Asun taajama-alueella ja silloin tällöin käyn kaupassa autolla (matka n. 2km/sivu). Laitan sen tottakai ensin lämpenemään johdonpäähän. Onko talvella kuitenkin autonmoottorille rasitus lyhyet matkat, kun ei se ehdi lämmetäkkään kunnolla.
Onko sillä mitään eroa/merkitystä onko kyseessä ruiskumoottori vai kaasutinmoottori?
Onko sillä mitään eroa/merkitystä onko kyseessä ruiskumoottori vai kaasutinmoottori?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eiköhän se moottori rasitu suht saman verran niiden ensimmäisten kahden kilometrin aikana, vaikka ajaisit kaupan sijasta mummolaan.:)
koko homman juju. Eli jos olet ostamassa vaikkapa kymmenen vuotta vanhaa autoa jolla on ajettu 100000 tai 300000 km, voi olla että moottorit ovat yhtä hyvässä kunnossa.
kai se auto hankittu on. en minä sitä ainakaan pahemmin viitsi sääliä ja paapoa, rasittuu sen kun rasittuu, käyttöesine.
Kyllä moottori pitäisi käyttää kunnolla kuumaksi ainakin välillä. Öljyn sekaan tiivistyy vettä, joka joissain, etenkin ranskalaisissa autoissa on aiheuttanut huohottimen jäätymisiä kovilla pakkasilla. Kylmä akku ei pysy kunnon latauksessa, koska tyypillisesti joudutaan käyttämään lämmittimiä ja puhallinta juuri niillä ensimmäisillä kilometreillä. Takavaimentimeen tiivistyy vettä, joka ei lyhyillä ajoilla haihdu vaan jää ruostuttamaan. Auton sisältäkään ei kosteus kunnolla ehdi kuivua lyhyillä matkoilla.
Lämmittimestä huolimatta bensan kulutus ja sitä myöten esim. venttiilien nokeentuminen lisäntyy eka kilometreillä.
Mutta vähemmän kun koska käytät lohkolämmittintä. Kannatta laitaa lämpiämään 1-2 tuntia ennen käynnistystä.
Kyllähän auton moottori kaipaa välillä "karstan polttoa". Jos et keksi muuten mitään pitempää reissua, aja silloin tällöin (400 - 500 km välein)
jotain parinkymmenen minutin ajan vaikkapa kolmosella, siten että kierrokset ovat päälle 3000. Ellei ole kierroslukumittaria, niin käytännössä meinaa noin 80 - 90 km/h. Näin meille on opetettu. Eipä siinä taida olla eroa, onko kaasari vai ruisku.
Miksi karsta palaisi paremmin kun moottorin käyntinopeus olisi yli 3000 r/min, kuin että se olisi noin 2000 r/min. Tehontarve etenemiseen on kuitenkin sama. Karsta palaisi paremmin kuumassa, eli tehollinen keskipaine sylinterissä ylös, kuten pitkässä kiihdytyksessä loivaan ylämäkeen isohkolla vaihteella kaasu pohjassa. Parhaimmillaan silloin kun moottori ei protestoi, eikä vauhti kasva liian nopeasti.
Eihän siinä sen ihmeempää kierrosluvuissa, kuin että moottorin lämpö saadaan nopeammin nousemaan.
Kokeilepa esim. kovalla pakkasella vaikuttaako kierroksilla ajaminen mootorin lämpötilan nousuun.
Nykyaikaisiin moottoreihin ei muodostu karstaa, varsinkin kun polttonesteetkin ovat ihan eri maailmasta kuin viime vuosisadalla.
Höpönlöpöä siis koko "karstanpoltto"
kuulee kumpaakin kantaa mutta siina mielessa karstanpoltossa on per etta kaikki diiselit keraa nokea pakoputkeen ja sielta pöllahtaa suurimmat pihalle kun vahan polkasee.
Nappis rikki...
Ei karstoitu nykymoottorit nykypolttoaineilla. Vertaa sytytystulppien karstoittumista nyt ja ennen, niin huomaat eron. Samoin pakoputkeen ei tule kosteutta ja happoja keräävää (lyijy)karstaa, vaan ohut hieman öljymäinen nokikerros. Koskee siis bensakonetta juuri ennen katalysaattorikautta; uudemmista en tiedä.