Olemme olleet yhdessä noin 2 vuotta, asiat menevät hyvin: Yhteisiä harrastuksia, samankaltainen huumorintaju. Kumpikaan ei sen suuremmin pidä alkoholista. Ainut asia mikä suhteessa mättää on minun pääni sisällä: En vain kiihotu hänestä seksuaalisesti, rakastan häntä, haluan viettää elämäni hänen kanssaan.
Syykin on selvillä, ja varmaan saan täällä tästäkin paskaa niskaani mutta itse pidän vain isommista rinnoista, ne on mulle todella iso kiihoke siinä missä joillekin sitominen, roolileikki-asut, pieni kipu yms. Ja se on aikalailla ainut kiihoke. En ole halunnut kokeilla esim anaaliseksiä kenenkään tyttö-ystäväni kanssa, en vaadi mitään erikoisuuksia mutta tietty olen suostunut kokeilemaan uutta jos toista on jokin toteutettavissa oleva asia kiinnostanut.
Ymmärrettävästi tämä asia rassaa meitä molempia. Olemme vielä nuoria, seksi tuntuu hyvältä tottakai, ja mun niskaan kaatuu entistä enemmän painetta kun tiedän että toinenkin kaipaa. Avointa suhdetta emme halua vaikka mahdollisuuksia seksiin toisten kanssa molemmilla olisi, mutta ennen pitkää jompi kumpi tulee pettämään jompaa kumpaa. Mä en halua olla ilman seksiä elämääni, ja tuskinpa nainenkaan haluaa. Mutta samankaltaista ihmistä on todella vaikea löytää, ja muuten yhteiselomme on just kohillaan, sen tietää molemmat.
En vaan tiedä mitä enää tehdä?
Oon koittanu päästä irti kiihokkeestani, mutten vaan tunnu saavan sitä kytkettyä pois päältä vaikka miten koitan olla välittämättä. Harrastamme seksiä noin kaks-kolme kertaa kuussa, sekin on vähän niin ja näin että nauttiiko siitä sitten kumpikaan enää. Molemmat hoitaa itse itsensä, ja ei sen vaan näin pitäisi mennä, ei vielä tässä iässä, varsinkaan kun kumpikin haluis seksiä.
Syykin on selvillä, ja varmaan saan täällä tästäkin paskaa niskaani mutta itse pidän vain isommista rinnoista, ne on mulle todella iso kiihoke siinä missä joillekin sitominen, roolileikki-asut, pieni kipu yms. Ja se on aikalailla ainut kiihoke. En ole halunnut kokeilla esim anaaliseksiä kenenkään tyttö-ystäväni kanssa, en vaadi mitään erikoisuuksia mutta tietty olen suostunut kokeilemaan uutta jos toista on jokin toteutettavissa oleva asia kiinnostanut.
Ymmärrettävästi tämä asia rassaa meitä molempia. Olemme vielä nuoria, seksi tuntuu hyvältä tottakai, ja mun niskaan kaatuu entistä enemmän painetta kun tiedän että toinenkin kaipaa. Avointa suhdetta emme halua vaikka mahdollisuuksia seksiin toisten kanssa molemmilla olisi, mutta ennen pitkää jompi kumpi tulee pettämään jompaa kumpaa. Mä en halua olla ilman seksiä elämääni, ja tuskinpa nainenkaan haluaa. Mutta samankaltaista ihmistä on todella vaikea löytää, ja muuten yhteiselomme on just kohillaan, sen tietää molemmat.
En vaan tiedä mitä enää tehdä?
Oon koittanu päästä irti kiihokkeestani, mutten vaan tunnu saavan sitä kytkettyä pois päältä vaikka miten koitan olla välittämättä. Harrastamme seksiä noin kaks-kolme kertaa kuussa, sekin on vähän niin ja näin että nauttiiko siitä sitten kumpikaan enää. Molemmat hoitaa itse itsensä, ja ei sen vaan näin pitäisi mennä, ei vielä tässä iässä, varsinkaan kun kumpikin haluis seksiä.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Kumpikin haluais seksiä, mutta silti kumpikin vetää siellä vaan käteensä..siis täh,,niin että mitenkä.
Parempi ku lähet nostelee, tost tuu paskaakaan.
Suhteessa on muutakin ku vaan seksiä. Meillä toimii kaikki muu ihan loistavasti yhteisen elämän suhteen, ja kumpikaan haluis pelkän seksin takia tuhota sitä.
Jos se on jotenkin vaikee käsittää ettei seksi o ainut asia mikä pitää suhdetta kasassa/suhteen ainut tarkoitus, ni sit mielellään jättäis vastaamatta. Ihan asiallista keskustelua haluisin.
No ei tietenkään se ole ainut asia saatanan tolvana, mut kun kovasti siellä jo pohdit pettämistä sun muuta paskaa ja seksielämä ei toimi, niin anti nyt vaan olla..Parisuhde on aina kokonaisuus, jossa kaiken täytyy toimia, muuten se nyt vaan on ihan perseestä enemmän tahi vähemmän.
Sua on vaan todella vaikea ottaa tosissaan ku alat haukkumaan.
Sun logiikan mukaan siis kahden ihmisen ketkä muuten sopii toisilleen, nauttii toistensa seurasta ja haluaa viettää elämänsä yhdessä, pitäis vaan jättää kaikki muu koska seksi ei toimi? Onhan se raskasta ajottain, mut vaakakupissa painaa enemmän jokanen muu asia, tietty ton haluis korjata, ja siksi tänne kirjoitinkin.
Se nyt vaan on reaaliteetti et jompi kumpi saattaa pettää ennen pitkää jos tätä asiaa ei saa korjattua. Ei sitä mahdollisuutta voi sulkea pois, tai jaksa ruveta kaunistelemaan.
Ehkä oli turha käydä nimittelemään, mutta kun aloit lässyttämään ala-arvoisesti, niin sillä.
No on tuohon sitten sellainen ratkaisu, että muijas käy ottaan silarit..Siinähän sitä on sulle sitten tissiä vaikka ihan imeä asti.
Toinen vaihtoehto on jatkaa runkkuja kera nettipornon.
Kolmas vaihtoehto on sopia muijan kans avoimesta suhteesta, eli onhan tässä vaihtoehtoja, siitä vain valitsemaan.
Ja vaikea kuvitella, että miten muka mikään muukaan parisuhteessa voisi toimia, kun mies ei hyväksy naistaan sekuaalisena olentona..Mahtaa käydä tyttö paran itsetunnon päälle. Et tee hänelle hyvää. Se on varmaa.
Ehkä mä sit käsitin ton sunkin ekan viestin väärin, se kuulosti aika vittuilulta meinaan, mut ehkä se on vaan se sun normaali puhetyylis. Netissä jutellessa se on paha kun ei kuule toisen ääntä, eikä näe eleitä et miten toinen minkäkin tarkottaa, ja väärinkäsityksiä syntyy.
Ja siis ehkä tä onkin jonkun mielestä tyhmä asia, ymmärrän sen. Lähtisin pois suhteesta jos ois muutakin vikaa. mut kun 99% asioista loksahtaa kohdalleen, ni täys tolvana mä siinä vaiheessa oisin ku tommosen naisen päästäisin luotani ton syyn takia, vaikka se haittaakin elämää jonkun verran. Sen verran mitä kaverien suhteita kattelen ni jotkut jättää muijansa sen takia ku ei saa persettä viikottain, jos se on se oikea tapa, ni mieluummin teen väärin ja oon muiden mielestä saatanan tyhmä.
ja ehkä osa musta halus vaan saada ton kirjotettua johonkin, kuulla ehkä vähän jotain samankaltasia kokemuksia, jutella asiasta. Tosin aavistelinkin et haukkuja siitä aikalailla heti :D pitäis vaan pitää päänsä sisällä nää ja purkaa ne suomalaisittain viinaan :D
No ainahan ne naiset kelaa mielessään näitä juttuja, jos ei kelpaa miehelleen seksuaalisesti, eli vaikea kuvitella, että miten se tulisi toimimaan pidemmän päälle. Jossain kohtaa kumminkin tulee katkeruus, riidat -->ero.
Ja niin kelaa miehetkin, ainakin itse. Meillä onneks keskusteluyhteys asiassa toimii, hän tietää missä mennään, ja mä tiedän mitä hän ajattelee. Rahaa nyt ei silareihin ole, eikä hän niitä haluakaan. Oman rasvansiirto olisi okei, mut sekin on noin 5 000 euron paukku. Eikä mulle tosin sitäkään vastaan mitään ois jos hän muutaman kilon sais itselleen lisää koska varaa olisi 62-kilosena (ja hiukan yli 170cm:senä), mutta kun hän ei halua ainakaan yli 70 mennä, niin ei siinä sitten kai mitään voi :D Hänen vartalonsa se on.
Tasapuolisuuden vuoksi, ennenkun ketään tulee mut haukkumaan itsekkääks, ni oon ostellut hänen mielestään hyvännäkösiä vaatteita, muokannut hiustyyliä kun on löytynyt molemmille sopiva kompromissi, ja jättänyt vähän herkuttelua pois (josta hänellä oli hyvä pointti, itsekun ei aina huomaa miten äkkiä se lantiorengas tohon tuleekaan näin vanhemmiten.. .D). Olen kyllä itsekin valmis kuuntelemaan toisen toiveita, en pelkästään vaatimaan.
Molemmat tietää et näin sopivaa ihmistä ei välttämättä tule enää vastaan, ku siihen kesti muutenkin n 27 vuotta elämistä ennen ku sattu kohalle. Sen takia täs on just panoksena se miks ei haluta luovuttaa, vaikka rassaakin suhdetta. Enkä sano etteikö vois tulla, tietenkin voisi, mutta todella epätodennäköistä. Ite vertaisin tätä lottovoittoon, samaten vois skipata sen potin ja miettiä et kyl sieltä viel seuraavaa tulee jossain kohtaa.
En odota mitään äkillistä ihme parantumista, joskus helpottaa ku saa vaan purkaa itseensä, kuulla muiden kokemuksia ja jutella asiasta. Mut kuten sanottua, se on vaikeeta kenenkään alkaa puhumaan tunteistaan/mielenpäällä olevista asioista, yleensä saa vaan kuulla olevansa vitun tyhmä, nolo, nössö tai muuta vastaavaa.
En ole noihin tissioperaatioihin perehtynyt, mutta jotenkin epäilen tuota rasvansiirtoa..Tuleeko niistä aikaa myöden epämuodostuneet ja muhkuraiset. Silarit kumminkin seisoo ryhdikkäästi...Oon itekkin pannu joskus "tissitöntä" naista ja myönnän kyllä sen, että siitä tuli tunne kuin, että jotain puuttuu, eli onhan niillä rinnoilla oma merkityksensä toki. Se, että se vaikuttaa jollain niin paljon ,että jättää jopa panematta sen vuoks, niin kuullostaa jo vähän ihmeelliseltä.
Nyt kun rupesit inttämään ja puolustelemaan, niin etköhän jo ole vastauksesikin löytänyt. Teille seksi ei ole kaikki eikä tärkeää mutta joillekin se on, jopa niin, että vaikeina aikoina se on ainoa, joka pitää parin kiinni toisissaan.
Teillä menee parisuhteessa hyvin mutta et kiihotu naisestasi; kaikkea ei voi saada mutta ajatuksiaan voi muuttaa. Riittääkö rakkaus ja oletko onnellinen ?
Kyl me kerran pari kuussa seksii harrastetaan, kuten sanoin tuolla alotuksessa jo. Sitku alkaa liian kovat paineet olemaan. Enemmänkin mielellään harrastais, muttakun pornon kanssa nauttii enemmän valitettavasti. Juttelin kerran baarissa yhden naisen kanssa ketä harrasti vaan sm-seksiä, seksi ilman sitomista, pientä ruoskintaa/läpsimistä ei vaan huvittanu yhtään mut oli tehny sitä edellisessä suhteessaan miehen takia. Ei tarvinne sanoa etten ite lähteny tän naisen matkaan koska ei oikeen tuntunu omalta jutulta tuo. Tiedä tosin et puhuko totta vai ei, mutten lähtenyt ottamaan selvääkään :D
Mä tykkään luonnollisuudesta enemmän itekin, tietty kiinteet rinnat näyttää hyvältä, mut semmoset silaripallot ei oikein. Pystyn elämään vaikka rinnat nyt vähän roikkuiskin, en o siitä asiasta niin tarkka.
Kai silareistakin sais aidon näköset jos tarpeeks rahaa pistäis, mut normiduunarilla ei oikein semmosia summia ole. Rasvansiirto kuulemma turvallinen, koska omaa rasvaa ni keho ei hylji, vaan sulauttaa sen sinne muun rasvan sekaan, tarvii noin 3 siirtoa, päivän operaatio ja sivuvaikutuksina mustelmia siinä kohdassa kehoa mistä rasvaa otettiin. Siinäkin tosin tarvis olla sitä rasvaa kehossa mistä ottaa, ei sitäkään voi tyhjästä nyhjästä.
Mietipä tota omalle kohdalle mitä sanoit et jotain tuntu puuttuvan, ku se ois sitä kuukaudesta toiseen. Emmäkään tosta aluks välittäny, mut näin 2 vuoden aikana ku ei o kertaakaan koittanu a-kupista isompia rintoja, ni kyllä se vähän alkaa näin miehenä kiihotusta haittaamaan, eikä myöskään ole näköpiirissä kyseistä asiaa. Tai ois, jos luopuisin kaikesta muusta.
Joo, kyllä mulle heti tuli tunne sen naisen kans, et en vois ainakaan parisuhdetta kuvitella, mutta meillä nyt ei mitään muutakaan yhteistä oikeen ollu.
Niin kuin jo alussa sanoin, niin mielestäni sen kaverin täytyy kyllä sopia itselleen myöskin seksuaalisesti, saadakseen toimivan parisuhteen..Tottakait tilanne on kiusallinen kun on jo päästetty tilanne siihen, että on tunteita ja muuten toimii.
Juurikin näin, nyt ymmärsit asian vaikeuden. Ei oo kyse siitä että oisin saatanan tolvana, tai muuten tyhmä. Mun on nyt lähinnä valittavana tässä että haluanko viettää elämääni ihmisen kanssa ketä oikeesti rakastan ja kenen seurassa viihdyn aivan helvetin hyvin ja tunnen oloni kotoisaks, ja luovun seksuaalisesta tyydytyksestä suurimmaksi osin, vaiko toisinpäin. Mä en osaa kuvitella häntä kenenkään muun kanssa sängyssä, enkä halua, eikä hän mua, joten avoin suhdekaan ei toimi. :D Mä oon nyt ihan hukassa tän asian kanssa.
Alussa seksi meillä sujukin kuten sanoin, mulla oli ollu vakipano keneltä sain mitä tarviin ennen tätä suhdetta, ni en alkanu heti kaipaamaan sitä, ja seksiä oli kolme - viis kertaa viikossa, mut siin 8-10kk paikkeilla mulla alko vaan kiinnostus loppumaan seksuaalisesti vaiks panettikin, muttei vaan kumppanin kanssa. Mut nykyään, mä vaan tarviin sen yhden jutun ku en o sitä kahteen vuoteen saanu, edellisessä suhteissa oli enemmän ongelmia, ku ei sovittu yhteen luonteiltamme näin hyvin mut seksi suju aina vaiks oli pidempikin suhde mitä tä nykynen on tähän mennessä ollu.
Oon koittanu löytää hyviä puolia et luojan kiitos mulla ei o mitään omituista fetissiä, kuten jotkut tykkää leikkiä paskalla, se vasta elämästä vaikeeta tekis ku ei oikee innostuis muusta :D
Ei voi.
Yleensä tätä pitäisi saarnata naisille, mutta samaa pitää sanoa myös miehelle.
fyysinen suhde kiinnostaisi hetken. Ja sen jälkeen kun se olisi nähty, ei olisi jäljellä enää mitään. Siihenkin kyllästyisi. Se lähtee korvien välistä ja vuorovaikutuksesta, mistä kukin nauttii elämässä ja mitä itselleen haluaa ja miten. vähän vaikea uskoa, että se olisi lopulta kahdesta rasvapallosta kiinni sun elämä ja onni. Onko niin, että sun pitää keksiä suhteeseen "ongelma", jotta sä pääset rypemään siinä?
Ei se ole niin, että toinen tekee jollakin rasvapallolla sulle onnen, vaan se, että sä hankit sitä hyvää oloa itsekin ja otat itsekin siitä vastuun!!! Ei niin, että mulla ei ole kivaa kun sä sitä ja tätä, vaan että mitä mä itse tälle asialle tekisin, et tykkäisin. Se arki tulee vastaan aina. Sitä ei pääse karkuun vaan siitä se oma prosessi vasta alkaa, et onko susta suhteeseen. Kyse on korvien välistä ja siitä mitä sä päätät haluta.
ongelman ulkoistamisella ei koskaan löydy ketään sopivaa. Kyse on siitä, että sä pystyt elämään epätäydellisessä maailmassa ihan vain tyytyväisenä siitä, mistä sä haluat olla tyytyväinen. Ei niin, että sä haet sen ainoan virheen ja päätät tehdä siitä niin suuren lumipalloefektillä, että se menee yli. Se on valinta, päätös.
Ei sua tee rinnat onnelliseksi. Sä pelkäät olla onnellinen kaikesta muusta mitä sun ja toisen ihmisen välillä on. Sä et uskalla luottaa tunteeseen, koska sulla on naisesta se kuva, että sen pitäisi olla sulle joku näyttelyesine. Näyttelyesineet ei vain lopulta herätä tunteita.
Mä oon kans sitä mieltä että turha heittää suhdetta menemään vain tolla perusteella. Olen siis itse nainen. On kuitenkin muistettava että kyllä sen toisen ihmisen täytyy jollain tasolla kuitenkin seksuaalisestikin kiihottaa koska tulevina vuosina jos esim. tulisi lapsia niin naisen vartalohan muuttuu, osittain hyvään mutta myös pahempaan suuntaan (saattaa levahtaa). Miten suhtautuisit siihen asiaan?
Lähinnä mietin että kun olette kahden niin viehättääkö hän sinua? Ei suhde kanna jos toinen on vaan täydellinen kaikin puolin muuten mutta ei ole kiihottava. Silloin ennen pitkään on riski että hänestä tulee enemmänkin ystävä kuin tyttöystävä ja alkaa pettäminen..
Omasta puolestani voin sanoa että puoli vuotta seurustelleena minullakin on jonkinlainen ongelma kun miehellä on pieni eikä se vekotin kauheasti mua kiihota mutta seksi on silti todella nautinnollista ja upeeta koska hän on mielestäni muuten kaikin puolin todella haluttaca ja seksikäs ja hänen muna tuntuu hyvältä sisälläni.. eli sinänsä pikku vikoja. Kai sitä vaan rakastuu ihmiseen eikä pelkkään ulkokuoreen.
Ei ehkä pitäis kommentoida tähän ollenkaan, kun ei ole mitään ongelmaakaan, mutta pisti silmään pari juttua, jotka saattavat saada aikaan turhaa itseinhoa tai epätoivoa niiden päissä, joita asia koskettaa, eli korjaampa vähän:
"On kuitenkin muistettava että kyllä sen toisen ihmisen täytyy jollain tasolla kuitenkin seksuaalisestikin kiihottaa"
< Ei, ei täydy. Jos kumppanukset ovat täydelliset toisilleen, tykkäävät olla yhdessä ja tuntevat romanttista vetoa ja kiintymystä toisiinsa, eikä seksuaalisuus ole heille tärkeää, niin silloin "seksuaalisella kiihottamisella" ei tee mitään. Sen voi hyvin tiputtaa suhteen ulkopuolelle, ellei se tunnu omalta jutulta. Ja koska kuitenkin joku vinkuu tähän, ettei suhde muka toimi jos ei kiihotu toisesta, niin esimerkkinä elävästä elämästä käytän omaa suhdettani: kyllä toimii. Emme ole koskaan "kiihottuneet" toisistamme emmekä naineet toisiamme, mutta rakastamme toisiamme ja olemme onnellinen pariskunta. :)
"Ei suhde kanna jos toinen on vaan täydellinen kaikin puolin muuten mutta ei ole kiihottava. Silloin ennen pitkään on riski että hänestä tulee enemmänkin ystävä kuin tyttöystävä ja alkaa pettäminen.."
< Bullshittia. Totta ehkä osan kohdalla, muttei todellakaan kaikkien. Jälleen kerran käytän esimerkkinä omaa suhdettani: vaikkei naida eikä kiihotuta (onneksi), suhteemme on syvällinen, hellä, rakastava, aito ja läheinen.
Mutta niin. Ei ole tarkoitus lytätä najdkf1:n tekstiä, ne ovat HÄNEN kokemuksiaan asiasta ja hänelle siis oleellisia. Mutta siis tarkoitan vain selventää, ettei asiat toimi kaikille niinkuin hänelle, eli ei hätää, kaikki te, jotka pelkäätte ettette voi seurustella jos ette kiihotu täydellisestä kumppanistanne (aseksuaalit yms.). :) Kyllä teidänkin suhteenne onnistuu! <3
--
Sitten tuosta seksistä yleisesti; isoksi ongelmaksihan se muodostuu suhteen kannalta niissä tapauksissa, joissa sitä halutaan harrastella ITSENSÄ vuoksi, eikä niinkään sen toisen vuoksi. Siis mitenkä tämän nyt sanoisi selkeimmiten.. Kun seksi ja nimenomaan se omalle itselle saatu seksi on sitä omaa puolisoa, häntä kokonaisuutena, tärkeämpää. Silloin saattaa käydä niin, että valitetaan koko suhteen olevan huono ja paska, kun vain yksi pikkuasia siinä on "huonosti".
Tosin tämä ei päde aloittajan tapaukseen, sillä hän selvästikään ei pidä seksiä tyttöystäväänsä tärkeämpänä, vaan haluaa säilyttää juuri tuon suhteen, mutta puntaroi nyt, miten saisi itsensä parannettua fetisseistään. Ehdotan tähän keskustelua aiheesta tyttöystävän kanssa. Asiat usein kasvavat järjettömiin mittasuhteisiin, kun niitä joutuu pyörittämään vain omassa päässään, olemaan yksin niiden kanssa. Tyttöystävän pitäisi olla se kaikkein läheisin ihminen, jolle jaetaan koko elämä, mikset siis uskoutuisi hänelle ongelmastasi? (Ei, ei näin: "suhteessa on ongelma koska sulla on liian pienet tissit", vaan mieluummin: "minulla on ongelma: olen mieltynyt suuriin hinkkeihin ja haluan eroon tästä pakkomielteestä." tms.)
Tähän haluan kommentoida kun on niin harvinaista löytää viesti jonka olisin voinut itse kirjoittaa. Eli meillä aivan sama tilanne kuin teilläkin. Eli emme ole koskaan "kiihottuneet" toisistamme emmekä naineet toisiamme. Yhdessä 18 vuotta joista naimisissa 14, ja todella onnellisia olemme. Minä en ole koskaan pettänyt eikä pettäminen ole käynyt edes mielessä; puolisosta en tietenkään voi varmasti sanoa koska kenestäkään ei sataprosenttisesti tiedä, mutta erittäin yllättynyt olisin jos hänkään koskaan olisi ollut uskoton.
Kiihottumista ei ole eikä yhdyntää, mutta sen sijaan on jokapäiväistä läheisyyttä, hellyyttä, koskettelua ja toiselle hyvän olon antamista. Ja paljon, paljon rakkautta.
Kaikki nuo
Teidän kannattaa erota, koska teidän välillä ei ole sellaista rakkautta jota parisuhteessa kuuluu olla. Vielä se on helppoa, kun ei ole lapsia ja on aikaa etsiä joku toinen.
jos hoikkis saa joskus lapsen, sen rinnat kasvaa monta kuppikokoa.
Kyllä se niin on, että kyllä molempien pitää seksuaalisesti kiihottaa toista, silloin parisuhde kestää, ajan myötä suhteestanne tulee pelkästään kaverisuhde, loppuu se seksi kokonaan ja mietipä riittääkö se??
Hyi olkoon, taas näitä, joille elämän ainoa tarkoitus on saada itselleen naintia... Tuommosen ihmisen ei edes kannata yrittää parisuhdetta. Käy huorissa, niin saat sen mitä haluat.
Seksi ei riitä elämän pohjaksi, mutta se on välttämätön onnen tekijä lukuisille ihmisille. Ilman seksiä elämä ei maksa vaivaa.
Valitettavasti prostituutio ei täytä seksin paikkaa. Nimittäin seksissä tärkeää on yhteinen kiihko.
Ilmankos meistä moni on alituiseen apealla mielellä.
Jos nyt oikein ymmärsin, niin kyse olikin siitä, että sitä seksiä halutaan OMAN ITSEN vuoksi, eikä sen YHTEISEN HYVÄN vuoksi: "kumppanin hyvinvoinnista viis, kunhan MINÄÄÄÄÄÄÄH saan sitä mitä haluan!!!! hahahahaa"
Ne ovat kaksi eri asiaa.
Ja kuten itsekin sanoit: "--lukuisille ihmisille." Ei siis kaikille. Tiedän ja/tai tunnen useita, joille seksi nimenomaan on se kaikkein vähäpätöisin asia koko elämässä. He ovat onnellisia ilman sitä ja kokisivat olevansa onnettomia, jos joutuisivat sitä harjoittamaan. He tuskin ajattelevat "ilman seksiä elämä ei maksa vaivaa", kun sanovat vetävänsä itsensä mieluummin narun jatkoksi kuin naivansa kenenkään tai minkään kanssa.
Miksi ilkut toisten ihmisten tarpeille?
Seksihalu ei ole päätösasia. Se on sisäänrakennettu riippuvuus, vietti, joka ohjaa ihmisen käytöstä ja tuottaa paljon kärsimystä. Ihan samalla tavalla monet ihmiset haluavat vaikkapa lapsia, vaikka objektiivisesti ajatellen lapset tuhoavat vanhempiensa elämän. Luonto puskee meitä lisääntymään, oli siinä järkeä tai ei.
Jos sinä olet välttynyt seksihimon kiroilta, onnittelut. Onnellinen on se ihminen, joka ei mitään tarvitse.
En ilkukaan. Kunhan kummastelen kerta toisensa jälkeen tämäntapaisissa keskusteluissa sitä, miksi ihmiset kuvittelevat aivojen olevan olemassa? Koristeena? Kyllä ne ovat järkeilyä varten, eikä vain pääkopan täytteeksi sille aikaa kun alapää huolehtii "ajattelusta". Tai pikemminkin ajattelun puutteesta.
Ihminen voi _päättää_ antaako mielihaluilleen valtaa vai ei. Helppoa se ei aina ole, mutta "en voi tunteille mitään" ei ole mikään perustelu yhtään mihinkään.
Aivot ovat olemassa, jotta ihminen saavuttaisi tahtomansa ja tarvitsemansa paremmin.
Tarvitsemastaan voi joutua kieltäytymään. Paino-ongelmainen ruuasta, juoppo viinasta, naimisissa oleva seksistä. Tuskaksi se joka tapauksessa elämän vääntää, oli aivoja tai ei.
Voi mitä roskaa sinä aseksuaalitrolli suollat.
Eli jos olet sitä mieltä, että ihminen voi päätöksellä lakata haluamasta seksiä, niin aivan samoin sinäkin voisit vain päättää haluta palavasti seksiä. Mielestäsihän siihen tarvitaan vain aivot, eli päätät et anna tunteille valtaa.
Tästä myös seuraa, että mielestäsi esimerkiksi umpihomo voi päättää haluta heteroseksiä ja umpihetero homoseksiä. Kuka vain voi haluta seksiä kenen kanssa vain ja kääntää sen halun pois ja päälle kuin napista. Voi miten kätevää! Ja kuka vain voi päättää alkaa suhteeseen kehen vain, koska siihen tarvitaan vain päätös sivuuttaa omat tunteet, ja sitten ihminen on hirveän onnellinen.
Seksihalut ovat luonnon tapa saada ihminen tuottamaan jälkeläisiä.
Mutta miten olisi, jos käyttäisit aivojasi siihen, että et antaisi valtaa mielihalullesi kirjoittaa typeriä viestejä nettiin? Vai eikö edes niin pieni omien halujen hallinta onnistu?
Kyllä mä ainakin pystyn päättämään, että nyt olen siinä tilassa että hässintä alkakoon? Samoin kun voin päättää, ettei nyt ole hyvä hetki, vaikka olis sellane olo noin muuten. En sit tiiä miten sie tän asiat kanssa elät, mutta jos ei ihmine vois päättää mitää, nii sittenhä täälä olis tosi eläimellistä menoo ku vaikka kesken jonku tärkeen palaverin jotku rupeis vaan sekstaan keskellä konttorii, koska "ei voinu päättää ettei tee mieli". :DDDDDDDD Voi jeesus taas miten tyhmiä ihmisiä on liikkeellä...
Näin vanhempana ja paljon nähneenä tätinä pakko sanoa sulle ettei suhde pitkälle pötki jos seksihalut ei natsaa. Intohimoa pitää mun mielestä löytyä heti, molemmin puolin. Jos teillä ei ole seksiä, niin suhdehan on vain ystävyyttä. Mikä tietysti on hienoa, jos ei seksiä kaipaa.
Seksi on parisuhteen liima, sen suola ja sokeri. Jos ei sitä ole niin kaikki muutkin asiat alkaa tökkimään. Näin se vaan on. Muut kommentoijat lienevät vielä nuoria ja uskovat että himo herää kun oppii tuntemaan toisen paremmin. Ei se herää jos ei alunperinkään ole mitään herätettävää.
Jokainen toki tyylillään mutta mieti mitä tuo sun haluttomuus tekee myös sun tyttöystävällesi. Hän varmasti jo kärsii siitä, että ei ole sun makuun seksuaalisesti. Mielenkiintoista olisi tietää, minkä kokoiset on sun mielestä isot rinnat? Jos nainen on hoikka niin rinnatkin on yleensä pienet. Nehän on suurimmalta osalta rasvakudosta.
Oletkohan vanhempitäti vähän tyhmelö?
Seksi parisuhteen liima???
Jaa'a, en sitten tiedä, millä ihmeellä ovat suurin osa tuttavistani minä ja puolisoni yhdessä pysytty, kun ollaan "pelkkiä kavereita" kaikki toisillemme näköjään....... Mietinpä, miksen sitten mene naimisiin bestikseni kanssa ennemmin kuin puolisoni kanssa, kun sehän olisi ihan sama asia, en minä bestistänikään käy hässimässä..............................
No minä en kyllä tajua miksi aseksuaalit tulee räyhäämään tähän ketjuun. Toki se on ihan ok ja parin oma asia jos kumpaakaan ei seksijutut kiinnosta, lämpöiset onnittelut vaan teille saman henkisen puolison löytämisestä. Mutta aloittajalla ja hänen kumppanillaan on kirjoituksen mukaan molemmilla seksihalut tallella, aloittajan halut eivät vaan kohdistu hänen kumppaniinsa, jolloin ollaan kyllä parisuhteen kanssa todella lirissä. Tämä on täysin eri asia kuin kahden aseksuaalin suhde. Se, että useimmilla ihmisillä hyvään parisuhteeseen kuuluu myös seksuaalisuus ei ole teiltä pois eikä meitä tarvitse mitenkään väkisin survoa teidän seksittömään muottiinne.
Ja aloittajalle. Katso omia viestejäsi. Puhut jo pettämisestäkin. Eikö vaakakupissa paina yhtään se, kuinka pahasti tulet naistasi satuttamaan? Jotenkin koko kysymyksenasettelusi tuntuu absurdilta. Jos henkinen puoli pelaa niin hyvin kuin väität, niin miten voit altistaa niin tärkeän ihmisen tällaiselle tilanteelle, jossa jatkuvasti annat hänelle viestiä hänen kelpaamattomuudestaan - ja suunnittelet vielä viimeisteleväsi tämän henkisen turpaanvedon pettämällä "paremman" naisen kanssa? Ihan totta, mitä vit***?
Kuka aseksuaali tässä (tai muissakaan ketjuissa) on ketään mihinkään muottiin survonut? Eikös ne ole yleensä ne seksuaalit, jotka yleistävät, kuten tuo vanhempitätikin, ettei parisuhdetta muka ole ilman seksiä? Niin että kyllä siitä saa ärähtää, koska se suhde voi toimia ilmankin / vähemmälläkin. ;)
Sitä paitsi, et varmaan lukenut ap:n viestejä hyvin... hänen seksihalunsa kohdistuu kyllä nykyiseen kumppaniin, muttei tämän RINTOIHIN..... Siis seksihalu on kumppania kohtaan ja suhdekin toimii, mutta ne kumppanin rinnat ovat hänen makuunsa liian "latteat". Eli ap:lla on tissifetissi ja hän haluaa siitä eroon.
Kiitos sulle rohkeasta, rehellisestä kirjoituksestasi alkuperäinen. En oikein osaa naisena sanoa muuta kun jos rakastat naistasi-niinkuin sain käsityksen- niin toteuta haluamaasi omin keinoin, katso vaikka videoita isorintaisista naisista mutta toivottavasti se ei rupea vaikuttamaan liiaksi seksielämäänne, ei siinä muuta vikaa ole. Ja naisena kehoitan, älä kerro tätä naisellesi, lopputuloksen miltein tietää?
kerro vain. ole rehellisesti sitä mitä olet, ja katso mihin asti se riittää. Silloinpa sinun ei tarvitse sitä ratkaisua tehdäkään. Jätä se naiselle. Loppuu ongelma.
En nyt mikään psykologi ole, mut jotenkin tuo lyö yli. Voisin vaikka lyödä vetoa, et C kuppiin jälkeen kiihoittuisit vain D kupeista. Nälkä vaan kasvain syödessä ja taas olis tarvittava suurempia. Mene oikealle psykologille ja kerro tukalasta ongelmastasi. Muutoin on vaarana loppuelämäsi kestävä tolkuton tissiretki ja huomaat olevasi kaikkien riippurintojen hylkäämä onneton vanha mies.
Ei.
Näyttäisi olevan niin, että suhteessa seksiin sinulla on jotain pielessä. Et ole vain uskaltanut ottaa asiaa pohdintaan vaan olet siirtänyt ongelman rintoihin. Tällöin on jotenkin helpompaa, eikö? Seksi ei suju, en tunne halua: Ahaa,vika on tyttöystävän tisseissä!!
Älä viitsi! Katso totuutta silmiin. Jossain muualla on vikaa.
Et pääse tuosta ongelmasta jos pallottelet asiaa ja pohdit silikonijuttua esim ja muita mukamas-ratkaisuja.
On toki totta se, että jotkut, niin miehet kuin naiset, ovat eroottisesti houkuttelevampia kuin toiset. Mutta jotenkin epäilyttää tuo kun olet ''keksinyt'' että syy on tisseissä. Ja sanot, että hänkin tietää missä mennään. Olette siis keskustelleet tästä asiasta.
Tyttöystäväsi siis tietää ettei hän kiihota sinua kun rinnat eivät ole tarpeeksi suuret. Ja olette pohtineet ongelmanratkaisuna silikoneja, oman rasvan siirtoa... ( !!)
Jossain vaiheessa tyttösi tuntee olonsa hyväksikäytetyksi. Siitäkin huolimatta että tekstistä päätellen vaikutat tyttösi huomioivalta nuoreltamieheltä. Silti tässä on jotain keskenkasvuita ja pintapuolista. Tuntuu siltä että sinä siirrät jotain itsessäsi olevaa ongelmaa tyttöösi jotta välttyisit tarkastelemasta itseäsi syvemmin.
Sanot että seksi sujui hyvin aluksi, mutta sitten kiinnostuksesi hiipui. Tämä kertoo jotain, eikö? Jos tyttösi hankkis silikonit, ja halusi taas hiipuisi, missä mahtaisi sitten olla vika? Hiuksissa? Tavassa puhua? Muutamassa kilossa ylipainoa? Voi että, en kiihotu, mitä sun pitäis tehdä itselles....
Moi,haluan nyt naisena kommentoida koska itsellä on melko pienet rinnat..2 kertaa olen ollut suhteessa, jossa asiasta on muodostunut jonkinlainen "ongelma"..poikaystävä on sanonut mieltyneensä isoihin rintoihin..ja kyllä se on joka kerta ottanut itsetunnon päälle=( Ei tee hyvää kenellekkään katsella kun poikaystävä kuolaa isojen rintojen perään..rakkautta voi tietenkin olla, mutta kyllä se vaatii sen kummankin kehojen yhteensopivuuden.. En tiedä muista naisista mutta itse dumppasin molemmat tissifetissit mäkeen ja nyt olen onnellinen..=)
Hyvin teit. Mitä sellaisella miehellä tekee, joka haikailee jotain noin pinnallista? Mieheni tuossa on alkanut urheilemaan ja tyttäreni kommentoi asiaa, että isäpuoli onkin niin lihava, ainakin yli 100 kg. Hämmästyin hänen kommenttiaan ja kysyin, että onko tosiaan niin, että mieheni on lihava. Hän sanoi, että kyllä on. Itse en ollut huomannut asiaa. Totta on, että mieheni on yhdessäolovuosiemme aikana vaihtanut vaatekokoa isompaan, mutta en minä sitä oikeastaan ole huomannut muuten. Niin vähän sillä ulkonäöllä oikeasti on minkään kanssa tekemistä. Ei niitä ulkonäön pikku virheitä huomaa, jos toisesta välittää. Mielestäni mieheni on komein mies koko maailmassa. Tuosta aloittajan asiasta: Itselläni ei ole muotoja lähes lainkaan ja toistuvat imetykset ovat vieneet rintani lähes kokonaan. Itse asiassa lopetin kuopuksen imetyksen sen takia, että imetys alkoi jo tuntua kivuliaalta/pahalta, kun rinnat ovat hävinneet ja tuntuvat tyhjiltä. Imetykset ovat syöneet rintojen koko rasvakudoksen. Ei voi mitään. Ihmisen maallinen vaellus on loppujen lopuksi kovin lyhyt että tuosta ei viitsi kovin paljon murhetta kantaa.
Koskaan ei ihan kaikkea voi saada.
HUOM! Jos ne isot tissit on TOSI tärkeet, niin sitten jostain syystä kuitenkin ryhdyit suhteeseen pienempitissisen kaa.
Mieti nyt, miksi!
Juu ei oo helppoa, mutta sitten kannattaa muistaa, että esim nettiporno tuskin auttaa tuossa kumppanista kiihottumisessa.
Seurustelin joskun miehen kanssa , joka piti isoista rinnoista. Itse olen aina ollut tyytyväinen b-kuppi. Pienet rinnat istuu hyvin tähän vartaloon ja ei ole olleet tiellä rankemmissakaan urheiluharrastuksissakaan. Yleisesti ottaen miehet ovat rinnoistani pitäneet. Tämä yksi ei kuitenkaan ollut tyytyväinen. Ehkä se johtui nuoresta iästä, mutta hän toistuvasti muisteli exänsä e-kupin rintoja ja ehdotteli minulle silikoneja. Kertoi kyllä ostavansa ne minulle. Rannalla hän huokaili isojen rintojen perään ja ihaili äänekkäästi aina tilaisuuden tullen...
Minun itsetuntoni oli jo nuorena hyvä, mutta kieltämättä se oma "vajavaisuus" alkoi mietityttämään. Kuitenkaan kenenkään muun kuin itseni vuoksi en ole ikinä edes miettinyt veitsen alle lähtemistä. Hän oli rakastunut, muttei kuitenkaan hyväksynyt minua sellaisena kuin olin. Lopetin suhteen.