Vanhassa kirjasuomessa, joka rakentui Varsinais-Suomen kielen pohjalle, ja sitä matkivassa kielessä, tavataan verbintaivutusta, jossa imperf.mon.3.pers. on samanmuotoinen kuin imperf.yks.2.pers. Esimerkiksi laulussa
Kaks kisälliä kerran / metsässä astelit. / Olit heillä vaatteet herran / ja suussa sikaarit. / He sikaarit otit suustaan / ja ryhdyit laulamaan / niin, että peipot puustaan / kurkoitit kuulemaan.
Onko Varsinais-Suomen varhaisessa kielessä ollut alunperin tällaista taivutusta? Esiintyykö taivutusta vielä jossakin murteessa?
Imperfektin taivuttelu vanhassa kirjasuomessa
9
76
Vastaukset
Hauskaa laulua kisälleistä ei oikein voi pitää vanhaa kirjasuomea edustavana, mutta kyseinen taivutus esiintyy muun muassa Agricolan kielessä. Esimerkki: ”COsca hen nyt näki Canssan/ ylesastui hen worelle/ ia quin hen oli istunut/ edheskeuit henen opetuslapsens henen tygens.” (Se Wsi Testamentti, Matt. 5:1) Nykyisen oikeinkirjoituksen mukaisesti esitettynä se on: ”Koska hän nyt näki kansan, ylösastui hän vuorelle, ja kuin hän oli istunut, eðeskävit hänen opetuslapsens hänen tyköns.” (Tässä ð:llä on merkitty dentaalispiranttia, joka on nyttemmin kadonnut kielestä.)
Vielä vuoden 1642 Coco Pyhä Raamattu noudattaa samaa linjaa, verbi vain on vaihtunut: ”tulit”. Myöhemmissä raamatunsuomennoksissa monikon 3. persoonan muodot ovat nykyisen kirjakielen mukaisia, esimerkiksi vuoden 1776 Bibliassa ”tulivat”.
Iso suomen kielioppi kuvailee: ”Peräpohjalaismurteissa esiintyy monikon 3. persoonassa imperfektin ja konditionaalin persoonapäätteenä pelkkä ‑t: Alaparsila oli vesiratas ja valmhiit jauhot tulit sinne (Alatornio, SMS).” http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=107
Tuo toteamus ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että kyseinen piirre esiintyisi muissakin murteissa. Ilmeisesti kuitenkin tämän murrepiirteen alue on supistunut. Agricola on toisaalta voinut omaksua sen muualtakin kuin Varsinais-Suomesta.- mitääh
Mitenköhän tota dentaalispiranttia lausutakkaa??
mitääh kirjoitti:
Mitenköhän tota dentaalispiranttia lausutakkaa??
Kuten englannin ”th” soinnillisena ääntyessään, esimerkiksi sanassa ”the”.
mitääh kirjoitti:
Mitenköhän tota dentaalispiranttia lausutakkaa??
Samalla tavalla kuin englannin artikkelissa the.
Esiintyy edelleen islannissa, mutta on muista pohjoismaisista kielistä hävinnyt. Islannissa ð-kirjaimen nimi on ðorn (äännetään suunnilleen ðotn). Ruotsiin periytyi siitä dh, joka myöhemmin ääntyi d:nä. Kun latinalaisissa aakkosissa ei ollut ð-kirjainta, Agricola kirjoitti ruotsin malliin dh. Kun sitten muualta kotoisin olevat rutsinkielentaitoiset lukivat suomenkielistä tekstiä, ja ruotsissa dh oli jo tullut merkitsemään d:tä, he lukivat sen d:nä, koska he eivät olleet kielialueelta, jossa dentaalispiranttiä esiintyi. Näin suomeen oli putkahtanut uusi äänne: d.Yucca kirjoitti:
Kuten englannin ”th” soinnillisena ääntyessään, esimerkiksi sanassa ”the”.
No meni vähän päällekkäin, kun muotoilin kommenttiani. Kiitos muuten vastauksesta.
al-jabr kirjoitti:
Samalla tavalla kuin englannin artikkelissa the.
Esiintyy edelleen islannissa, mutta on muista pohjoismaisista kielistä hävinnyt. Islannissa ð-kirjaimen nimi on ðorn (äännetään suunnilleen ðotn). Ruotsiin periytyi siitä dh, joka myöhemmin ääntyi d:nä. Kun latinalaisissa aakkosissa ei ollut ð-kirjainta, Agricola kirjoitti ruotsin malliin dh. Kun sitten muualta kotoisin olevat rutsinkielentaitoiset lukivat suomenkielistä tekstiä, ja ruotsissa dh oli jo tullut merkitsemään d:tä, he lukivat sen d:nä, koska he eivät olleet kielialueelta, jossa dentaalispiranttiä esiintyi. Näin suomeen oli putkahtanut uusi äänne: d.Anteeksi kauhea sotku! Minulta meni islannin kirjaimet sekaisin, ð on eða (äännetään e:ða) ja þ on þorn (äännetään þotn). Edellinen kun on soinnillinen, jälkimmäinen soinniton.
- mitääääh
Kiitos vastauksistanne :)
al-jabr kirjoitti:
Anteeksi kauhea sotku! Minulta meni islannin kirjaimet sekaisin, ð on eða (äännetään e:ða) ja þ on þorn (äännetään þotn). Edellinen kun on soinnillinen, jälkimmäinen soinniton.
Kirjainten ð (versaalina Ð) ja þ (versaalina Þ) viralliset suomenkieliset nimet ovat ”eth” ja ”thorn”. Nimissä ei siis käytetä näitä kirjaimia. Voi kysyä, oliko se fiksu ratkaisu, mutta toisaalta on hyvä, että nimet voi kirjoittaa suomen kielen peruskirjaimilla. Noin tuhat merkkiä, mukaan lukien eth ja thorn, on nimetty SFS:n suosituksessa ”Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet”, http://www.ling.helsinki.fi/filt/info/mes2/
Nimiä ”thorn” ja ”eth” on käytetty myös Kotuksen julkaisuissa, kuten selviää esimerkiksi tekemällä Kielikellosta hakuja: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=16
Mainittakoon vielä, että ð on soinnillisen dentaalispirantin merkki kansainvälisessä IPA-tarkekirjoituksessa, kun taas suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa käytetään tarkoitukseen perinnäisesti kreikkalaista delta-kirjainta δ.Yucca kirjoitti:
Kirjainten ð (versaalina Ð) ja þ (versaalina Þ) viralliset suomenkieliset nimet ovat ”eth” ja ”thorn”. Nimissä ei siis käytetä näitä kirjaimia. Voi kysyä, oliko se fiksu ratkaisu, mutta toisaalta on hyvä, että nimet voi kirjoittaa suomen kielen peruskirjaimilla. Noin tuhat merkkiä, mukaan lukien eth ja thorn, on nimetty SFS:n suosituksessa ”Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet”, http://www.ling.helsinki.fi/filt/info/mes2/
Nimiä ”thorn” ja ”eth” on käytetty myös Kotuksen julkaisuissa, kuten selviää esimerkiksi tekemällä Kielikellosta hakuja: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=16
Mainittakoon vielä, että ð on soinnillisen dentaalispirantin merkki kansainvälisessä IPA-tarkekirjoituksessa, kun taas suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa käytetään tarkoitukseen perinnäisesti kreikkalaista delta-kirjainta δ.Kyllähän islannissakin käytetään eða-kirjaimen nimestä lyhyempääkin muotoa eð. Merkillistä, että kirjainten suomenkielisistä nimistä ei käy ilmi, että ð on soinnillinen ja þ soinniton. Vaan enpä ole tiennyt, että suomenkielisiä nimiä edes on.
Sen muistan kouluajoilta, että ð:aa ei käytetty vaan δ:aa. Nythän sekin selvisi, että suomalais-ugrilaisessa tutkimuksessa on oma käytäntönsä. Minulle olikin aivan ensimmäinen kerta, kun näin ð:aa käytettävän Agricolan transletteroinnissa.
Muuten þornin loppu-n on islannissa puheäänetön eli soinniton.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vuonna 2026 jää entistä vähemmän rahaa käteen palkansaajille
Työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,3 prosenttia. Työeläkemaksu nousee 7,15 prosentista 7,3 prosenttiin. Työmarkkinajärjest195195Yritystuet pois ja työeläkevaroilla maksettava valtion velka pois
Nyt on teille kerrottu keino kuinka Suomen velkaongelmasta päästää eroon kertalaakista. Älkää saatanat enää minulle tul854621Suomen kansa puhunut: Purra huonoimpia ministereitä
Kouluarvosanalla 6–, eli samaa tasoa mitä Purran oikeakin koulutodistus. Epäpätevyys on tullut huomattua Suomen talouden2773700Ylen juttu sisäministeristä oli selvän tarkoitushakuinen
haluttiin vielä vuoden loppuun saada joku "kohu". (Olisiko Yle tehnyt jutun jos sisäministerinä olisi esim. RKP:n, jota1133145Suomalaista yrittäjää ei kommunistista erota
Muualla maailmassa yrittäjät elävät asiakkaiden rahoilla, Suomessa palkansaajien maksamilla veroilla. Palkansaajahan ma462696- 252028
Ulkoministeriön konsulipäällikkö arvostelee rajusti Haavistoa: "Täällä on pelon ilmapiiri"
"– Täällä on ministerin toimien takia aivan selvästi pelon ilmapiiri. Jos sellaisen annetaan pesiytyä virkamieskulttuuri101867Joulun ruokajonoissa entistä enemmän avuntarvitsijoita - Mitä ajatuksia tämä herättää?
Räppärit Mikael Gabriel, VilleGalle ja Jare Brand jakoivat ruokaa ja pehmeitäkin paketteja vähävaraisille jouluaattoa ed1061844- 2361771
Pyydän anteeksi etten osannut ratkaista
Mitään muuta kuin lähtemällä. Et oikein tullut vastaan etkä kuunnellut. Tuntui että minun piti koittaa sopia ja sovitell721710