sienistä ja lsd

Hallusinogeenejä ei pidetä fyysistä riippuvuutta aiheuttavina, eikä niiden käytön lopettamisesta seuraa vieroitusoireita. Niiden käyttö ei myöskään aiheuta pakonomaista tarvetta saada uusi annos. Psyykkisen riippuvuuden muodostuminen on myös harvinaista. Arviolta vain 2–3 % :lle hallusinogeenien käyttäjistä muodostuu riippuvuus. Jatkuvasti käytettynä hallusinogeenejä kohtaan kehittyy toleranssia, jolloin tarvitaan suurempi annos saman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Herkkyys palautuu muutaman päivän tauon jälkeen. Aineita pidetään suhteellisen heikkoina aiheuttamaan minkäänlaisia elin- tai hermostovaurioita, eikä pitkäaikaisesta käytöstä ole todettu fyysisiä seurauksia. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa jopa kohtalokkaita vaaratilanteita muuttamalla käsitystä ympäröivästä todellisuudesta sekä aiheuttamalla voimakkaita negatiivisia tunnetiloja. Vaikutuksen aikana käyttäjän toimintakyky heikkenee niin psykologisella kuin motorisellakin tasolla. Psyykkisiä ongelmia, kuten masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, voi ilmetä. Katukaupassa myytäviin valmisteisiin liittyviä riskejä ovat mm. epäpuhtaudet, pitoisuusvaihtelut tai valmisteen osoittautuminen joksikin muuksi kuin mitä on väitetty.

Hallusinogeenien ja etenkin LSD:n käyttöön yhdistetään ns. flashback-tila eli takauma, joka tarkoittaa käytön aikana koettujen aistiharhojen tai tunnetilojen yllättävää ilmaantumista jopa vuosien kuluttua käytön jälkeen. Useat käyttäjät kokevat lyhytkestoisia aistihäiriöitä vielä varsinaisen hallusinoivan vaikutuksen jälkeen, mutta vain harvat kokevat oireet elämää haittaaviksi. Flashbackien esiintymistiheys ei kuitenkaan vaikuttaisi riippuvan hallusinogeenisten yhdisteiden käytön yleisyydestä. Erään teorian mukaan flashback on aivojen poikkeustilan aikana opittu käyttäytyminen, jonka laukaisee jokin tekijä, esimerkiksi stressi tai päihteet. Hallusinogeenit voivat laukaista piilevän psykoottisen sairauden, kuten skitsofrenian, mutta terveille ihmisille aineet eivät ilmeisestikään aiheuta niitä.

Veli-Matti Surakka
Farmaseutti

LSD » Mitä se on?

Tuoteseloste: LSD eli d-lysergihapon dietyyliamidi on synteettinen valmiste ja voimakkain tunnettu aistiharhoja aiheuttava aine. Osa sen valmistusaineista saadaan luonnonkasveista kuten esimerkiksi torajyvästä. LSD syntetisoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1938. Sitä käytettiin psyykenlääkkeenä 1947-1965 ja kokeiltiin 1950-luvulla myös totuusseerumina, aivopesuaineena ja erilaisten tautitilojen hoitoon. Huumausainekäyttö alkoi yleistyä 1960-luvulla. LSD on väritön, hajuton, mauton ja vesiliukoinen. Sitä esiintyy tabletteina, kapseleina, jauheena, liuoksena sekä imeytettynä sokeripaloihin tai papereihin. [1] [3] [5]

Laillinen asema: LSD on luokiteltu erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi (Rikoslaki 50:5§).

Kansanterveydellinen merkitys: Vähäinen.
LSD » Miten se vaikuttaa?

Vaikutusmekanismi: LSD vaikuttaa voimakkaasti aivoihin sitoutumalla mm. emootioita ja tunnetiloja sääteleviin keskuksiin (hippocampus) aisteja, havaintoja ja kognitiivisia toimintoja koordinoivaan aivokuoreen sekä liikeratoja sääteleviin aivorunkoon ja pikkuaivoihin. LSD vaikuttaa useisiin eri välittäjäainejärjestelmiin. Hallusinogeenisten, aistiharhoja aiheuttavien ominaisuuksien katsotaan johtuvan aineen vaikutuksesta serotoniini- ja dopamiinijärjestelmiin. [5] Vaikutus alkaa 30—90 minuutin päästä käyttämisestä ja voi kestää jopa 6-12 tuntia [4].

Odotetut ja toivotut vaikutukset: Näköhallusinaatiot. Värikkäät kuvat, esineiden liikkuminen ja niiden muotojen muuttuminen, värien voimistuminen ja muuttuminen. Nämä ovat kuitenkin melkein aina ns. pseudohallusinaatioita; henkilö ymmärtää ne päihteen vaikutuksista johtuviksi. Harvinaisia ovat hallusinaatiot, jotka uskotaan todellisiksi. Myös muut aistit herkistyvät ja vääristyvät. Ajan kokemus muuttuu. Aistit reagoivat epätyypillisesti, musiikki voidaan ”nähdä” ja värit ”kuulla”. Aistikokemusten muuttuminen. Ajattelun ja kokemisen muutokset: tunne yhteydestä tai sulautumisesta ympäristöön ja asioiden merkitysten muuttuminen. [4] [5]

Ei-toivotut vaikutukset: Somaattisia oireita: verenpaineen kohoaminen, sydämen sykkeen tiheneminen, nopea ja syvä hengitys, hikoilu ja vapina, pahoinvointi, oksentelu ja ruokahaluttomuus. Muutoksia persoonallisuudessa, sekavuutta, paranoidi-, paniikki- ja pelkotiloja, joihin liittyy mielenterveyden menettämisen, hallinnan kadottamisen tai kuoleman pelkoja. [1] [3]
LSD » Keskeiset riskit

Riippuvuus ja sieto: LSD ja sen kaltaiset hallusinogeenit eivät aiheuta fyysistä riippuvuutta eivätkä siis myöskään fyysisiä vieroitusoireita. Myös psyykkisen riippuvuuden mahdollisuus on pieni, mutta olemassa. Jatkuvasti käytettynä hallusinogeenejä kohtaan kehittyy toleranssia, jolloin tarvitaan suurempi annos saman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Saattaa aiheuttaa elämänhalun mahdollista heikkenemistä ilman ainetta. LSD kehittää toleranssia myös muihin hallusinogeeneihin. Vaikka LSD ei ole erityisen myrkyllistä, ei sen käyttö ole kuitenkaan vaaratonta. [1] [4] [5] [6]

Akuutit riskit: “Pahoiksi matkoiksi” kuvataan paniikki-, pelko- ja ahdistuskokemuksia, joihin liittyy mielenterveyden menettämisen, hallinnan kadottamisen tai kuoleman pelkoja. Pahojen matkojen vaikutuksia ovat pahoinvointi, masentuminen, pelko, vainoharhat, paniikki ja sekavuus. Psykoottinen tila, joka voi kestää muutamia päiviä tai pidempään. Yksittäisetkin käyttökerrat voivat aiheuttaa persoonallisuuden muutoksia etenkin persoonallisuushäiriöisillä henkilöillä, jotka käyttävät useita päihteitä. Psykologinen ja motorinen toimintakyky heikkenee. Kohonnut onnettomuusriski. Yliannostukset ovat erittäin harvinaisia, kuolemantapaukset ovat yleensä itsemurhia tai tapaturmia. Joskus voi ilmetä kouristuksia tai korkeaa kuumetta. [1] [4] [5] [6]

Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Ei todettu fyysisiä seurauksia, LSD ei ole neurotoksista, hermostoa vahingoittavaa. Psyykkisiä seurauksia ovat vainoharhaisuus, krooninen pelokkuus, syvä masennus, mielenhäiriöt ja takaumat, joita esiintyy 25% käyttäjistä. Takaumat (flashback) aiheuttavat ajatusten tai tunnetilojen ohimeneviä muutoksia spontaanisti, ilman päihteen käyttöä. Täyttä varmuutta näiden kokemusten yhteydestä aiempaan LSD:n käyttöön ei kuitenkaan ole. ”Pahat matkat” voivat jäädä päälle ja saattavat ajan mittaan altistaa traumaattisille stressihäiriöille ja skitsofreniaa muistuttavalle sairaudelle. [1] [5]

LSD:n käyttö voi aiheuttaa pitkäaikaisia psykooseja, joita voi esiintyä myös henkilöillä, joilla ei ole aiempaa historiaa psyykkisistä häiriöistä. Psykoosiin kuuluu kyvyttömyys ymmärtää tai hahmottaa ulkoista todellisuutta, ajatella rationaalisesti tai kommunikoida. [4] Toisaalta on katsottu, että LSD voi korkeintaan pahentaa siitä riippumatta syntynyttä psykoosia [2].

Riskit ja haitat sikiölle: LSD:n käytön lopettaminen raskauden aikana tai raskauden ollessa mahdollinen on ehdottoman perusteltua, sillä sikiölle aiheutuvia riskejä ei voida sulkea pois.

Seka- ja yhteiskäytön riskit: Yhteiskäyttö muiden päihteiden kanssa ei ole suositeltavaa [7].
LSD » Haittojen vähentäminen

Onnettomuusalttius sekä ”pahan matkan” mahdollisuus edellyttävät päihtyneen valvomista ja mahdollisesti rauhoittamista ja auttamista. LSD:n käytössä tulee huomioida vaikutusten alkaminen viiveellä: uutta annosta ei tule ottaa, vaikka aine ei heti tuntuisi toimivan. Aineen vaikutusten voimakkuudesta ei voi tietää etukäteen, jonka vuoksi riskejä tulisi kontrolloida pienellä annostelulla. Psykoottiset oireet vaativat lääkärin hoitoa. [7]

Sienet » Mitä se on?

Tuoteseloste: Psyykeen vaikuttavia sieniä tunnetaan Suomessa ainakin 15 lajia ja ne voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään, amaniitasienilajeihin (vaikuttavia aineita amanitiini, iboteenihappo ja muskatsonin), kuuluvat mm. erilajiset myrkylliset kärpässienet. Toiseen ryhmään, psilosybiiniä (vaikuttavia aineita psilosiini, psilosybiini, beosystiini) sisältäviin sieniin kuuluvat mm. suippomadonlakki, useat karvaslakit ja kirjoheltat. Huumesieniä käytetään syömällä, juomalla teeksi uutettuna tai polttamalla. [1]

Laillinen asema: Psilosybiini ja psilosiini ovat lain mukaan huumausaineita. [4]

Kansanterveydellinen merkitys: Vähäinen käytön harvinaisuuden takia.
Sienet » Miten se vaikuttaa?

Vaikutusmekanismi: Psilosybliinillä ja psilosiinilla on samankaltainen huumaava ja hallusinogeeninen vaikutus kuin LSD:llä. Vaikutus alkaa noin tunnin kuluessa käyttämisestä ja kestää useita tunteja. Kärpässienet, joiden tärkeimmät vaikuttaja-aineet ovat amanitiini, iboteenihappo ja muskimoli, aiheuttavat aluksi alkoholin kaltaista humalatilaa, jonka jälkeen seuraa hallusinogeenisia oireita. [1] [4]

Odotetut ja toivotut vaikutukset: Samankaltaisia kuin LSD:llä ja muilla ns. psykedeelisillä, so. kokemuksia ja aistimuksia muuttavilla huumeilla [2].

Ei-toivotut vaikutukset: Kauhu ja kuolemanpelko, sekavuus ja pelkotilat, aggressiivisuus, pahoinvointi, levottomuus, huimaus, sydämentykytys, kouristukset ja lihasheikkous. [2] [4] [6]
Sienet » Keskeiset riskit

Riippuvuus ja sieto: Toleranssi kehittyy nopeasti ja kerta-annokset kasvavat nopeasti. Voi syntyä ristitoleranssia muihin psykedeelisiin yhdisteisiin. Voi kehittyä lievä psyykkinen riippuvuus, ja takaumia (flash-back) voi esiintyä vielä kolme kuukautta käytön jälkeen. [1] [6]

Akuutit riskit: Sekavuus- ja paniikkireaktiot. Kohonnut verenpaine ja pulssi. Suurista annoksista jäykkyyttä, korkeaa kuumetta, virtsaamisvaikeuksia ja pakkoliikkeitä. Sienilajien sekoittamisesta eräisiin muihin myrkkysieniin seuraava myrkytysvaara. [2]

Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Pitkäaikaisvaikutuksista ei ole selvää tietoa.

Riskit ja haitat sikiölle: Ei toistaiseksi tunneta. On kuitenkin huomioitava, että päihteiden käyttö raskauden aikana on aina riski. Käytön lopettaminen raskauden aikana on perusteltua, sillä sikiölle aiheutuvia riskejä ei voida sulkea pois. [3]

Seka- ja yhteiskäytön riskit: Ei tunnettuja riskejä käytön harvinaisuuden vuoksi.
Sienet » Haittojen vähentäminen

Huumaustarkoituksessa sieniä käyttänyt voi olla harhainen, sekainen tai saada paniikkikohtauksen [2].

Pidä kiihtynyt tai pelokas potilas rauhallisessa ja hiljaisessa ympäristössä. Lääkehiiltä käytetään estämään huumesienien sisältämien aineiden imeytymistä, mutta siitä on harvoin hyötyä myrkkyjen nopean imeytymisen vuoksi. Varmista sienten tunnistus, että kysymyksessä ei ole muu myrkkysieni. Toimita voimakkaasti oireileva potilas lääkäriin. [5]

Useat huumesienet muistuttavat hengenvaarallisia myrkkysieniä. Samaa lajia olevien sieniyksilöiden päihdyttävien aineiden pitoisuudet voivat vaihdella, mikä lisää myrkytyksen ja kuoleman vaaraa. Etenkin jos sienestä ei tule päihtymystä, on sieni todennäköisesti väärä ja myrkyllinen! [1]

Bentsojen varalla pitäminen voikin olla hyvä idea jos psykedeeliä ottava henkilö tiedetään helposti ahdistavaksi. Liian suuren annoksen ottanut ja katumapäälle tullut saattaa vaatia päästä lääkäriin ja uskoa terveytensä olevan uhattuna. Tämän takia sienet kiellettiin Amsterdamissa vaikka niitä ennen sai. Turhia sairaalareissuja joissa ihmisillä ei ollut oikeaa hätää, mutta he uskoivat niin koska ottivat liikaa ja pelästyivät paskat housuunsa todellisuuden rajua muutosta.

Ehkä niistä ei kannattaisi puhua huumeina kun joku pian ajattelee että ne ovat jotain joilla on kiva bilettää. Ei ole bilettämiseen hyviä, et voi bilettää jos mietit samalla ihmissuhteidesi syvällisimpiä kiemuroita ja näet harhoja ja kaikki tuntuu uudelta ja oudolta. Ihmisethän nimenomaan juovat viinaa siksi ettei tarvitsisi ajatella kovin syvällisiä, eikä tarvitsisi kokea maailmaa niin voimakkaasti.

Siksi alkoholi onkin täydellinen huume ihmisille jotka haluavat pysyä tyhminä. Jos alkaa vituttamaan niin voi vetää kännit ja sitten ei tarvitse enää rasittaa päätään kaikenmaailman eettisillä ajatuksilla.