Hapettuneiden molekyylien määrä ja laatu ratkaisevat, syntyykö ihmisellä hallitsematonta solukasvua solujen häiriintyneen toiminnan seurauksena.
Solujen tukiranka muodostuu enimmäkseen hiilestä (C), typestä (N) ja vedystä (H), joita ihmisen on saatava ruoasta pelkistyneessä muodossaan.
Näitä alkuaineita käytetään solujen rakentamiseen, mutta myös energian tuottamisessa.
Mikäli ihminen nauttii ruoassaan hapettuneessa muodossa liiallisia määriä näitä rakennuspalikoiksi tarkoitettuja alkuaineita, eivät solurakennelmat pysy koossa alkuperäistä tarkoitustaan vastaavasti, ja silloin seurauksena on solujen toimintojen häiriintyminen.
Häiriintynyt solu jakaantuu hallitsemattomasti, eikä kykene säätelemään uusien solujen lisääntymisvauhtia, jolloin ihmisellä havaitaan syöpä.
Ihmisellä on mekanismeja, jotka säätelevät alkavien syöpärakennelmien mahdollisuuksia edetä syöväksi, mutta jos soluissa säätelevät rakennelmat ovat happiradikaalien toimesta heikentyneet, niin ne eivät voi toimia tarpeeksi tehokkaasti ja estää solujen hallitsematonta kasvua.
Ruoasta on saatava alkuaineet enimmäkseen pelkistyneessä muodossa, joten jos ruokaa on poltettu valmistusvaiheessa liikaa, on ruoka yhtynyt happimolekyyleihin eli hapettunut liikaa.
Liika happi väärässä paikkaa, kuten poltetussa ruoassa, toimii happiradikaalien tavoin elimistöön päästessään.
Happiradikaalit hajottavat kaikki tielleen osuvat rakennelmat, koska happi on erittäin reaktiivinen alkuaine, ja yhtyessään muihin molekyyleihin, se saa aikaan molekyläärisen hajoamisprosessin, jota ei ole tarkoitettu alun alkaenkaan tapahtuvaksi soluissa.
Liikaa happea (O) voi saada ruoasta myös säilöntäaineiden muodossa, ja hyvänä esimerkkinä on nitraatti (NO3-), jonka on havaittu aiheuttavan syöpää liiallisina määrinä ruoan mukana nautittuna.
Solujen tukiranka muodostuu enimmäkseen hiilestä (C), typestä (N) ja vedystä (H), joita ihmisen on saatava ruoasta pelkistyneessä muodossaan.
Näitä alkuaineita käytetään solujen rakentamiseen, mutta myös energian tuottamisessa.
Mikäli ihminen nauttii ruoassaan hapettuneessa muodossa liiallisia määriä näitä rakennuspalikoiksi tarkoitettuja alkuaineita, eivät solurakennelmat pysy koossa alkuperäistä tarkoitustaan vastaavasti, ja silloin seurauksena on solujen toimintojen häiriintyminen.
Häiriintynyt solu jakaantuu hallitsemattomasti, eikä kykene säätelemään uusien solujen lisääntymisvauhtia, jolloin ihmisellä havaitaan syöpä.
Ihmisellä on mekanismeja, jotka säätelevät alkavien syöpärakennelmien mahdollisuuksia edetä syöväksi, mutta jos soluissa säätelevät rakennelmat ovat happiradikaalien toimesta heikentyneet, niin ne eivät voi toimia tarpeeksi tehokkaasti ja estää solujen hallitsematonta kasvua.
Ruoasta on saatava alkuaineet enimmäkseen pelkistyneessä muodossa, joten jos ruokaa on poltettu valmistusvaiheessa liikaa, on ruoka yhtynyt happimolekyyleihin eli hapettunut liikaa.
Liika happi väärässä paikkaa, kuten poltetussa ruoassa, toimii happiradikaalien tavoin elimistöön päästessään.
Happiradikaalit hajottavat kaikki tielleen osuvat rakennelmat, koska happi on erittäin reaktiivinen alkuaine, ja yhtyessään muihin molekyyleihin, se saa aikaan molekyläärisen hajoamisprosessin, jota ei ole tarkoitettu alun alkaenkaan tapahtuvaksi soluissa.
Liikaa happea (O) voi saada ruoasta myös säilöntäaineiden muodossa, ja hyvänä esimerkkinä on nitraatti (NO3-), jonka on havaittu aiheuttavan syöpää liiallisina määrinä ruoan mukana nautittuna.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.