seurustelisit ja nainen lihoisi 20kg? Nainen olisi normaalipainoinen suhteen alkaessa.
Jättäisitkö naisen, jos
Tonnikeijut
60<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
Ehkä, mut en varma.
En!
Puuttuisin asiaan jo sen ekan 5kg jälkeen varsin kovin sanoin. En päästäisi sitä tuohon pisteeseen.
Tuskin jättäisin heppoisin perustein, mutta katsoisin, että asiat saadaan kuntoon.
samat mietteet.
Samoin täällä.
Aivan varmasti. Paljon ennen sitä. Kuinka paljon, riippuisi lähtöpainosta.
Kyllä! Tiedän tämmöisiä esimerkkejä oikeasta elämästä. Ukko lähtee nuoremman ja hoikemman naisen matkaan kun läski ämmä ällöttää. Ämmät on jääneet yksin, vaikka pari on laihtunutkin eron jälkeen. Niitä ei taida panot äijien kans enää kiinnostaa, tai luultavasti ne ei vaan enää kelpaa kenellekään. Sääliksi käy!
Ehkä siinä kymmenen kilon jälkeen varovasti mainitsisin että näyttää pyöristyneen ja yrittäisin ohjata syömään terveellisemmin & vähemmän. Jos näyttäisi että pallo vain turpoaa niin no joo, pitäisi sitä kai alkaa harkitsemaan eroakin.
Riippuu lihomisen syystä. Sairaus on aivan eri asia kuin laiskuus ja makeanhimo.
Totta tämäkin.
Valitsen naisen jo etukäteen sitä silmällä pitäen että hän pitää itsestään huolen ja suorastaan vaatii sitä itseltään.
Mikä himourheilija tai fitnesstypy ei tarvitse olla, mutta kyllä sen naisesta huomaa jo parilla vilkaisulla onko hänessä sellaista reippautta ja itsekuria.
Monissa ei ole vaikka saattaisivat toisinaan hieman liikkuakkin.
Noissa tapauksissa joissa henkilö itse pitää huolen itsestään niin kun hänelle kertyisi kiloja vaikka raskauden myötä niin hän itse ymmärtää hankkiutua niistä eroon.
"Valitsen naisen jo etukäteen sitä silmällä pitäen että hän pitää itsestään huolen ja suorastaan vaatii sitä itseltään."
Jaa. On se hyvä että on olemassa tällaisia miehiä, jotka pystyvät arvioimaan toisen ihmisen luonteen, ja tulevan ulkonäön noin täsmällisesti...
Hoh hoo. Se on kiva ilme siinä vaiheessa kun elämä yllättää teidät tavalla ja toisella, ja naisesi lihoo samaa tahtia kuin sinä. Maailma on täynnä näitä jotka luulevat kaiken pysyvän hallinnassa loppuiän ajan. Sairaudet, masennukset, läheisten kuolemat, työttömyys... Maailmassa on myös paljon vaihtoehtoja sellaisista asioista mitkä eivät kysele, ne vain iskevät.
Ihminen lihoo vain jos syö enemmän kuin kuluttaa, joten painonhallinta on maailman helpoin asia, siinähän saa tuloksia tekemättä jättämisellä ja rahaakin säästyy. Mitkään noista tekosyistä ei kelpaa syyksi naisen lihomiseen, työttömyyden pitäisi päinvastoin laihduttaa naista, koska ei luulisi oleva varaa mässäillä. Ja tulevatko ne kuolleet läheiset haudan takaa ja pakottavat naisen syömään enemmän kuin kuluttaa?
Läskiys ei iske keneenkään vaan se on aina itse aiheutettua. Mentula puhui tuosta asiasta todella hyvin suorin sanoin kun totesi, että läski nainen on joutunut tekemään töitä ja uhraamaan paljon euroja läskiksi pääsemisen eteen.
Laihdutus ei ole vain ilmaista, se on jopa rahan säästämistä. Uskomatonta miten jotkut naiset ovat valmiita maksamaan ekstraa siitä, että pääsevät syöttöporsaan mittoihin.
Painonhallinta voikin olla helppoa ja halpaa, mutta todellinen laihdutus ei. Jos et ole koskaan ollut läski ja laihduttanut siitä, niin et voi tietää. Pelkkiin luomurehuihin ja muihin terveysruokiin uppoaa euro jos toinenkin, ja siihen päälle salijäsenyydet, personal trainerit sun muut menot. Lääkkeet ja lääkärit, ravitsemusterapeutit, uudet vaatteet isoksi jääneiden tilalle... Kyllä rahaa palaa. Sitä vaan miettii, että miksi tuohon edes viitsisi ryhtyä. Ei siitä mitään iloa ole kuitenkaan ja yhtä yksin saisi kulkea laihtumisen jälkeenkin.
Et tarvitse luomuruokia etkä personal trainereita, ainut mitä tarvitsee tehdä on syödä vähemmän kuin mitä kuluttaa. Olen tehnyt sen itsekin.
Tuo on kyllä kaikkien tekosyiden äiti, että laihduttaminen olisi kallista. Vähän niin kuin tupakoinnin tai viinanjuonnin lopettaminen olisi kallista.
Voi tietysti olla, että jollain on lapsuudesta lähtien niin kieroutuneet ruokailutavat, mutta terveyskeskuksista saa neuvontaa ilmaiseksi.
Salli mun nauraa! Et todellakaan tarvitse luomurehuja laihdutukseen ellet halua hifistellä ja tavalliset juurekset, vihannekset, marjat ja hedelmät eivät ole niin kalliita. Esim:
Porkkanan kilohinta on 3€ ja keräkaalikin taisi maksaa alle pari euroa eli jopa työttömällä on varaa. Salia, personal traineria tai ravitsemusterapeutteja ei tarvitse. Näistä on toki apua ja en yhtään väheksy heidän työtänsä, mutta netistä löytyy valtavasti tietoa oikeaoppiseen ruokailuun ja liikkumiseen. Lenkkeily ei maksa mitään, uimahalli ei maksa paljoakaan, uimahallin salit ovat myös aika halpoja ja hemmetti, voit vaikka jumpata kotona ilmaiseksi! On tutkittu, että saadakseen jopa kunnon treenatun kropan ei tarvitse käydä ollenkaan salilla vaan riittää, jos kotona tekee omalla painollaan erilaisia treenejä.
Huh, että joku kehtaakin keksiä noin huonoja tekosyitä!
Oletkos koskaan kuullut kilpirauhasen vajaatoiminnasta?
Tai strumasta, joka poistetaan leikkauksella, jolloin on saattaneet tulla poistetuksi
myös kilpirauhaset jopa vielä lisäkilpirauhasetkin!
Eräälle sukulaisnaiselle kävi juuri viimeeksi mainittu juttu.
Hänen oma elimistönsä ei tuota enää tyrox hormoonia.
Ei hätää, keinotekoista hormoonia valmistetaan ja sillä voidaan pelastaa tilanne, useimmiten.
Tässä tapauksessa ei. Se ei imeydy tasaisesti verenkiertoon hänellä, eikä tehoa samoin kuin ihmisen oma luonnollinen hormooni.
Tuloksena siitä on; nestettä kertyy kehoon ja paino nousee, eikä sille oikeastaan voida mitään.... 4 muuta sairautta on tullut alkuperäisen lisäksi.
Seurausta strumaleikkauksesta joka meni hieman pieleen...
Ei se aina ole omavika, sairauskin voi vaikeuttaa itsestään huolehtimisesta ja painonsa tarkkailua. Tuohon edellä mainittuun ensi sairauteen on liitynyt mukaan diabetes ja korkea verenpaine, munuaisten vajaatoiminta sekä sydämen vajaatoiminta.
Kaikkea ihmisten ei aina kannattais sanoa ääneen, kuten: Herran jestas kyllä sinä olet lihonnut! Tee nyt hyvä ihminen jotain ulkomuodollesi!
Nainen tekee hidasta kuolemaa!
Näköjään naisen läski on se mikä kaiken ratkaisee: saako parisuhdetta ja pysyykö mies siinä vai lähteekö kävelemään. Tämä tieto pitäisi juurruttaa kaikkiin tyttölapsiin pienestä pitäen, niin ei olisi mitään harhakuvitelma siitä, että mies pystyisi ajattelemaan muullakin kuin kyrvällään tai että ihmissuhteissa olisi jotain syvempää merkitystä. Onneksi olen yksin nykyään, niin ei tarvi ainakaan ahdistua kun joku taikinanaamainen paskaläjä kyttää vieressä syömisiä ja vaakaa. Hyi helvetti suomalaisia "miehiä"!
Jos toista rakastaa niin pysyy kyllä rinnalla, vaikka toiselle tulisikin muutama ylimääräinen kilo.. Tästä huolimatta mun mielestä on silti väärin, sukupuoleen katsomatta, lihota holtittomasti suhteen aikana, sen verran pitää toista ja itseään arvostaa, että pitää itsensä kunnossa.. eri asia jos on jo alun perinkin valinnut itselleen rotevamman kumppanin ja muutenkin tykkää muhkummasta..
En oikein muutenkaan ymmärrä ihmisiä, jotka ehdoin tahdoin pitävät sinnikkäästi kiinni oikeudestaan olla ylipainoisia.. Onhan se toki sallittua, mutta minusta on naisen, ja miehenkin, oman edun mukaista olla normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa, eikö?
Oletko sinä se sama joka itkee täällä pieniä tissejään? No onhan se ainakin tasapuolista, että naiset osaa olla yhtä pinnallisia ja elää peilikuvansa kautta, vaikka ulospäin messutaan "rakkaudesta". Joku tuossa ylempänä jo kommentoikin, että elämä voi yllättää hyvinkin rumasti ja silloin perseen tai tissien koko ei ehkä enää olekaan koko elämän tärkein asia. Jotkut ei tietty opi siitäkään mitään.
Kyllä vaan olen se tissitön. Täsmennykseksi vielä, minulle itselleni ei mun tissit tuota varsinaisesti ongelmaa, vaan ongelma on muiden, lähinnä miesten, suhtautuminen minuun niiden takia.. Ja kyllä jotkut naisetkin osaa olla vittumaisia. Ehkäpä mun avautuminen aiheesta on saanut täällä jotain liikahtamaan jonkun päässä..
Ei tuosta mitä sanoin, minun mielestä tarvitse loukkaantua. Kuten sanoin, kunnossa pysyminen on jokaisen oma etu ja auttaa osaltaan selviytymään myös niistä mainituista mahdollisista vaikeuksista, jos niitä eteen tulee.
Läskiys naisessa olisi ymmärrettävää vielä silloin jos sen pois pitäminen vaatisi aikaa ja työtä, mutta kun se ei vaadi niitä vaan päinvastoin säästää aikaa ja vähentää työmäärää kun tuloksia saa aikaan tekemättä jättämisellä.
Sinä siis olet timmissä kunnossa ja harrastat liikuntaa paljon? Mutta silti tuntuu, ettei siitä ole iloa jos ne omat tissit pyörii mielessä ja on ongelma. Leikkaus auttaa. Sama se on läskillekin, pitää vuodattaa helvetisti verta, hikeä ja kyyneleitä, että kelpaisi muille eli miehille. Ja siltikään nainen ei ole koskaan tarpeeksi hyvännäköinen. Ulkonäkö on se ratkaisevin asia maailmassa, millään muulla ei ole mitään merkitystä näköjään. Se, että asiaa perustellaan terveydellä, on pelkkää tekopyhää jeesustelua, kun ei kehdata sanoa todellisia syitä tämän ulkonäkökeskeisyyden takana.
Nainenhan ei suinkaan ajattele kiimavitullaan kun jännämiehen matkaan lähtee ja tulee takaisin ruumisarkussa.
Se, että jännämiehen valitsemista perustellaan kemialla sun muulla potaskalla on pelkkää tekopyhää jeesustelua, kun ei kehdata sanoa todellisia syitä eli kiimareikä kihelmöi
Hyvä etteivät naiset lähde sun mukaan. Järki on heillä tallella.
Siis miten sä sait jonkun kiimavitunkin tähän vedettyä jo?? Mä en ymmärrä sun ajatuksenjuoksua ollenkaan. Täällähän on palsta täynnä tekstiä, kuinka naisen arvo on kiinni sen ulkonäöstä ja mä olen itse (naisena) tullut samaan lopputulokseen. Eikö tää jo ole aika historiallista, että joku on ätmien kanssa samaa mieltä jostakin???
Niin tuohan on siis sinun mielipiteesi, ei fakta.
Itse nautin liikunnasta ja se tuottaa minulle iloa. Koen myös saavani siitä monenlaista hyötyä, pysyn hoikkana ja kunnossa ja pääkoppakin vähän paremmin kasassa.. masentaa ainakin hetkellisesti vähemmän.
Itselläni oli tällainen. Nainen oli normaalipainoinen suhteen alussa tai ehkä 5kg ylipainoa. Sellainen siedettävä "pyöreys" oli. Liikkui kuitenkin aktiivisesti ja söi terveellisesti kanssani, mutta vähän jojoili kun itsehillintä petti aina jossain vaiheessa. Seurusteltiin neljä vuotta yhteensä ja kolmanteen vuoteen mennessä hän oli lihonnut 15kg. Siinä vuosi yritin tsempata häntä, kun hän halusi itsekin laihtua, mutta ei jaksanut tehdä tarpeeksi sen eteen (söi roskaruokaa ja lenkille ei jaksanut lähteä). En tuntenut häneen enää seksuaalista vetoa ja seksi oli pakkopullaa. Jätin hänet lopulta vedoten, että olemme kasvaneet erilleen (joka sinänsä pitikin paikkansa). Nykyään hänellä on uusi poikaystävä ja hän on lihonut entisestään. Itse tapailen hoikkaa tyttöä joka ei kylläkään kuntoile paljon, mutta syö terveellisesti niin pysyy siinä kunnossa.
Ihan tuttua tarinaa. Eikä näiden naisten muilla ominaisuuksilla ole tietenkään paskankaan väliä, eihän? Kunhan saat mittailla vyötäröä mittanauhalla ja vahtia naisen syömiset, niin se riittää.
Totta kai on väliä, mutta mielestäni kummankin osapuolen pitää huolehtia omasta viehättävyydestään toisen silmissä. Se on luonne JA ulkonäkö mikä on tärkeää parisuhteessa. Itse pidän huolen siitä, että olen viehättävä myös fyysisesti naisystävälleni joten miksi en voisi odottaa samaa toiselta?
Oman kokemukseni mukaan luonne jää aina ulkonäön jalkoihin. Olen nähnyt, kuinka lempeä ja huomioiva nainen jätetään läskien takia ja toisaalta kuinka läpeensä mätä kaunotar kyykyttää miehiä minkä ehtii. Joten en usko tuohon väitteeseesi tippaakaan.
Väitätkö oikeasti, ettei sinua häiritse jos kumppanisi olisi suhteen alussa pitänyt itsestään huolta ja sitten kun saa sinut ns. loukkuun niin voi lopettaa itsestään huolehtimisen? Mielestäni VARSINKIN suhteessa pitää huolehtia omasta kunnostaan, että jaksaa viehättää toista (myös) fyysisesti monen vuoden jälkeenkin. Itselleni ainakin tulee huijattu olo, jos nainen on aluksi ollut normaalipainoinen ja omilla elämäntavoillaan lihottaa itsensä muodottomaksi (ei johdu siis mistään sairaudesta). Totta kai vanhetessa meidän kehomme muuttuvat ja emme voi olla samassa kunnossa kuin parikymppisinä, mutta jos elämäntavat pysyvät terveellisinä niin ei se suuri ylipaino vain yllättäen iske.
Jättäisin varmasti.
Juu, varsin "kiltti" oletkin, heh. Taas paljastui tällainen epärealistinen nimimerkki.
Se ei varsinaisesti liity kiltteyteen mitenkään jättäminen, naisen kuluu huolehtia kropastaan, ei nainenkaan ota läskiä miestä.
Ei liity kiltteyteen ei. Kaikki itsekkäät paskat ovat kilttejä joo.
Todennäköisesti kyllä.
Suurin osa naisista haluaa että mies ansaitsee heitä enemmän. Nainen alkaa vieroksua ja tuntea vastenmielisyyttä miestä kohtaan jos jostain syystä miehen tulot putoavat pienemmiksi kuin naisen.
Sama pätee naisen läskeihin. Harvaa miestä kiinnostaa nainen, jonka läskit lisääntyy ja nainen paisuu kuin pullataikina.
Harhaluuloa, etteikö naisen minäkuvan ja itsetunto/-arvostus muutu jos 20 kg nousee paino. Turha uikuttaa, eitteikö sisäinen kauneus(varmuus itsestä) murene siinä samalla sipsejä napsiessa.
No mitä sitten vaikka muuttuisikin? Ei sillä ole mitään tekemistä parisuhteen saamisen ja miesten pinnallisuuden kanssa, samaa paskaa se on laihalle myös.
Aika moni nainen nainen on raskauden lopussa noin 20 kg painavampi kuin suhteen alussa. Osalla jää kaikki kilot synnytyslaitokselle, mutta ei suinkaan kaikilla. Tuntuuhan se vähän hurjalta, että jos nainen on kantanut 9 kk kohdussaan miehen jälkeläistä, niin mies on valmis nakkaamaan naisen pihalle pelkästään kilojen takia.
Taas joku läski koettaa tehdä lihoamisesta hyväksyttyä. Raskaudella ja laiskuudella on valtava ero. Tuskin enemmistö täällä vastanneista jättäisi naista raskausvatsan takia ja synnytyksen jälkeisten kilojen takia.
minä tiedän että jos mies on mustis se päästää sut niihin kiloihin kuin rakentamalla sulle suojakuoren.
Jättäisin, lihavat ihmiset kuvottavat minua.
Itte olin 59kg kun tavattiin. Nyt 25 vuotta myöhemmin aviossa ollessa olen 20kg painavampi. Mutta sama ihminen... eikä toi tolvana aviomies oo mihinkä lähteny vaikka oon sitä jo perseelle potkinu. Kuulemma rakastaa edelleen..Eli rakkaus eei ole pinnallisuutta.
Ja luet edelleen 25 vuoden jälkeen sinkut palstaa.
Pahempi palstalaisille olisi jos nainen laihduttaisi tai muuten kaunistuisi, silloin vasta se vittuilu yms. alkaisi.
Totta turiset
Ei ihme, että miehet jättävät naisen helposti jos tämä sairastuu vakavasti, kun kerran pelkkä läski saa miehen kaikkoamaan. Myötä-ja vastamäessä ei paljon merkitse enää nykyisin.
Täällä ollaan keskusteltu naisen omatahtoisesta lihoamisesta eli läskistyy, koska ei syö oikein ja kuntoile. Sairaudet, raskaus jne. ovat täysin eri asioita.
Lihominen ei yleensä tapahdu noin vain. Jos ihminen on normaalipainoinen, elämässä todennäköisesti tapahtuu jotain erikoista, jotta elämäntavat muuttuvat niin paljon, että painoa kertyy peräti 20kg. Jos on normaalipainoinen, ei ryhdy muuten vain äkkiä mussuttamaan roskaruokaa, ellei taustalla ole jotain. Kannattaisikin selvittää mikä on vialla. Jos miehen ensireaktio on vain, että hänellä ei enää stondaa tuollaisen laardiperseen kanssa, ei siitä miehestä kovin kummoista elämänkumppania todellisten vaikeuksien ilmaantuessa saa.
Nämä ovat taas tekosyitä lihoamiselle. Olen kärsinyt masennuksesta ja kärsin vieläkin kilpirauhasen vajaatoiminnasta, mutta siitä huolimatta en ole koskaan ollut läski, koska syön terveellisesti ja saman verran kun kulutan. Sen sijaan moni ihminen laiskistuu jossain vaiheessa ja ei yksinkertaisesti pidä huolta itsestään. Onhan se paljon helpompaa syödä karkkipussista ja katsella Hottikset- sarjaa televisiosta kuin mennä hikoilemaan salille ja käyttää vihanneksia snäkkeinä.
Masennus ei todellakaan ole mikään tekosyy lihomiselle. Jos sitä on sairastanut, pitäisi ymmärtää edes sen verran. Masennus on sairaus, joka oireilee eri ihmisillä eri tavalla. Jos ihminen on pahasti masentunut, hän ei todellakaan kykene ajattelemaan syömistapojaan. Pahasti masentunut ei välttämättä syö mitään jos ei kirjaimellisesti lusikalla syötetä, tai vaihtoehtoisesti hän etsii lohtua syömällä kaiken mitä eteen tulee. Olen nähnyt masennuspotilaita, jotka ovat sängyssä sikiöasennossa ja anelevat mitä tahansa lääkettä tai apua pahaan oloon. Aika kornia olisi olettaa, että tällainen ihminen söisi terveellisesti ja saman verran kuin kuluttaa.
Ihminen on kylläkin luonnostaan mukavuudenhaluinen, mutta yleensä karkkipussi ja hottikset eivät kiinnosta täyspäistä ihmistä niin paljon, että haluaisi menettää hyvän kunnon ja vartalonsa sutjakkuuden. Normi ihminen hallitsee elämäänsä ja paino on yksi osa-alue elämää. Siksi väitän, että voimakas painonnousu on usein oire jostain muusta kuin pelkästä laiskuudesta.
En. Ellei siihen olisi jotain järkevää syytä.
Eikö läskistyminen ja seksihalujen menettäminen sen johdosto ole järkevä syy?
Seksihaluni toista ihmistä kohtaan eivät ole kovin vahvasti kiinni vatsamakkaroiden koosta. Ehkä jollain muulla on, ja hän tekee sen pohjalta omat päätöksensä. Jos kyseessä on muutenkin tärkeä/ rakas ihminen minulle, niin ei se tuosta kiinni jäisi.
Omalle kohdalle sattuessa olisin toivonut puolisoltani malttia, ja no, rakkautta ja aitoa välittämistä. Veljeni kuoli yllättäen ja väkivaltaisesti. Tapahtumaa seuranneesta puolesta vuodesta en muista juuri mitään, ja kun viimein jotenkin havahduin olin kerännyt n. 15kiloa. Ja vaikka olinkin taas jotenkin kiinni elämässä sairastuin masennukseen. Masennuksen myötä minusta tuli hyvin passiivinen. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni lihava, eikä se kiinnostanut minua. Miestäni se häiritsi. Hänen mielestään minä olin pilannut suhteemme lihomalla mikä oikeittu hänet seksiin muiden naisten kanssa. Olin asiasta eri mieltä. Mies lähti.
Mielen parantuessa, muutaman vuoden jälkeen olen ulkoisesti taas ennallani, jopa hoikempi. Ehkä paluu ennalleen olisi ollut nopeampi, jos puoliso olisi ollut tukena ja turvana, eikä olisi nussinut työkavereitaan ja valehdellut, kuka tietää. Kun aloin näyttää taas itseltäni hän otti yhteyttä toivoen yhteenpaluuta. En kuitenkaan rakastanut häntä enää. Enkä usko että hänkään minua, kun lihominen riitti rakkauden loppumiseen.
Jos puolison lihominen aiheuttaa tarpeen erota, eroa. Toiselle tulee loppujen lopuksi paremmaksi olla ilman ulkonäön priorisoivaa ja arvokseen laskevaa ihmistä. Minulla menee kuitenkin oikein hyvin nyt.
Tässähän tämä tuli. Kertoo kaiken tarpeellisen miehistä ja heidän arvostaan ja arvostuksestaan naisia kohtaan. Olen pahoillani veljesi puolesta. Omalle kohdalleni osui myös läheisen kuolema ja vaikea sairaus samaan aikaan, lihoin, mies löysi uuden ja lähti. Sen jälkeen en ole ollut miesten kanssa missään työtoveruutta läheisemmissä tekemisissä, enkä tule olemaan.
Hienoa kuitenkin, että olet päässyt jaloillesi! Kaikkea hyvää sinulle jatkossa myös.
Suomilehmä luulee että se parisuhde on joku lupa lihoa ja muuttua rumaksi.