Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen asiantuntija, komentaja Juha-Antero Puistola ja toimittaja Jyrki Karvinen selventävät uutuuskirjassaan, mitä jäsenyys sotilasliitto Natossa käytännössä tarkoittaisi Suomen asevoimien toiminnan kannalta.
Simppelisti nimetyssä Suomi ja Nato -kirjassa (Auditorium) käydään läpi myös Nato-jäsenyyden kustannukset. Kirjoittajien mukaan itse jäsenyys maksaisi Suomelle noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä noin 20 miljoonaa olisi Suomen osuutta Naton komentorakenteista ja toiset 20 miljoonaa Suomen osuus Naton vuosibudjetista.
Komentorakenne tarkoittaisi käytännössä noin satapäistä upseeristoa, jonka Suomi lähettäisi Naton käyttöön. Budjettiosuus, joka jakautuu jäsenmaiden kansantalouden suorituskyvyn mukaan, puolestaan kattaa muun muassa päämajan toimintamenot ja Naton investointiohjelman, Puistola ja Karvinen kertovat.
Nämä pakolliset lisämenot ovat siis mitätön summa, kun ne suhteutetaan Suomen nykyisiin noin 2,9 miljardin euron puolustus- ja sotilasmenoihin. Tosin Nato-jäsenyys toisi mukanaan paineen lisätä puolustusmenojen osuutta bruttokansantuotteesta, mikä Suomella on nyt noin 1,3 prosenttia ja Naton tavoite kaksi prosenttia kunkin jäsenmaan bruttokansantuotteesta. Harva Nato-maa pääsee tavoitetasoon.
Lisäksi jäsenyydestä koituisi operaatiokustannuksia, jotka kukin jäsenmaa maksaa itse. Kustannus riippuisi siitä, miten aktiivisesti Suomi osallistuisi operaatioihin. Jäsenmaat päättävät itse tapauskohtaisesti, mihin operaatioihin osallistuvat, ellei kyse ole harvinaisesta viidennen artiklan mukaisesta tilanteesta eli toiseen Nato-jäsenmaahan kohdistuvasta hyökkäyksestä.
Suomi osallistuu jo nyt kumppanimaana omalla kustannuksellaan Nato-harjoituksiin ja Nato-johtoiseen kriisinhallintaan, kirjoittajat korostavat.
Lisäksi jäsenyys sisältää tiettyjä tavoitetasoja puolustushankintojen ja kaluston ylläpidon suhteen. Näitä mahdollisia lisämenoja saattaisivat tasoittaa "liittolaisalennukset" materiaalihankinnoissa.
Suomen omien asevoimien rakennetta Nato-jäsenyys ei kirjan mukaan muuttaisi merkittävästi, jos Suomi ei näin haluaisi. Suomen asevelvollisuusjärjestelmä ei olisi Natossa ongelma eikä jäsenyys lisäisi ammattisotilasyksiköiden tarvetta merkittävästi. Suomen kokoisten jäsenmaiden osuus Naton valmiusjoukoista vastaa noin paria tuhatta sotilasta.
Sota-aikanakin asevoimien toiminta olisi kansallista, sillä Natolla ei ole jäsenmaihin määräysvaltaa.
-Suomalaiset upseerit komentaisivat suomalaisia joukkoja, Puistola ja Karvinen havainnoillistavat.
Natossa jäsenmaat vastaavat ensisijaisesti oman alueensa puolustuksesta. Jäsenyys toisi Suomelle toki velvoitteen varata osan omista puolustusvoimistaan jonkin toisen Nato-maan mahdolliseen puolustamiseen.
Uuden Nato-operaation käynnistäminen vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. Tämän jälkeen kukin maa vielä päättää erikseen operaatioon osallistumisesta kansallisilla joukoillaan.
Toisen jäsenmaan puolustamiseen "käytettävissään olevin keinoin" velvoittava turvatakuuartikla on otettu Naton historiassa käyttöön kerran, Yhdysvaltain WTC-terrori-iskujen yhteydessä. 5. artikla ei kuitenkaan tuolloin johtanut yhteiseen Nato-operaatioon, vaan al-Qaidan kimppuun kävi Yhdysvaltain johtama valtiokoalitio.
Simppelisti nimetyssä Suomi ja Nato -kirjassa (Auditorium) käydään läpi myös Nato-jäsenyyden kustannukset. Kirjoittajien mukaan itse jäsenyys maksaisi Suomelle noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä noin 20 miljoonaa olisi Suomen osuutta Naton komentorakenteista ja toiset 20 miljoonaa Suomen osuus Naton vuosibudjetista.
Komentorakenne tarkoittaisi käytännössä noin satapäistä upseeristoa, jonka Suomi lähettäisi Naton käyttöön. Budjettiosuus, joka jakautuu jäsenmaiden kansantalouden suorituskyvyn mukaan, puolestaan kattaa muun muassa päämajan toimintamenot ja Naton investointiohjelman, Puistola ja Karvinen kertovat.
Nämä pakolliset lisämenot ovat siis mitätön summa, kun ne suhteutetaan Suomen nykyisiin noin 2,9 miljardin euron puolustus- ja sotilasmenoihin. Tosin Nato-jäsenyys toisi mukanaan paineen lisätä puolustusmenojen osuutta bruttokansantuotteesta, mikä Suomella on nyt noin 1,3 prosenttia ja Naton tavoite kaksi prosenttia kunkin jäsenmaan bruttokansantuotteesta. Harva Nato-maa pääsee tavoitetasoon.
Lisäksi jäsenyydestä koituisi operaatiokustannuksia, jotka kukin jäsenmaa maksaa itse. Kustannus riippuisi siitä, miten aktiivisesti Suomi osallistuisi operaatioihin. Jäsenmaat päättävät itse tapauskohtaisesti, mihin operaatioihin osallistuvat, ellei kyse ole harvinaisesta viidennen artiklan mukaisesta tilanteesta eli toiseen Nato-jäsenmaahan kohdistuvasta hyökkäyksestä.
Suomi osallistuu jo nyt kumppanimaana omalla kustannuksellaan Nato-harjoituksiin ja Nato-johtoiseen kriisinhallintaan, kirjoittajat korostavat.
Lisäksi jäsenyys sisältää tiettyjä tavoitetasoja puolustushankintojen ja kaluston ylläpidon suhteen. Näitä mahdollisia lisämenoja saattaisivat tasoittaa "liittolaisalennukset" materiaalihankinnoissa.
Suomen omien asevoimien rakennetta Nato-jäsenyys ei kirjan mukaan muuttaisi merkittävästi, jos Suomi ei näin haluaisi. Suomen asevelvollisuusjärjestelmä ei olisi Natossa ongelma eikä jäsenyys lisäisi ammattisotilasyksiköiden tarvetta merkittävästi. Suomen kokoisten jäsenmaiden osuus Naton valmiusjoukoista vastaa noin paria tuhatta sotilasta.
Sota-aikanakin asevoimien toiminta olisi kansallista, sillä Natolla ei ole jäsenmaihin määräysvaltaa.
-Suomalaiset upseerit komentaisivat suomalaisia joukkoja, Puistola ja Karvinen havainnoillistavat.
Natossa jäsenmaat vastaavat ensisijaisesti oman alueensa puolustuksesta. Jäsenyys toisi Suomelle toki velvoitteen varata osan omista puolustusvoimistaan jonkin toisen Nato-maan mahdolliseen puolustamiseen.
Uuden Nato-operaation käynnistäminen vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. Tämän jälkeen kukin maa vielä päättää erikseen operaatioon osallistumisesta kansallisilla joukoillaan.
Toisen jäsenmaan puolustamiseen "käytettävissään olevin keinoin" velvoittava turvatakuuartikla on otettu Naton historiassa käyttöön kerran, Yhdysvaltain WTC-terrori-iskujen yhteydessä. 5. artikla ei kuitenkaan tuolloin johtanut yhteiseen Nato-operaatioon, vaan al-Qaidan kimppuun kävi Yhdysvaltain johtama valtiokoalitio.
Vastaukset 1
Vanhimmat
NATOSSA EI OLE MINKÄÄNLAISTA PAKKOA! EI ASEIDEN OSTON SUHTEEN EIKÄ 2 % SUHTEEN, JOKA SEKIN ON PELKKÄ SUOSITUS!
ONNEKSI MITÄÄN TARVETTA KOROTTAA EI OLE!
Tuo väitetty 2 % Naton kokouksen SUOSITUS, johon juuri mikään jäsenvaltio ei yllä!
Suomelle riittää vallan hyvin entinen määrä 2,9 miljardia!
TILTU ON PATOLOGINEN VALEHTELIJA!
"Nato has a non-binding target for all its member states to spend a minimum of 2% of their GDP on defence spending."