslaissa pitäisi olla kantoaaltoa ihan tarpeeksi saada asiat kohdalleen. Miksi pitää odottaa jotain muuta kantoaaltoa? Nyt hihat heilumaan siellä va-liittossa. Ei tämä mistään jäsenmäärästä ole kiinni, vaan siitä että laitetaan poliitikot selkä seinää vasten, että nykymeno on Perustuslain vastaista. Jos omat tiedotteet ja älämölö ei kanna, niin silloin on nostettava panoksia. On mentävä eduskuntaan omalla puolueella nostamaan asia esille. Kun kansanedustaja ja eritoten puolue ajaa jotain asiaa, niin media on demokratian nimissä velvollinen uutisoimaan asiasta ja näin asialle saadaan välittömästi koko valtakunnan kattava huomio.