"Toimittajilla on ollut kova kiire valistaa suomalaisia siirtolaisuuden hyvistä puolista"
Verkkouutiset -
Erikoistutkijan mielestä Suomi käy hybridisotaa itseään vastaan.
Ulkoministeriön erikoistutkija Hiski Haukkala kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä, että Eurooppa ja Suomi sen mukana ovat siirtyneet pitempikestoiseen kriisien aikaan.
– Paavo Haavikkoa mukaillen Venäjän on turha käydä hybridisotaa Suomea vastaan, sillä me teemme sen itse: taloutemme, turvallisuutemme ja informaatioympäristömme on tällä hetkellä ankaran omaehtoisen hyökkäyksen kohteena, Hiski Haukkala katsoo.
Haukkalan mukaan loppukesästä valloilleen ryöpsähtänyt siirtolaiskriisi on kasvattanut Suomessa olevia jakolinjoja.
– Jos tilannetta ei kyetä hoitamaan myös kantaväestön kaikkien osien kannalta kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla, voi tuloksena olla poliittisia siirtymiä, joiden myötä Suomeen voi nousta todella ikäviä voimia, hän kirjoittaa.
– Samalla julkisen keskustelumme kasvava kärjistyminen ja molemminpuolinen syyttely ohjaavat huomiota pois itse asioista: vaikean tilanteen hallitsemisesta ja hillitsemisestä, ja maahan aikanaan jäävien ihmisten ripeästä ja onnistuneesta kotouttamisesta.
Mediailmastoon on hänen mielestään tullut nopeiden klikkausten logiikka, joka on näkynyt taipumuksena pelotella.
– Samalla osalla toimittajista on tuntunut olevan niin kova kiire valistaa suomalaisia siirtolaisuuden hyvistä puolista, että journalismin perustehtävä, totuudenmukainen tiedonvälitys asiasta on välillä unohtunut.
– Sen sijaan meille on tarjottu jopa uutisoinnissa vahvasti näkökulmaistettua tavaraa, jossa hulluimmillaan jopa raiskaustilastot on koetettu selittää parhain päin. Tämä ei liene omiaan lisäämään ihmisten luottamusta demokratiamme kannalta ensiarvoisen tärkeän median toimintaan, Hiski Haukkala toteaa.
Verkkouutiset -
Erikoistutkijan mielestä Suomi käy hybridisotaa itseään vastaan.
Ulkoministeriön erikoistutkija Hiski Haukkala kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä, että Eurooppa ja Suomi sen mukana ovat siirtyneet pitempikestoiseen kriisien aikaan.
– Paavo Haavikkoa mukaillen Venäjän on turha käydä hybridisotaa Suomea vastaan, sillä me teemme sen itse: taloutemme, turvallisuutemme ja informaatioympäristömme on tällä hetkellä ankaran omaehtoisen hyökkäyksen kohteena, Hiski Haukkala katsoo.
Haukkalan mukaan loppukesästä valloilleen ryöpsähtänyt siirtolaiskriisi on kasvattanut Suomessa olevia jakolinjoja.
– Jos tilannetta ei kyetä hoitamaan myös kantaväestön kaikkien osien kannalta kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla, voi tuloksena olla poliittisia siirtymiä, joiden myötä Suomeen voi nousta todella ikäviä voimia, hän kirjoittaa.
– Samalla julkisen keskustelumme kasvava kärjistyminen ja molemminpuolinen syyttely ohjaavat huomiota pois itse asioista: vaikean tilanteen hallitsemisesta ja hillitsemisestä, ja maahan aikanaan jäävien ihmisten ripeästä ja onnistuneesta kotouttamisesta.
Mediailmastoon on hänen mielestään tullut nopeiden klikkausten logiikka, joka on näkynyt taipumuksena pelotella.
– Samalla osalla toimittajista on tuntunut olevan niin kova kiire valistaa suomalaisia siirtolaisuuden hyvistä puolista, että journalismin perustehtävä, totuudenmukainen tiedonvälitys asiasta on välillä unohtunut.
– Sen sijaan meille on tarjottu jopa uutisoinnissa vahvasti näkökulmaistettua tavaraa, jossa hulluimmillaan jopa raiskaustilastot on koetettu selittää parhain päin. Tämä ei liene omiaan lisäämään ihmisten luottamusta demokratiamme kannalta ensiarvoisen tärkeän median toimintaan, Hiski Haukkala toteaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olipa kerran muurahainen. Joka aamu muurahainen saapuu töihin ja aloittaa työntekonsa.
Muurahainen on ahkera ja onnellinen työssään.
Johtaja, leijona, on yllättynyt nähdessään, että muurahainen tekee töitä ilman valvontaa.
Hän ajattelee, että jos muurahainen on nyt noin tehokas ilman valvontaa, niin valvonnan avulla saataisiin muurahainen vieläkin tehokkaammaksi.
Niinpä leijona värväsi torakan, jolla oli esimieskokemusta ja hän oli erittäin kuuluisa perusteellisista raporteistaan.
Torakan ensimmäinen päätös oli luoda työvuorojärjestelmä.
Hän tarvitsi myös sihteerin raporttien luomisessa...
...ja palkkasi hämähäkin huolehtimaan arkistosta ja valvomaan puhelinliikennettä.
Leijona oli innoissaan torakan raporteista ja pyysi häntä tekemään taulukoita ja diagrammeja tuotannon kehityksestä ja valmistelemaan analyysejä, jotta hän voisi käyttää niitä johdon kokouksissa.
Niinpä torakan täytyi ostaa tietokone...
...ja palkata kärpänen vastaamaan IT-osastosta.
Muurahainen, joka oli aikoinaan ollut iloinen, tuotelias työntekijä, vihasi uutta työtään, jossa hän joutui nyt käymään erilaisissa kokouksissa ja tekemään paljon erilaisia selvityksiä ja paperityötä..!
Leijona teki johtopäätöksen, että oli korkea aika palkata päällikkö muurahaisen työyksikköön.
Paikka annettiin kaskakselle, jonka ensimmäinen päätös oli hankkia hieno matto ja ergonominen tuoli työhuoneeseensa.
Uusi päällikkö, kaskas, tarvitsi tietenkin tietokoneen ja henkilökohtaisen assistentin valmistellakseen työn ja budjetin optimisaatiosuunnitelman...
Työyksikkö, jossa muurahainen työskenteli, on nyt surullinen paikka, jossa kukaan ei enää naura ja kaikki ovat hyvin hermostuneita.
Sillä hetkellä kaskas vakuutti leijonan, että on tarpeellista tehdä työhyvinvointiselvitys.
Havaittuaan muurahaisen työyksikön tuottamat kustannukset leijona totesi, että tuottavuus on laskenut huomattavasti.
Niinpä hän palkkasi pöllön, arvostetun konsultin, suorittamaan audition ja tekemään tarvittavat kehittämisehdotukset.
Pöllö teki selvitystä kolme kuukautta ja sai aikaan jättimäisen raportin, jonka lopputuloksena oli:
"Työyksikössä on liikaa työntekijöitä..."
Arvatkaa kenet leijona irtisanoo ensimmäisenä?
Tietenkin muurahaisen, koska arvioinneissa hän osoitti "motivaation puutetta ja hänellä oli negatiivinen asenne".