Mitenkä kukaan voi syyttää puolisoa vuosien jälkeen(jopa vuosikymmenien jälkeen) siitä että tämä on ollut vääränlainen minulle. Ilkeä, itseppäinen, tai jotakin muuta, siis kumppanin olisi pitänyt olla toisenlainen kuin itse olisin halunnut.
Meidän kaikkien vanhempien tulee itse huolehtia omasta hyvinvoinnistamme, kukaan ei voi olla vapaamatkustaja omassa elämässän. Jos hyväksyt asioita joista et pidä ja et tee niiden eteen mitään, et voi syytellä puolisoa siitä jälkeenpäin.
Jos olet täysivaltainen aikuinen ihminen etkä ole holhouksessa, sinun velvollisuutesi on kyetä hoitamaan omat asiasi.
Täysin turhat riidat syntyvät siitä kun itsekkäät, epäkypsät, ajattelettomat vanhemmat hakevat hyväksyntää omalle erolle, toisesta osapuolesta sillä vastuu on aina molemmilla.
Tunne myräkkä on melkoinen kun ero tulee ja helposti tulee sanottua asioita joita ei pitäisi sanoa. Mutta kun ymmärtää oman vastuun elämässään, kykenee myös korjaamaan virheet. On turha kuvitella että asiat unohtuvat, ainoastaan parjattui osapuoli voi ehdottaa asian unohtamista.
Oman hyvinvoinnin ulkoistus on mahdollista ainoastaan silloin, kun olet holhouksen alainen.
Miksi hyväksymme itsekkäiden ja vastuuttomien ihmisten käytöksen, tämä tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi ja aiheuttaa suunnatonta tuskaa perheille/läheisille.
Jokaisen eronneen tulee ymmärtää vastuunsa ja velvollisuutensa, kun perheessä on lapsia. On epäitsekästä erota lasten tähden, jos ei itse ymmärrä omaa vastuuta menneestä.
Meidän kaikkien vanhempien tulee itse huolehtia omasta hyvinvoinnistamme, kukaan ei voi olla vapaamatkustaja omassa elämässän. Jos hyväksyt asioita joista et pidä ja et tee niiden eteen mitään, et voi syytellä puolisoa siitä jälkeenpäin.
Jos olet täysivaltainen aikuinen ihminen etkä ole holhouksessa, sinun velvollisuutesi on kyetä hoitamaan omat asiasi.
Täysin turhat riidat syntyvät siitä kun itsekkäät, epäkypsät, ajattelettomat vanhemmat hakevat hyväksyntää omalle erolle, toisesta osapuolesta sillä vastuu on aina molemmilla.
Tunne myräkkä on melkoinen kun ero tulee ja helposti tulee sanottua asioita joita ei pitäisi sanoa. Mutta kun ymmärtää oman vastuun elämässään, kykenee myös korjaamaan virheet. On turha kuvitella että asiat unohtuvat, ainoastaan parjattui osapuoli voi ehdottaa asian unohtamista.
Oman hyvinvoinnin ulkoistus on mahdollista ainoastaan silloin, kun olet holhouksen alainen.
Miksi hyväksymme itsekkäiden ja vastuuttomien ihmisten käytöksen, tämä tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi ja aiheuttaa suunnatonta tuskaa perheille/läheisille.
Jokaisen eronneen tulee ymmärtää vastuunsa ja velvollisuutensa, kun perheessä on lapsia. On epäitsekästä erota lasten tähden, jos ei itse ymmärrä omaa vastuuta menneestä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olihan terävästi oivalettu
Aika harvat jaksavat syytellä puolisoa vuosien jälkeen. Itse en tiedä yhtä ainoaa.
Tähän sopii taas lyrics:
"älä huuda että pilasin elämäsi
kyllä se sinä olit
joka lähdit minun matkaani"
Kiitos, oli erittäin hyvä kirjoitus ja komppaan täysin. Vastuu kun tuppaa unohtumaan monilta ja kannattaa muistaa, että 80 prosenttia eroista on tapahtunut naisten aloitteesta!
Joo, naiset hakevat eroa useammin kuin miehet, koska naiset ovat liitoissaan enempi kotiorjan asemassa. Miehillä on myös mielenterveys- ja päihdeongelmia, persoonallisuushäiriöitä enemmän kuin naisilla. Miesten käytös puolisoaan kohtaan on usein väkivaltaista. Itseäni pöyristyttää, ettei kaikki naiset hae eroa väkivaltaisesta puolisostaan.
Mietipä Nähtyjakoettu, hakisiko naiset eroja niin paljon, jos miehet edes silloin tällöin sanoisivat vaimolleen "kanssasi on hyvä elää" ja osoittaisivat sen myös jotenkin? Nykyisin joka paikassa pyydetään palautetta. Miksei voisi myös puolisoltaan kysyä aika ajoin "viihdytkö, onko kanssani hyvä olla? "
Vaikkei mainitsemiasi ongelmia olisikaan, niin naisten on helpompi erota (lähteä vaikkapa jännemmän miehen matkaan tai mitä tahansa), koska heidän ei käytännössä koskaan tarvitse eron takia erota lapsistaan.
Noh. Täytyisi muistaa, ettei yksin voi riidellä. Ero puolisosta, joka ei sitä halua, on pirun raskas. Ennen eroa eikä sen jälkeen voi vaikuttaa muiden kuin omaan käytökseen. Vastuuta voi myöskin kantaa vain jokainen itse. Jos toinen käyttäytyy omasta mielestä huonosti, eikä kannata yhtään vastuuta, niin on itsestään selvää, että se vaikuttaa myös toiseen, eikä ollenkaan positiivisesti. Ihme olisi, ellei ristiriitaisessa erossa tulisi yhtään ylilyöntejä, puolin ja toisin.
Sitten tuo otsikointisi.... "Voi teitä riitaisesti eronneita surkimuksia". Kaikissa ihmissuhteissa, viestinnässä ihmisten välillä, vuorovaikutuksessa pitää välttää adjektiiveja, lokerointia. Kohdella toista tasa-arvoisena ihmisenä. Kaikenlainen arvostelu kannattaisi heittää romukoppaan, sillä se vain pahentaa tilannetta, ja saa puolustusmekanismit liikkeelle.
Riitelynkin monet kokevat täysin erilailla. Itse pidin omaa eroani riitaisana. Mutta lukiessani näitä kirjoituksia, sanoisin sen olleen vain erimielinen. Erokokemuksiin vaikuttaa eniten ihmisen koko persoona. Kannattaisi ymmärtää, että ero hoituu usein miten kuten liittokin. Jos jompikumpi "räiskyy" liiton aikana, todennäköisesti hän tekee erossakin niin. Eikä se viilipyttymäisempi ole yhtään sen enempää "oikeassa". Erossa kannattaisi olla armollinen, kärsivällinen ja jämäkkä. Ihan kuin muissakin elämän pahoissa paikoissa.
Ero saa tunteet pintaan. Monesti vie aikaa päästä erosta yli. Eri ihmisillä on erilaiset edellytykset käsitellä eroa. Syyllistäminen ei auta.
Nainen yleisesti hakee useimmin eroa kuin mies. Naisella on enemmän rohkeutta hypätä uuteen kuin miehellä. Mies pystyy jatkamaan huonoa liittoa loppuelämänsäkin ajan, koska tunteet eivät määrittele niin isosti miehen elämää. Naisella tunnnepuoli on tärkeää.
Toki, poikkeuksia löytyy aina.
Erot on useimmiten riitaisia eikä aina kovin fiksua käyttäytymistä. Onhan siinä niin monenlaisia asioita käsiteltävänä.
Mutta lapsia ei näihin riitoihin saa sekoittaa tai käyttää vallanvälineenä. Sen verran sitä järkeä olisi otettava käyttöön.
Ne erot joissa mies haluaa erota, ne on ne riitaisimmat!
Naiset jäävät roikkumaan ja jankuttamaan....
Aika naurettavaa, tai surkuhupaista, jos joku jaksaa jauhaa erosta ja syyttää exäänsä vuosien päästä. Siinä ei ole ns. kaikki ihan kotona...
Kyllä totuus on se, että ensin avioliitto menee sisältä päin rikki, ja sitten nainen hakee eroa koska ei enää kestä elää luhistuneessa liitossa.
Siis mies rikkoo avioliiton tavalla tai toisella, esim juo, lyö, tai pitää toista naista muttei myönnä vaan haluaa jatkaa kahden naisen kanssa. Tällainen liitto on sisältäpäin rikki, mutta ulospäin ehjä koska eroa ei ole pantu vireille.
Ei kukaan nainen hae eroa sisältäpäin ehjään liittoon. Kyllä siihen on syynsä. Ja tuolloin liitto on jo kuollut. Nainen hakemalla eroa vaan laittaa kuolleen arkkuun. Mies on se, joka avioliiton surmasi!
Ja höpö höpö.. lopeta miesten syyllistäminen. Naisella on yhtälailla vastuu hoitaa parisuhdetta kuin miehellä. Jos nainen odottaa lahon lahnan lailla, että mies yksin tuo onnen suhteeseen ollaan ihan täysin hakoteillä. Suhde on yhteispeliä ja mies vastaa tuomalla oman hyvä panoksen siihen, jos nainen on miehelle hyvä ja toisinpäin.
Jokaisen tulee ottaa vastuu erostaan,myös nainen. Lahna kotona,ei ruokaa,ite kiimoissaaan vääntyi mukaani!!!,oli niiiin rakastunut,suureen? Lapset tehtiin,,,sai hauskaa kavereilta,munaa. Ei se syy aina miehessä ole,edelleen hoidan yksin kaiken,että on meitä kunnollisiakin. Vastuu kannetaan ja tämä aikuinen lapsi imee talouttamme kuralle,jopa lapseni tajuaa hänen tekonsa. Äiti on äiti,mutta muumit ei ole kotona. On vaikea aloittaa/löytää sitä oikea rehellistä,sillä täällä roikutaan ruikuttamassa.