Heipä hei.
Ajattelin purkaa tänne hieman tuntojani ja etsiä ehkäpä hengenheimolaisia. Parin vuoden suhteen päätti mies. Kolme erilaista selitystä erolle. Lopputulema oli, että hän pitää erityisen paljon minusta, mutta tuli paniikki. Vuosi seilattiin edes takaisin... Tapailtiin, nähtiin, tehtiin kaikkea kivaa (muutakin siis kuin seksiä). Loppuenlopuksi mulla paloi hihat ja sanoin, että nyt seurustellaan tai sitten annetaan olla. Mies sanoo, että on kai päästettävä sitten irti. Hän sanoi, että kerran jo erotessa tullut sellainen olo niin ei usko asian muuttuvan. Lopuksi sanoo "koska nyt vaan tuntuu siltä".
Vaihdoimme vähän aikaa sitten kuulumisia ja menin lipsauttamaan, että kaipaan häntä edelleen jollain tasolla. Mies vastasi tähän, että tunne on molemminpuolinen. Asiasta ei puhuttu sen enempää.
Mulla on aina vaan tunne, että tämä juttu ei ole puhallettu poikki vieläkään... Tunnetta välillä on edelleen todella paljon, eikä sitä ole koskaan puuttunut. Miten kaksi niin sopivaa ihmistä toisilleen voi jatkaa koko loppuelämän erillään? Mitä mies oikein ajattelee... En ymmärrä näitä sitoutumiskammoisten ajatuksia.
Jos todella, ihan todella välität toisesta ihmisestä ja sanot, että on aina niin kivaa yhdessä, mutta seurustella ei pysty. Mitä ihmettä?
Ajattelin purkaa tänne hieman tuntojani ja etsiä ehkäpä hengenheimolaisia. Parin vuoden suhteen päätti mies. Kolme erilaista selitystä erolle. Lopputulema oli, että hän pitää erityisen paljon minusta, mutta tuli paniikki. Vuosi seilattiin edes takaisin... Tapailtiin, nähtiin, tehtiin kaikkea kivaa (muutakin siis kuin seksiä). Loppuenlopuksi mulla paloi hihat ja sanoin, että nyt seurustellaan tai sitten annetaan olla. Mies sanoo, että on kai päästettävä sitten irti. Hän sanoi, että kerran jo erotessa tullut sellainen olo niin ei usko asian muuttuvan. Lopuksi sanoo "koska nyt vaan tuntuu siltä".
Vaihdoimme vähän aikaa sitten kuulumisia ja menin lipsauttamaan, että kaipaan häntä edelleen jollain tasolla. Mies vastasi tähän, että tunne on molemminpuolinen. Asiasta ei puhuttu sen enempää.
Mulla on aina vaan tunne, että tämä juttu ei ole puhallettu poikki vieläkään... Tunnetta välillä on edelleen todella paljon, eikä sitä ole koskaan puuttunut. Miten kaksi niin sopivaa ihmistä toisilleen voi jatkaa koko loppuelämän erillään? Mitä mies oikein ajattelee... En ymmärrä näitä sitoutumiskammoisten ajatuksia.
Jos todella, ihan todella välität toisesta ihmisestä ja sanot, että on aina niin kivaa yhdessä, mutta seurustella ei pysty. Mitä ihmettä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hullu oot
Usko jo ei rakasta
Seksiä vaan
Suhteet, joissa ihmiset ovat kiintyneet toisiinsa, harvoin koskaan täysin päättyvät. Ne hiipuvat ja muuttavat muotoaan. Hävettää tunnustaa että eksäni ovat minulle läheisimpien ihmisten joukossa. Heidät kohdatessani saattaa usein tulla jotain kipinää tai vaihtoehtoisesti kinaa, tunteita kuitenkin.
Joillakin välit ovat menneet riitaisesti poikki, silloin on ymmärrettävää, ettei mitään ole. Itsekin kärvistelen tilanteessa, jossa suhde ei tainnut ikinä selvästi loppua. Jotain hölmöä haaveilen vieläkin, mutta uudet kuviot molemmilla. Vaikka seksiä sitten, itse unelmoin muustakin. Tiedän, että hän tahtoo myös jotakin. Vaikeaa.