Mua vähän huvittaa välillä nää palstan otsikot. "upea venäläisvaimo?""afrikasta mies!""Thaimaalainen on paras" jne....
Oletteko koskaan ajatelleet, että me ihmiset ollaan kaikkialla loppupeleissä samanlaisia? Ihonväristä riippumatta. Meillä on hyvinkin samanlaiset haaveet ja tavoitteet elämässä. Fysilologia on sama myös, pääpiirteittäin. Samat luut ja lihakset löytyy kaikilta, veri on punaista jne.
Sitten ajatellaan, että rapakon takaa löytyy jotain parempaa. Voin kuulkaa kertoa, ettei löydy. Joskus oli mullakin se aika, että niin luulin. Olen asunut ulkomailla ja oli luonnollistakin että seurustelin paikallisten kanssa. Kahden ulkomaalaisen kanssa seurustellut, toinen australialainen ja toinen espanjalainen. Arki tulee jokaiseen suhteeseen, ja siinä mitataan rakkaus. "Normaalien" ongelmien päälle lisätään mahdolliset kulttuurilliset ristiriidat ja kielelliset. On siinä tekemistä. Kyllästyminen voi iskeä jommalla kummalla osapuolella, sillä toisen tukiverkosto on aina kaukana. Nuo on isoja asioita, joita ei tajua ennen kuin on suhteessa ulkomaalaisen kanssa.
Mun mielestä omia pelkoja kuuluu kohdata kun ollaan parisuhteessa. Sitähän se on; henkistä kasvua ennenkaikkea. Jos tajuaa katsoa peiliin parisuhteen konfliktitilanteissa, voi oppia valtavasti itsestään. Moni mies/nainen ei täällä suomessa niin halua tehdä, vaan etsii ns helpon ratkaisun, eli ulkomaalainen jota voi komennella ja tossuttaa tai että on vain joku, joku sanoo kauniiksi/komeaksi, vaikka sisimmissään tietää ettei se sitä tarkoita.
Kaikenlaisilla suhteilla on tietenkin tilaajansa. Joillekin riittää se, että toinen sanoo kauniita sanoja vaikka kumpikin tietää ettei ne ole totta. Toinen saa näennäistä ihailua, toinen rahaa. Toki joskus ja usein käy myös niin että sitä oikeasti päätyy yhteen _oikeista_syistä ulkomaalaisen kanssa. Onhan meitä suomalaisia kuitenkin verrattain vähän jos vertaa maailman väkilukuun. Lähipiirissäni on muutama monikulttuurinen pariskunta, ja olen positiivisesti yllättynyt kuinka hienosti heidä nsuhteet on tominut (yli 10v yhdessä).
Lähinnä huvittaa suomalaisten naisten ja miesten haukkuminen perusteluna ulkomaalaisen puolison hankkimiselle. Mun mielestä tää kuulostaa just siltä "en uskalla katsoa peiliin" asenteelta. Yleensähän tilaamme juuri sellaisia ihmissuhteita elämäämme kuin mitä kasvumme vaatii. Jos toistamme samoja virheitä, niin ei ole muiden miesten/naisten vika että sulle on käynyt paskasti. Helmiä on täällä paljon, jos sellaisen tahtoo kannattaa muuttua sellaiseksi itsekin.
Oletteko koskaan ajatelleet, että me ihmiset ollaan kaikkialla loppupeleissä samanlaisia? Ihonväristä riippumatta. Meillä on hyvinkin samanlaiset haaveet ja tavoitteet elämässä. Fysilologia on sama myös, pääpiirteittäin. Samat luut ja lihakset löytyy kaikilta, veri on punaista jne.
Sitten ajatellaan, että rapakon takaa löytyy jotain parempaa. Voin kuulkaa kertoa, ettei löydy. Joskus oli mullakin se aika, että niin luulin. Olen asunut ulkomailla ja oli luonnollistakin että seurustelin paikallisten kanssa. Kahden ulkomaalaisen kanssa seurustellut, toinen australialainen ja toinen espanjalainen. Arki tulee jokaiseen suhteeseen, ja siinä mitataan rakkaus. "Normaalien" ongelmien päälle lisätään mahdolliset kulttuurilliset ristiriidat ja kielelliset. On siinä tekemistä. Kyllästyminen voi iskeä jommalla kummalla osapuolella, sillä toisen tukiverkosto on aina kaukana. Nuo on isoja asioita, joita ei tajua ennen kuin on suhteessa ulkomaalaisen kanssa.
Mun mielestä omia pelkoja kuuluu kohdata kun ollaan parisuhteessa. Sitähän se on; henkistä kasvua ennenkaikkea. Jos tajuaa katsoa peiliin parisuhteen konfliktitilanteissa, voi oppia valtavasti itsestään. Moni mies/nainen ei täällä suomessa niin halua tehdä, vaan etsii ns helpon ratkaisun, eli ulkomaalainen jota voi komennella ja tossuttaa tai että on vain joku, joku sanoo kauniiksi/komeaksi, vaikka sisimmissään tietää ettei se sitä tarkoita.
Kaikenlaisilla suhteilla on tietenkin tilaajansa. Joillekin riittää se, että toinen sanoo kauniita sanoja vaikka kumpikin tietää ettei ne ole totta. Toinen saa näennäistä ihailua, toinen rahaa. Toki joskus ja usein käy myös niin että sitä oikeasti päätyy yhteen _oikeista_syistä ulkomaalaisen kanssa. Onhan meitä suomalaisia kuitenkin verrattain vähän jos vertaa maailman väkilukuun. Lähipiirissäni on muutama monikulttuurinen pariskunta, ja olen positiivisesti yllättynyt kuinka hienosti heidä nsuhteet on tominut (yli 10v yhdessä).
Lähinnä huvittaa suomalaisten naisten ja miesten haukkuminen perusteluna ulkomaalaisen puolison hankkimiselle. Mun mielestä tää kuulostaa just siltä "en uskalla katsoa peiliin" asenteelta. Yleensähän tilaamme juuri sellaisia ihmissuhteita elämäämme kuin mitä kasvumme vaatii. Jos toistamme samoja virheitä, niin ei ole muiden miesten/naisten vika että sulle on käynyt paskasti. Helmiä on täällä paljon, jos sellaisen tahtoo kannattaa muuttua sellaiseksi itsekin.
Vastaukset 30
Vanhimmat
hahahahahahaaaaa puolestani toivon kaikkien löytävän haluamansa ulkkiksista jos ei onnistu suomalaisista löytymään....loppuu se jokapäiväinen ulina ja valitus
"Yleensähän tilaamme juuri sellaisia ihmissuhteita elämäämme kuin mitä kasvumme vaatii"
Totta, suhteiden takana on jokin tunnistamaton tarve joka liittoon johtaa. Jokainen voikin kysyä mikä on tehnyt hänen puolisostaan erilaisen kymmenien muiden mahdollisten puolisoiden joukossa. Yleensä tuohon on vaikuttanut oma tilanne elämässä.
"Moni mies/nainen ei täällä suomessa niin halua tehdä, vaan etsii ns helpon ratkaisun, eli ulkomaalainen jota voi komennella ja tossuttaa tai että on vain joku, joku sanoo kauniiksi/komeaksi, vaikka sisimmissään tietää ettei se sitä tarkoita"
Mielestäni ulkomaalaista naista ei voi yleisesti komennella sen enempää mitä suomalaistakaan. Asia on ehkä jopa päinvastoin. Ulkomaalaiset naiset eivät tuhlaa aikaansa suhteissa joilla ei ole tulevaisuutta. Tuo tyyli tulee varmasti kotimaan kulttuurista. Miehen rooli on selkeä ja sen roolin mukaan miestä arvostetaan tai ei arvosteta. Joka tapauksessa arvostus on ansaittava olkoon kysymyksessä suomalainen tai ulkomaalainen.
Loppujen lopuksi kauneus on aina katsojan silmissä. Parisuhteeseen tarvitaan kaksi aikuista ihmistä jotka ymmärtävät elämän hyvät kuin huonotkin asiat. Luottamuksen varaan on hyvä rakentaa. Ihmiset jotka eivät luota kumppaniinsa eivät ole koskaan onnellisia. Jokaisella on omat tarpeensa, tapansa ja ne joko hyväksyy tai ei hyväksy. Tuosta syystä onnellisuus tuleekin itsenäisestä elämäntyylistä joka tukee myös kumppanin tavoitteita.
Ainakin mun muijani uskoi tervatun pampun autuuteen.
"Mielestäni ulkomaalaista naista ei voi yleisesti komennella sen enempää mitä suomalaistakaan. Asia on ehkä jopa päinvastoin. Ulkomaalaiset naiset eivät tuhlaa aikaansa suhteissa joilla ei ole tulevaisuutta."
En kyllä usko tällä olevan mitään totuuspohjaa. Kyse on yleisesto henkilön omasta itsetunnosta ja toisaalta halusta yrittää saada suhde toimimaan. Suuri tekijä on sen ulkomaalaisen kotimaa. Köyhien maiden ihmiset ovat usein epämukavissa suhteissa sen takia että puolison kotimaa, status tai taloudellinen vakaus edustaa hänelle turvaa. Monet aasian maat, afrikka ja useat eteläamerikan maat ovat esimerkiksi tällaisia. Siksi he sietävät kotimaissaankin puolisonsa pettämistä ja väkivaltaa. Tämä kaikki on hyvin yleistä edellämaintuista maissa. ulkomaalainen turisti ja hänen puolisokseen päätyminen heidän maasssaan on kultainen tiketti parempaan elämään. Kun molemmat pariskunnan osapuolet ovat suunnilleen saman elintason maasta on suhteella paremmat mahdollisuudet myös tulevaisuudessa.
Tuntuu joskus että suomalaista miestä v*tuttaa kun naiset on täällä itsenäisiä. He eivät ole riippuvaisia miehistä taloudellisesti. Naisilla on ääni tässä maassa ja se ottaa selkeästi aivoon. Täten suomalainen nainen ei halua jäädä roikkumaan huonoon suhteeseen. Omien havaintojen mukaan miehet jäävät helpommin roikkumaan epätyydyttävään suhteeseen. On helpompi hankkia tossutettava vaimo aasiasta. Toinen stereotyyppi on pyylevä ja ns ruma suomalaisnainen joka ottaa afrikkalaisen kuultuaan ensi kertaa elämässään kauniita asioita omasta ulkonäöstään.
"Monet aasian maat, afrikka ja useat eteläamerikan maat ovat esimerkiksi tällaisia. Siksi he sietävät kotimaissaankin puolisonsa pettämistä ja väkivaltaa. Tämä kaikki on hyvin yleistä edellämaintuista maissa. ulkomaalainen turisti ja hänen puolisokseen päätyminen heidän maasssaan on kultainen tiketti parempaan elämään. Kun molemmat pariskunnan osapuolet ovat suunnilleen saman elintason maasta on suhteella paremmat mahdollisuudet myös tulevaisuudessa"
Maa ei ole ratkaiseva asia vaan sosiaalinen ja taloudellinen status omassa maassa. Suomessa on helvetin paljon köyhiä jopa Kiinan mittapuun mukaan.
Miljoonalle suomalaiselle ei jää kuin 500 euroa käteen jolla pitää elää. Tuo ei riitä edes keskitasoiseen elämään monessa kehitysmaassa jos ottaa huomioon maiden kustannustason.
Homman nimi on se että riippuu paljon siitä millaiset arvot kullakin on. Jos arvot eivät kohtaa ei kaksi ihmistä voi olla onnellisia parisuhteessa. Tietenkin on tärkeää että molemmat tulevat vastaavanlaista sosioekonomisista olosuhteista.
Samoin ymmärrän että heikoille ihmisille elämä kaukana kotimaata ja omia kavereita on ylivoimaista.
Esimerkiksi Brasiliassa eläminen ei ole helppoa mutta se on palkitsevaa. Heikot eivät pärjää.
Onko sinulla joku tutkimus tästä? Lähdetään nyt liikkeelle vaikka siitä, että jos lähtökohdat on samat, niin miksi yli puolet suomalaisista avioliitoista päättyy avioeroon niidenhän juuri pitäisi toimia, entä miksi lähisuhdeväkivaltaa on kantasuomalaisten liitoissa niin paljon, nämä seikat ovat yksistään ristiriidassa kirjoituksesi kanssa.
Hyvä, että itsekin kutsuit tekstiäsi stereotypiaksi, juuri sitähän se olikin. Tuon kaltaisia tekstejä syytävät juuri ne naiset jotka oman vahvuutensa, itsenäisyytensä vuoksi jäävätkin yksin yleensä loppuiäkseen, joten pysy vahvana sisko tai jos et pysty niin miehekkäänä naisena mene lentoasemalla ja kaappaa Reino lähtöselvitystiskiltä mukaasi ennenkuin se ehtii tekemään hirveen virheen ja menee tossuttaan aasiaan. Niiiiih.....ja muuten osta itsellesi samalla elämä.
Mikä se Kiinan mittapuu on, jonka mukaan Suomessa on helvetinmoinen määrä köyhiä? Miten sitten taas Kiinassa niitä köyhiä löytyy Kiinan mittapuun mukaan tai kansainvälisten mittapuiden mukaan?
Tutkimusta?
Ei suomalaisen naisen arvomaailmaa kukaan uskalla tutkia. Koita nyt ymmärtää että se missä me miehet pystymme tasa-arvoiseen suhteeseen ulkomaalaisten naisten kanssa niin naiset eivät pysty.
Sama koskee suomalaisten välisiä suhteita, ei toki kaikkien mutta aivan liian monen. Näin miehensä voin sanoa että sana tasa-arvo pitää sisällään aivan eri merkityksen kun se tulee miehen suusta ja kun se tulee suomalaisten naisten suusta. Kokemukseni mukaan nainen haluaa olla aina pikkuisen tasa-arvoisempi kuin mies. Ja osalle miehiä se sopii aivan mainiosti. Mutta osalle ei.
Samoin naiset siellä kitisevät että miehet eivät ole romanttisia, no en tiedä miten muut ovat kasvatettu mutta ei minun vanhempani pitäneet romantiikkaa mitenkään arvossa. Rehellisyys ja suoraselkäisyys olivat niitä asioita mitä arvostettiin. Ja se näkyy siinä että pojistaan tuli rehellisiä työtätekeviä kansalaisia.
Erityisesti palstan tyhjäpää naiset menevät kerta toisensa jälkeen samaan lankaan muslimi tyhjäntoimittajien kanssa, niille kun sana rehellisyys ei merkitse mitään. Sillä totuus on se että oikea mies ei pysty kehumaan jotain mäskisäkkiä kauniiksi ja useimmat tarvitsevat 2 promillen etukenon pystyäkseen moista panemaan. No toki nappisilmällä on tiukka motiivi, jos jaksaa polkea siiderivalasta niin lohkeaa maleskelulupa. Tietenkin, varsinkin isommissa kaupungeissa, on muslimeille yllin kyllin riistaa ja jos ei käy kuponki juottolassa niin aina on olemassa ullatus sexi.
No oli miten oli, kenenkään ei kannata alkaa parisuhteeseen ihmisen kanssa joka on huomattavasti huonommin koulutettu, tyhmempi tai huomattavasti köyhempi. Silloin toisen motiivi voi olla muuta kuin mitä olettaa.
Suomessa käteen jäävä 500 euroa vastaa Kiinassa 1500 yuania joka on minimipalkka.
Asumisen jälkeen käteen jäävässä osuudessa ole kovin paljon eroa. Suomea on turha hehkuttaa "rikkaaksi onnen maaksi".
No vaimoni kotimaassa toi 500 riittää aivan mainiosti jos sinulla on oma kämppä, ja käytössäsi on aurinko energiaa normi sähkön lisäksi. Tuommoisella normi keskiverto eläkkeellä siis elää vaimoni kotimaassa ihan luxus elämää, 400 ruoat,kodinhoitaja 200, muut sähkö ym. Juoksevat menot 200 säästöönkin siis jäisi vielä. Eipä kannatta Suomessa roikkua musulien ja hyysäriporukan vaivana, muuta kuin puolivuosittain käyt kevään ja kesän katsomassa ja itsesi hoidattamassa.
ChinaDragon, totta, tietenkin myös köyhemmissä maissa on rikkaampia sukuja. Tätä nimenomaan ajoin takaa, huonosti itseäni ilmaisten. Samanlainen sosioekonominen tausta on nimenomaan tärkeä lähtökohta suhteessa onnistumiselle. Sen jälkeen heti tulee ne elämänarvot ja elämäntavat, jotka hitsaavat kahta henkilöä yhteen.
RaakaWatsonBra. Mun mielestä kaltaisesi tekstit ovat aina hämmentäviä.
"Ei suomalaisen naisen arvomaailmaa kukaan uskalla tutkia. Koita nyt ymmärtää että se missä me miehet pystymme tasa-arvoiseen suhteeseen ulkomaalaisten naisten kanssa niin naiset eivät pysty."
Kerrotko ensin, mitä tarkoitat ensimmäisellä lauseella? Minä olen suomalainen nainen. Olen parisuhteessa, ja hyvin uskollinen kumppanilleni. Pidän itsestäni huolta liikkumalla ja syömällä järkevästi, tekemällä asioita jotka edistävät kumppani onnellisuutta jne. Voisin jopa väittää että olen ihan hyvä kumppani. Mulla on useita ystäviä, jotka ovat mielestäni hyviä kumppaneita miehilleen. Jos puhumme parisuhteista, niin ystävistäni kukaan ei ole sellainen jäätävä noita minkä kuvan saan usein suomalaisten miesten puheista. Ja heidän parisuhteensa on ihan onnellisia, vaikka varmaan nyt mietit että he fuskaavat minuakin. Monilla heistä on rakastava parisuhde joissa tietysti kaikilla on omat ongelmansa.
Ja miten se tasa-arvoinen parisuhde ulkomaalaisen kanssa näkyy sitten, kun te miehet siihen pystytte? Väitän kyllä että esim thainaisen kanssa (huom, useimmiten!) sen kaapin paikan (ja aika paljon muutakin)määrää mies. Onko se mielestäsi tasa-arvoa? Suomi-nainen ja afrikkamies-parisuhteen tasa-arvoon en usko, ellei afrikkalainen mies ole kouluttautunut ja omaa samanlaista sosioekonomista asemaa kuin suomalainen nainen.
"Sama koskee suomalaisten välisiä suhteita, ei toki kaikkien mutta aivan liian monen. Näin miehensä voin sanoa että sana tasa-arvo pitää sisällään aivan eri merkityksen kun se tulee miehen suusta ja kun se tulee suomalaisten naisten suusta. Kokemukseni mukaan nainen haluaa olla aina pikkuisen tasa-arvoisempi kuin mies. Ja osalle miehiä se sopii aivan mainiosti. Mutta osalle ei."
Ööh.. nainen haluaa olla pikkaisen tasa-arvoisempi kuin mies? Mun mielestä tää tarkoittaa sitä, että nainen haluaisi sinun sanojesi mukaan olla epätasa-arvoinen, naisten määrätessä? Mua vaan aina hämmentää nää väitteet, että naiset määräilee miehiä suomessa. En näe mitään esimerkkejä näitä tilanteista lähipiirissäni. Elänkö siis kuplassa? Naiset joita tunnen, tarkoittavat tasa-arvolla parisuhteessa sitä, että mieskin osallistuu kotitöihin ja lapsen hoitamiseen. Asioista keskustellaan. Tuntemani naiset eivät myöskään halua elää miestensä rahoilla. Eivät he vaadi kuuta taivaalta. Taidan siis ilmeisesti omata melko erityisen ystäväpiirin, kun näitä noita-akkoja ei lähipiiristä löydy?
Liitto päätyy myös suomalaisen kanssa siitä syystä, ettei osata katsoa peiliin ja miettiä olisiko itsessä jotain vikaa. Ja haluttomuudesta kehittää itseään. Toki en myöskään usko että avioliitto on ns ikuinen liitto, sillä joskus ihmiset luonnostaan vain kasvavat erilleen. Silloin on parempi jatkaa matkaa yksin kuin roikkuen suhteessa joka ei tunnu enää hyvältä.
Vedämme puoleemme juuri sellaisia ihmisiä kuin kasvumme vaatii. On helppo syyttää suomalaista naista/miestä siitä, että on tullut huonosti kohdelluksi. Jostain kummallisesta syystä en ole koskaan tullut itse huonosti kohdelluksi suhteissani. Ja juuri ne mäkättävät, suomalaiset naiset/miehet haukkuvat ihmiset näillä palstoilla on niitä, joiden tulisi katsoa syvälle peiliin ja harrastaa henkistä itsetutkiskelua. Onni ei löydy toisesta henkilöstä, vaan onnellinen tulisi olla omassa elämässä. Olisi kauhea taakka olla jonkun toisen pelastaja.
Noita akkojen?
Kokemuksillesi voi olla toinenkin selitys. Sinä ja ystäväsi ette ole miesten kanssa naimisissa.
Tosin minun kasvatukseni oli hieman erilainen koska vanhempani olivat sen verran iäkkäitä kun minä synnyin että arvomaailma oli hieman eri kuin ikätovereillani. Meillä oli kuri kotona ja esimerkiksi äitiä piti kunnioittaa ja auttaa, siitä ei tingitty.
Teini-iässä törmäsin ilmiöön feminismi, mikä on voimakkaana suomalaisten naisten elämässä. Jos mies ei alistu feminismin ikeen alle on seurauksena väistämättä ero. Samoin suomalainen nainen kiristää seksillä mikä hiertää suhdetta.
Monet näistä asioista ei ollut minullekaan selvää ennenkuin lähdin Suomesta. Nyt kun vertailen tapahtumia ajalta ennen ja jälkeen Suomesta poistumisen ymmärrän paljon paremmin miksi ei olisi koskaan pitänyt mennä vakavaan parisuhteeseen suomalaisen naisen kanssa. En tosin kadu että näin tein sillä jokainen kokemus elämäni aikana on muokannut minut siksi mitä olen tänään.
On ilmiselvää ettet ymmärrä hölkäsen pöläystä thaimaalaisista saatikka etelä-amerikkalaisista. En ole koskaan ollut suhteessa thaikun kanssa mutta sen verran monta kaveria on että uskon ymmärtäväni miten homma toimii. Aivan kuten täällä naiset haluavat pitää huolta miehestään mutta eivät todellakaan ole tossun alla. Se nyt vaan on niin että täällä miehen tulee olla mies ja naisen tulee olla nainen. Koskaan ei tule mitään erimielisyyttä julkisella paikalla tai tilaisuuksissa, mutta auta armias jos olet erehtynyt ryssimään niin siitä kuulet välittömästi kun olet kotona. Eli en tosiaan usko että miehet näyttävät kaapin paikan. Ainakin meillä ne asiat sovitaan yhdessä.
Mitä tulee rahaan niin ilman muuta molemmilla on omat rahansa, täysin naurettava ajatuskin että pitäisi elättää toinen. Sitä juuri tarkoitan että molemmilla pitää olla massia ettei synny epasuhdetta. Mikäli näin käy niin monesti se varakkaampi kylmän viileästi kyykyttää sitä köyhempää.
En tiedä miten muiden kanssa on mutta minä mielelläni ostan lahjoja varsinkin kun toinen ei niitä ole koko ajan vinkumassa. Itse asiassa moiset naiset ovat lähteneet aika äkkiä kiertoon.
No oli miten oli, olen vakuuttunut siitä että suomalaiset miehet ovat paljon onnellisempia ulkomaalaisten naisten kanssa, kunhan vain pysyvät erossa onnenonkijoista ja huorista.
"Noita akkojen?
Kokemuksillesi voi olla toinenkin selitys. Sinä ja ystäväsi ette ole miesten kanssa naimisissa."
Kannattaa harjoittaa medialukutaitoa, jos et ymmärtänyt tekstiäni.
Minunkin vanhemmat olivat iäkkäitä kun synnyin, ja kotonamme on vallinnut perinteiset arvot. Vanhempia kunnioitettiin emmekä ole koskaan puhuneet rumasti vanhemmillemme.
"Teini-iässä törmäsin ilmiöön feminismi, mikä on voimakkaana suomalaisten naisten elämässä. Jos mies ei alistu feminismin ikeen alle on seurauksena väistämättä ero. Samoin suomalainen nainen kiristää seksillä mikä hiertää suhdetta."
Anna ihmeessä hyviä esimerkkejä, sillä tästä jankutetaan joka palstalla ja minä en vieläkään ymmärrä miten tämä näkyy suomalaisissa parisuhteissa? Suomalainen nainen ei kiristä seksillä, vaan jos häntä ei kiinnosta, hän kieltäytyy. Monissa muissa kulttuureissa opetetaan että mies on herra, ja häntä tulee aina totella. Näin nainen "antaa". Tietysti se on oma valinta, haluaako että nainen on halukas seksiin, vain antaako hän.
"Monet näistä asioista ei ollut minullekaan selvää ennenkuin lähdin Suomesta."
Ja miksi luulet etten ole poistunut suomesta? Olen asunut useita vuosia ulkomailla. Mm. juuri eteläamerikassa ja aasiassakin on tullut vietettyä aikaa.
"On ilmiselvää ettet ymmärrä hölkäsen pöläystä thaimaalaisista saatikka etelä-amerikkalaisista. En ole koskaan ollut suhteessa thaikun kanssa mutta sen verran monta kaveria on että uskon ymmärtäväni miten homma toimii. Aivan kuten täällä naiset haluavat pitää huolta miehestään mutta eivät todellakaan ole tossun alla. Se nyt vaan on niin että täällä miehen tulee olla mies ja naisen tulee olla nainen. Koskaan ei tule mitään erimielisyyttä julkisella paikalla tai tilaisuuksissa, mutta auta armias jos olet erehtynyt ryssimään niin siitä kuulet välittömästi kun olet kotona. Eli en tosiaan usko että miehet näyttävät kaapin paikan. Ainakin meillä ne asiat sovitaan yhdessä."
Aijaa? No jos kerran sulla on noin laajaa tietämystä esim. thai-naisista, niin tiedät varmaan heidän kulttuuristaan muutamia seikkoja. Esimerkiksi sen, että heidän kulttuurissaan on kasvojen menetys näyttää julkisesti erityisesti vihan tunteita, myös hellyydenosoitukset jätetään neljän seinän sisälle. Jos pariskunnalla on riitaa, he eivät koskaan jää selvittämään sitä muiden ihmisten nähden. Niin siksi ei varmaan "tule erimielisyyttä julkisella paikalla tai tilaisuuksissa". Jos et tiennyt tätä yksinkertaista asiaa heidän kulttuuristaan, niin olet kyllä harvinaisen pihalla ja epäilen tarinaasi näistä kavereistasi joilla thai-nainen. Suomalaisessa kulttuurissa ei moista tapaa opeteta, vaan meillä kannustetaan tunteiden avoimeen näyttämiseen (koko ajan enemmän uusien sukupolvien myötä).
Toki en väitä etteikö tasa-arvoisia parisuhteita olisi ulkomaalaisten kanssa. Koko aloituksen aihe oli se, että on turha kuvitella löytävänsä totuudellista suhdetta ulkomaalaisen kanssa, jos suomalaisen kanssa ei ole sujunut. Tietysti monelle riittää se, että on ihan ok, että kumppani näyttää hyvältä mutta suusta ei tule mitään järkevää. Ja mikäs siinä, jos kaksi osapuolta on tyytyväisiä niin. Itse en voisi ikinä jäädä suhteeseen sellaisen ulkomaalaisen kanssa (niin kuin en suomalaisenkaan), joka ei ole valmis kasvamaan suhteessa ja tarkastelemaan itseään henkisen kasvun merkeissä.
Valitettavan yleinen kuvio on se, että kun ollaan ryssitty tarpeeksi monta suhdetta suomalaisen kanssa (tai sellaista ei ole alkujaankaan ollut), siirrytään etsimään ulkomaalainen ja haukutaan suomalainen maanrakoon. Vältän näitä ihmisiä sillä heissä on yleensä itsessäään jotain perustavanlaatuisesta katkeruutta. Mistäköhän johtuu, että olen itse tavannut ihan valtavan kiinnostavia ja sävähdyttäviä suomalaisia?
"Mitä tulee rahaan niin ilman muuta molemmilla on omat rahansa, täysin naurettava ajatuskin että pitäisi elättää toinen. Sitä juuri tarkoitan että molemmilla pitää olla massia ettei synny epasuhdetta. Mikäli näin käy niin monesti se varakkaampi kylmän viileästi kyykyttää sitä köyhempää.
En tiedä miten muiden kanssa on mutta minä mielelläni ostan lahjoja varsinkin kun toinen ei niitä ole koko ajan vinkumassa. Itse asiassa moiset naiset ovat lähteneet aika äkkiä kiertoon."
Tässä asiassa olen samaa mieltä täysin. Samanlainen varallisuus on hyvä merkki suhteen jatkuvuudelle. En ymmärrä tuota lahjojen vaatimista... en ole koskaan vaatinut miehiäni ostamaan lahjoja itselleni! Kiva yllätys on jos joskus tuodaan kaupasta jotain mistä tykkään, esim limsapullo. Näin meillä ainakin hemmotellaan ;).
"No oli miten oli, olen vakuuttunut siitä että suomalaiset miehet ovat paljon onnellisempia ulkomaalaisten naisten kanssa, kunhan vain pysyvät erossa onnenonkijoista ja huorista."
Noh, jaa ;). Oli miten oli, ainakin se on helppo tie löytää nainen jos on massia ja haluaa tuoda köyhän ulkkiksen suomeen ;).
Tasapainoisten suomalaisten keskinäisestä suhteista voi lukea avioero, lähisuhdeväkivallan sekä huostaanottojen tilastoista. Romantisoit suomalaisten keskinäiset suhteet sivuutat kaikki faktat, mutta sitävastoin mielelläsi soitat kuluneita stereotypioita suomalaisen ja ulkomaalaisen suhteissa.
No enpä nyt tiedä romantisoinko mitenkään suomalaisten suhteita, vaan eipä meillä avioerot päädy edes pahimpaan top 10:een:
http://www.therichest.com/rich-list/world/worlds-10-most-divorced-nations/?view=all
Ja seuraavasta linkistä koko maailman tilanne:
http://www.businessinsider.com/map-divorce-rates-around-the-world-2014-5?IR=T
Kummallinen "sattuma" että avioerot menevät käsi kädessä sen mukaan, onko kyseessä varakkaampi valtio... Tähän on hyvin yksinkertainen selitys. Rikkaammissa maissa nainen on itsenäisempi, ja hänellä on "varaa" miettiä kenen kanssa on oikeasti onnellinen. Köyhissä maissa naien on riippuvainen miehen tuloista. Hän on yleensä kotona hoitamassa lapsia kun mies käy töissä. Naisella harvemmin on siis tuloja, ja mies voi käyttä tätä tilannetta hyväkseen käymällä muissa naisissa tai jopa väkivallalla. Kai tämän kuvion olet jo tajunnut?
Toisekseen avioero on monissa köyhemmissä maissa kasvojen menetys. Vanhanaikaiset arvot ovat vielä suosiossa monessa paikassa ja siksi erota ei uskalleta vaikka haluttaisiin.
Ja kyllä, myös suomalaisissa parisuhteissa on väkivaltaa, enemmän kuin tarpeeksi. Se on maailmanlaajuinen ongelma. Nainen on fysiologisesti miestä heikompi ja on saanut turpaansa iät ja ajat, ja tulee varmasti jatkossakin saamaan.
En minä mitään suomalaisten suhteita romantisoi, vaan itse asetat sanoja suuhuni. En myöskään stereotypisoi ulkomaalaisten ja suomalaisten suhteita. Mulla on lähipiirissä muutama kaksikulttuurinen pariskunta ja ovat onnellisia yhdessä. Mutta he ovatkin samanlaisista sosioekonomisista lähtökohdista ja uskon että se on ollut onnellista suhdetta enteilevä tekijä.
Koko aloituksen pointti oli juuri nimenomaan se, että on turha kuvitella että jossain on jotain parempaa ja totuudellisempaa jos omat parisuhteen muodostamis- ja kommunikaatiokyvyt on hukassa. Mutta ymmärrän että tällaiset tekstit kolahtelevat jostain syystä tiettyihin ihmisiin...
No nyt on hieman kiire kun tuppaa duunia, mutta hyvin käännät kirjoittamani. En ehdi mennä yksityiskohtiin joten totean vain että olen satavarma siitä että minulla on enemmän kokemusta suomalaisista naisista kuin sinulla ikinä voi olla. Siksi voin sanoa että mikään kirjoittamani ei ole fiktiota.
Mitä tulee aasialaiseen kasvojen menettämisen kulttuuriin niin aivan varmasti tiedän siitäkin enemmän kuin sinä, mutta se ei ollut se pointti. Toisaalta sitä ei ole täällä ja kuinka selität vastaavanlaisen käytöksen? Aivan varmasti sinulla on teoria joka tekee brassinaisista vähintään huoria, vai mitä?
Älä turhaan nosta itseäsi jalustalle tuossa lahja asiassa. Puolisoni ei ole koskaan pyytänyt yhtään mitään. Kunhan toin esille että moisia naisia täällä on ja heidän motiivinsa parisuhteessa on taatusti epäilyttävä.
Lopuksi, mitä tulee seksiin niin kyllä suomalainen nainen kiristää. Sitä vaan ei tiedä ennenkuin on oikeasti tasa-arvoisessa suhteessa missä moista ei tapahdu. Toki kulttuurilla voi olla oma osansa ja yksi mikä on olennainen täällä on se että mies ei poistu kotoa vatsa tyhjänä ja pallot täynnä, jotain minkä suomalaisten naisten olisi syytä oppia.
Niin tai josko olisi niin että naiset eivät nalkuta ja yritä kastroida henkisesti miehiään joten liitot kestävät. Näin ainakin täällä. Loppupeleissä raha ei ole kovinkaan suuri tekijä. Samoin jos ero tulee naisten perheet ottavat heidät suojiinsa ja lapset eivät näe nälkää tms.
Joten on aivan yhdentekevää mitä sanot.
Lapsellisuutesi kyllä paistaa hyvin kirjoituksistasi. Et tiedä mitään taustoistani ja siitäköön missä maassa elän tai olen elänyt. Ihan samalla tavalla nyt siis voin argumentoisa ettet sinä tiedä mistään mitään.
Jos tasa-arvo on sinulle sitä, että miehen tulee aina saada tyydytys silloin kuin sinulle sopii, vähät välittäen kiinnostaako seksi naista niin olet todellakin oikeassa, lopetetaan keskustelu tähän sillä sinun kanssasi se on täysin hedelmätöntä.
P.s tiedin ettei sulla ole yhtään feminismi-esimerkkiä , kunhan on vaan kiva soittaa katkeroitunutta suutaan
Ei ole feminismi esimerkkiä?
No jos vaikka aloitettaisiin peruskoulun äidinkielen opettajasta joka pudotti aina numerolla arvosanaa vaikka kuinka olisin osannut, eikä vain minulta vaan myös veljeltäni ja tämä siksi että kehtasin olla eri mieltä hänen näkemyksestään tasa-arvosta.
Olisihan niitä vitutukseen asti, mutta miksi kaivella vanhoja. Sanotaan että suomalainen nainen ei pärjää missään brasilialaiselle naiselle ja se on paketissa.
"Lähdetään nyt liikkeelle vaikka siitä, että jos lähtökohdat on samat, niin miksi yli puolet suomalaisista avioliitoista päättyy avioeroon niidenhän juuri pitäisi toimia"
No niinhän ne juuri ovatkin kestävimpiä kuten myös esim Suomi - Englanti, Suomi - Saksa, Suomi - Ranska jne.
Vilkaiseppas vaikka tilastokeskuksen sivuilta avioerotilastoja. Kun Suomi - Suomi avioeroja on vain noin 2% vuodessa niin monen Afrikan mantereen, Lähi-Idän ja turkin osalta prosentit ovat lähes 10 kertaisia.
Pieni laskutoimitus: Tuo suomalaisten avioliittojen 50% eronneisuus on 2% * 25 vuotta kun muutamien kansalaisuuksien kohdalla tuo 50% eronneisuus tulee vastaan jo alle 4 vuoden avioliiton keston aikana joten ovathan Suomi - Suomi liitot ihan eri luokkaa kestävyydessä.
Niin koska siellä on suuret ikäluokat ja sitä vanhemmat jotka pysyvät liitossaan. Pitää tarkastella avioliittoja jotka solmittu vuoden 1990 jälkeen ja ovat ensimmäinen liitto. Silloin eronneisuusluku pomppaa hurjasti suomalaisten keskinäisissä liitoissa. Joissa suomi- ulkomaalainen liitoissa eronneisuus prosentti on pieni.
Ikävöin usein muijaani joka ihana suomalaisnainen. Tulisipa takaisin.
Ei tule takaisin, kun on päässyt musulmanin patukan makuun. Mustaa makiaa on tullut römpsän täydeltä.
En luule, vaan tiedän. Vuonna 2011 näin aamuyöstä unen. Pienen lehtipuun alla istui tummahiuksinen nainen kirjaa lukemassa. Seutu ympärillä muistutti kovasti kuvia Portugalista, kuten myös naisen kasvojen piirteet ja seesteinen, vapaan maan välitön tunnelma. Lähestyessäni naista, hän nosti katseensa kirjasta ja katsoi minua lämpimästi. Heräsin hätkähtäen, olin takaisin hammasöljyn hajuisessa konepajassa. Menin ulos tupakalle ja näin aamuyön taivaalla tähdenlennon. Valoilmiöt ovat aina merkkejä näkyjen todenperäisyydestä, niin nytkin.
Neljä vuotta enneunen jälkeen, olen edelleen sinkkuna, sillä en ole törmännyt sielunkumppaniini ja kuinka voisinkaan. Eksyksissä olen koettanut tavoitella kuuta taivaalta, turhaan tietenkin. Enää en voi kiistää henkimaailman olemassaoloa, niin näpäkkä opetus tämä minulle on.
P.S. Kirjoitan tämän tietoisena siitä, että kirjoittaessani tätä muokkaan samalla aivojani.
Alkuperäiseen kysymykseen on vain yksi vastaus.
Onni tulee ihmisen oman pään sisältä. Ulkopuoliset asiat kun ovat oman pään valintoja.