Katasrofin anatomia -sarjassa käsiteltiin Tsernobylin onnettomuutta. Siinä eräs suomalainen asiantuntija puhui, että säteily on yhteiskunnassa vähän niinkuin kaikkein pahin paha saaste. Vaikka on muutakin, ihmiset dokaavat ja tupakoivat mutta kun se on omassa hallinnassa toisin kuin säteily niin siksi ydinvoimaa vastustetaan ja pelätään kuin ruttoa. Nykyiset ydinvoimalat ovat ihan eri luokkaa kuin Tsernobylissä joten on hyvin epätodennäköistä että vastaavaa tai pienempää pääsisi tapahtumaan. Ja tuhojen vaikutus ulottui lähialueille, esim. Suomessa ei havaittu laskeuman aiheuttaneen mitään muutoksia terveydessä ynnä muussa.
Joten mikä siinä ydinvoimassa on olevinaan niin kauheaa että mitä tahansa muuta muttei sitä?
Joten mikä siinä ydinvoimassa on olevinaan niin kauheaa että mitä tahansa muuta muttei sitä?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Totta. Sarjassa kerrottiin tsunamista vuonna 2004. Siinä kuoli todistettavasti yli 200000 ihmistä, joukossa Suomalaisia. Todellinen totuus on julmaa.
Ydinvoima on erittäin jyrkässä ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa.
Siinä tiiviistettynä kaikki ydinvoiman lukemattomat ongelmat.
Jokainen varmaan ymmärtää mitä tarkeoittaa se kun kehitys on kestämätöntä. Ellei ymmärrä, on syytä alkaa vakavasti pohtimaan sitä.
Uskon, että tulevaisuudessa kestävä kehitys on on yhtä tärkeä termi kuin ilmastonmuutos on tänään. Kannattaa ottaa siitä selvää jo nyt.
Toivottavasti tapaamme Ydinvoimapalstalla.
Sillä vuoden 2004 tsunamin tuholla oli laaja alue missä tuhoja tuli. Osa alueista on tänäänkin täysin autiona ja todettiin aloituksessa mainitussa katastrofin anatomia sarjan yhdessä jaksossa.
"Jokainen varmaan ymmärtää mitä tarkoittaa se kun kehitys on kestämätöntä. Ellei ymmärrä, on syytä alkaa vakavasti pohtimaan sitä."
Katsotaanpa mitä wikipedia sanoo kestävästä kehityksestä.
"Kestävän kehityksen käsitteestä vallitsee suuria erimielisyyksiä, ja jotkut ovat ehdottaneet jopa koko käsitteestä luopumista, koska sen sisällöstä on tullut niin epäselvä. Kyynisimmän määritelmän mukaan kestävä kehitys ”synnyttää keskustelua”. Toisaalta tätä piirrettä voidaan pitää myös käsitteen vahvuutena, koska sen kautta voidaan saada samaan tulevaisuudennäkymiä koskevaan keskusteluun mukaan ihmisiä mielipiteiden äärilaidoilta. Useissa kansainvälisissä yhteyksissä "kestävä kehitys" (sustainable development) on korvattu käsitteellä "kestävyys" (sustainability)."
Eli jos tuo Stuxnetin ehdottamassa pohdiskelussa ei heti valkene, mitä on kestävä kehitys, ei pidä huolestua. Se ei ole valjennut parhaille asiantuntijoillekaan ja kestävälle kehitykselle on esitetty noin 60 eri määritelmää. Nykyisin se määritellään yleensä seuraavalla epämääräisellä fraasille: "kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella." Tuohon voi sisällyttää melkein minkä tahansa toiminnan. Viheruskovaisille kestävä kehitys merkitsee tietysti ennen kaikkea ydinvoiman vastustamista.
Netstux puhuu asiaa. Kestävä kehitys on hyvin epämääräinen käsite. Sen sisältö vaihtelee suuresti esittäjästä riippuen.
Vihreille kestävä kehitys tuntuu merkitsevän ennen muuta ydinvoiman vastustamista. Mikä on hyvin epäloogista, koska ydinvoimaloiden polttoainetta , uraania ja toriumia, riittää maapallolla rajattomasti ihmiskunnan tarpeisiin.
Vielä silloinkin, kun aurinko on käyttänyt vetypolttoainevaransa, maapallon uraanistaa ainakin puolet on jäljellä.
Etelä-Afrikassa uraanikaivosta laajennetaan. Suomalainen Metso sai niin suuren tilauksen että yt.t peruttiin. TV-kuvien mukaan suuria venttiilejä oli ainakin tuotteena.
"Joten mikä siinä ydinvoimassa on olevinaan niin kauheaa että mitä tahansa muuta muttei sitä?"
Itsehän laitoit reunaehdoksi, ettei Tsernobylin kaltaista tai lähellekkään sitä voi enää tapahtua. Jos tämän lisäksi ajatellaan optimistisesti, että ydinjätehuollotkin onnistuvat kohtuullisesti. Lopputulemana saamme melko pienen teollisen riskin, joka on vielä hallittavissa.
Löytyykö tälle optimismille ja vakuutellulle turvallisuudelle sitten katetta? Suurin osa maailman toimivista ydinvoimaloista on kakkossukupolvea, jossa ei ole varautumista tai suunnitteluperusteita sydämen sulamiseen isoon jäähdytteen menetykseen. Miksi meidän pitäisi uskoa, ettei näissä yksinkertaisesti vain tapahdu isoa onnettomuutta?Tai miksi meidän pitäisi uskoa, että ns ydinkaappari estää suuren onnettomuuden?
Perustuvatko turvallisuusanalyysit optimistiseen ajatteluun vai ankaran rehelliseen, ulkopuolisen sertifioinnin saaneeseen tarkastukseen, jossa oikeasti on määritelty sekä riskit, että seuraukset? Käsittääkseni ydinala on sulkeutunut sisäpiiri, jossa se itse määrittelee oman turvallisuutensa, valvoo sitä ja korkeintaan raportoi - mutta silloinkin kansallisille säteilysuojeluorganisaatioille, joiden iso intressi IAEA:n alaisuudessa ydinvoiman rakentamisen edistäminen. Koko yhteisö on samaa suurta perhettä, joka on onnnistunut soluttamaan YK:hon troijan hevosen kaltaisen kattojärjestön, jonka pääsasillainen tehtävä on edistää ydinvoiman leviämistä planeetalla.
Ydinvoima on ehdottamasti suurin mahdollinen teollinen riski jo siitäkin syystä, että sen valvonta lipesi ulkopuolisten käsistä jo heti alkumetreillä. Isot ydinvoimaonnettomuudet voivat tehdä pieniä valtioita asumattomiksi ja elinkelvottomiksi sadoiksi vuosiksi. Tässä mittakaavssa ei ole mitään toista teollista riskiä, jota voisi edes verrata ydinvoimaan.
Kasvihuoneilmiökin on aika suuressa määrin teollinen riski. Siinä ei ole kyse pienten valtioiden tekemisestä asuinkelvottomiksi vaan sen aiheuttama aavikoituminen, tulvat ja muut ympäristöriskit koskevat suurta osaa koko ihmiskunnasta.
Krakataun purkaus v. 1883 on suurinpana tuhona pidetty. Lämpötilatkin putosivat maapallolla kunnolla. Kuolleista ei tiedä kukaan. Kaikki muut tuhot kalpenee sen rinnalla. Sodat on asia erikseen.
"Kasvihuoneilmiökin on aika suuressa määrin teollinen riski. Siinä ei ole kyse pienten valtioiden tekemisestä asuinkelvottomiksi vaan sen aiheuttama aavikoituminen, tulvat ja muut ympäristöriskit koskevat suurta osaa koko ihmiskunnasta."
Kasvihuoneilmiö on elämän edellytys. Ilmaston läpempeneminen on taas todennäköisesti teollistumuisen aiheuttamaa, ainakin osittain. Ydinvoima ei tässä näyttele juuri mitään roolia, koska sillä tuotetaan vain 3% maailman energiatarpeesta.
". Ilmaston läpempeneminen on taas todennäköisesti teollistumuisen aiheuttamaa, ainakin osittain. Ydinvoima ei tässä näyttele juuri mitään roolia,"
Ydinvoima ei tosiaan näyttele suurta roolia ilmaston lämpenemisessä, mutta erityisesti siksi, että ydinsähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat erittäin pienet.
Sama tilanne kuin ydinvoimalla on tuuli- ja aurinkovoimalla; pienet osuudet maailman energiantuotannosta ja vähäiset kasvihuonekaasupäästöt tuotettua energiamäärää kohti.
Johtopäätös; ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi fossiilisia polttoaineden käyttöä pitää mahdollimman paljon korvata aurinko-, tuuli- ja ydinvoiman käytöllä.
Ydinvoima on tehokkain hiilidioksidipäästöjen rajoittaja. Tämä ilmenee laskelmista jotka on esitetty viitteessä https://planeetta.wordpress.com/2015/01/12/eri-energiamuotojen-toteutuneita-paastovahennyksia/
Niissä on oletettu että maassa, Ruotsissa, Ranskassa ja Suomessa, olisi ydinsähkön asemesta tuotettu vastaava määrä hiilisähköä. Sen perusteella ydinvoiman käyttö on vähentänyt hiilidioksidipäästöjä esim vuonna 2013 seuraavilla määrillä:
* Ruotsissa 56 %
* Ranskassa 52 %
* Suomessa 33 %
Vastaavasti on laskettu miten tuuli- ja aurinkovoiman käyttö Tanskassa, Espanjassa ja Saksassa on vähentänyt hiilidioksidipäästöjä, eli tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto on oletettu korvatuksi hiilellä. Vuodelle 2013 saadaan seuraavat vähennyslukemat:
* Tanskalle 20 %
* Espanjalle 20 %
* Saksalle 6 %
Saksan osalta tuo 6 % vähennys mitätöityy ydinvoiman alasajolla minkä takia on jouduttu rakentamaan lisää hiilivoimaa.
Ydinvoimalla voi olla suuri rooli kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa. IAEAn raportissa http://www-pub.iaea.org/books/IAEABooks/10625/Climate-Change-and-Nuclear-Power-2013 todetaan että vuosikymmenen vaihteessa ydinvoiman rooli hiilidioksidipäästöjen välttämisessä oli yhtä suuri kuin kaiken vesivoiman. Siinä myös arvioidaan että jos vuonna 2050 korvataan 18 Gt CO2 vuodessa vastaava määrä fossiilista energiantuotantoa päästöttömällä tuotannolla ja muilla keinoin, ydinvoiman osuus voisi olla 3,2 Gt CO2 vuodessa eli noin 18 %. Ydinvoiman osuus olisi suunnilleen yhtä suuri kuin tuulivoiman, aurinkovoiman ja hiilidioksidin talteenoton vaikutus vuonna 2050.