Hei! kaikki lukijat, ei herkimmille.
EN kaipaa kommenteja jotka tuomitsevat ja loukkaavat tai muuten asiattomia, jos välttämättä näitä laitat mieti tarkkaan elämääsi ja katso peiliin, olen sen verran heikoilla jäillä että sanasi voivat vaikuttaa vakavasti!
Olen nuoriaikuinen mies(20v) ja minulla on monen monta ruoka-aine allergiaa jotka vievät ja ajavat minulta järjen pois, tapellut näiden kanssa nyt noin 16½ vuotiaasta asti siitä lähtien multa lähti elämä menemään alas päin, kadotin itseni ja mietin vain sairauttanni. nämä ruoka-aine allergiat vaikuttavat minuun erilailla kuin normaalisti, en saa mitää reaktioo suuhun tai ihoon tai turpoamista yms. vaan nää vaikuttaa vatsa vaivoina, ilmavaivoi,vatsakipeä, muut vatsaongelmaa. tää asia on tutkittu ja lääkärit tulivat siihe päätökseen ymmärtääkseni että allergiat o se joka aiheuttaa tätä vatsavaivaa tai tutkimukset jäänny puolitiehe en tiedä mutta kaikki oon käynny ja muuten terve nii selitystä muualta ei ole. allergioita siis on pitkä lista joista kaikkia en muista edes, ja jotkut on pahoi ja jotkut lieviä ja jotkut on jopa sellasia että lääkäri sanoi että voi syödä mutta enpä ole voinnu. ja nyt syön maustamatonta ja yleensä pelkkiä samoi ruokia mitä nyt ikinä pystynkää syömää ja kun olen nii huono kokki ja menettänny ruokahaluni nii en syö juurikaa enää ja kaukana terveellisestä, yllätyksekseni lihoin 10kiloa enkä laihtunnut varmaa johtuu siitä että minulla piti siedättää ja siedätin kunnes en kestänny enää ku vatsasa tuntu nii pahalta, join silloin paljon limua josta olen ny vierottunnu pois ja vatsa ei siltikää toimi ettei ollut limuista ne (myös muut epäterveelist mitä millonki löysin ja oletin et voin syödä, yhessä vaiheessa asiat olikin ihan OK) nyt parempaa päin menossa mutta viel o masennus ja vaikea syödä silti..
Tää allergia on silti jatkuvasti läsnä esim pidemmät matkat tuntuu yhä mahdottomalta kun ei voi syödä ravintoloissa tai missää ja matka eväät kaupastki mitkä sais olis mitättömät vaikkakin sellaiset et selviäisi.
tällä hetkellä olen kaveriton, yksinäinen ja ilmantukea, ja tulevaisuus tuntuu ihan mahdottomalta lääkereissä raavamiselta ja siltä ettei ole tilaa kavereille tai millenkkään juttelulle kun mielessä pyörii vain masentavat asiat ja olen menettänny innon tehdä mitää. vaikka intoa lähtemään kokeilemaan kaikenlaista olisi nii en osaa sitä etsiä ja enkä osaa enää tustua ihmisiin kun 18vuotiaasta lähtie olen asunnut yksin tyttöystävän kanssa jonka kanssa olen eronnut nyt lähiaikoina.
hän lakkasi välittämästä ja huolehtimasta ja kaikkea muuta minusta kauan aikaa sitten ja oltii vain yhessä vähän.. (oltii 4vuotta suhteessa) tämä jätti arven joka viiltää minulta nyt pois luottamuksen löytää uutta elämä kumppania pitkää aikaa kun elämän tilannekki sellainen että saatan olla sairas viellä monta vuotta.
asun 35neliö yksiös ja täällä vietän kaiken aikani vain käyde lääkärissä/kaupassa.
koulua en ole kyennyt nyt käymää ja näin olle jään sairaslomalle.
kysynkin nyt mistä lähteä rakentamaan itseä kokoon taas näin aikuisena kun sosiaaliset taidot on mennyttä ja olen tullut erittäin pelkääväks kaikenlaiseen sosiaalisee tilanteeseen kun itselläni ei riitä juttua puhua mistää muutakuin hetkeksi ja sen jälkee ei luista juttu sit ollenkaa näin ollu monen kanssa ja ketää ei ota yhteyttä koskaa kysyäksee mitä kuuluu tai yhtää mitää.
baarissa kokeilin käydä ja en pitänny ja oli ahdistavaa olla siellä.
varsinkin kun en juo. siihenpä mu kokeilut jäänny käydä tuolla "ulkona".
Olen nii menettänny otteen elämiseen ja siihe mitä tehä puran tätä paskaa pelaamalla pelejä tai kattomalla sarjoi/leffoi ja siitä ehkä sitten tullut ongelma siitä se vanhempi ainaki jaksaa valittaa.
Olen yrittänny tehä muutakin mutta mikään nyt ei ole tuntunnu auttavan kun oikea kaipuu on päästä sosialisoitumaan ja harrastamaan jotain yhessä jonkun kanssa että myös pääsis masennuksesta pois ja tervehtymään.
olen myös ollut itsetuhoinen, en ole kuitenkaa tehnyt itselleni viellä mitää mutta itsensä tappaminen on ollut mielessä monesti ja on varmaa vielläkin. ja itsensä tappamisen suunittelua... aina olen kummiski jaksannu yrittää ettiä apua ja muuta.
Sain nyt apua kun hain mutta apua en ole saannut muutakuin sen allergia ja terveys ongelma kannalta ja masennuksen kannalta käyn psykiatril ja syön lääkettä..jota koskaa en halunnut edes aloittaa mutta tuntui että se oli "ainoa" vaihtoehto päästä irti tästä masennuksesta ja yrittää jatkaa elämää.
Mutta olen viellä pulassa sosiaalisissa asioissa ja kouluun paluu asian kannalta ja ties missä...
Vanhemman kanssa eli äidin välit on hyvät mutta apua häneltä en saa tai vaikka saisinki en halua häntä rassaa tilanteellani joka on vaikea ja liian vaikea hänelle.
isää mulla ei ole enää.
en tiedä mitä enää tehdä kun tuntuu ettei jaksa jatkaa yksin enää ollenkaa.
tää yksinäisyyskin vie jo järjen..
EN kaipaa kommenteja jotka tuomitsevat ja loukkaavat tai muuten asiattomia, jos välttämättä näitä laitat mieti tarkkaan elämääsi ja katso peiliin, olen sen verran heikoilla jäillä että sanasi voivat vaikuttaa vakavasti!
Olen nuoriaikuinen mies(20v) ja minulla on monen monta ruoka-aine allergiaa jotka vievät ja ajavat minulta järjen pois, tapellut näiden kanssa nyt noin 16½ vuotiaasta asti siitä lähtien multa lähti elämä menemään alas päin, kadotin itseni ja mietin vain sairauttanni. nämä ruoka-aine allergiat vaikuttavat minuun erilailla kuin normaalisti, en saa mitää reaktioo suuhun tai ihoon tai turpoamista yms. vaan nää vaikuttaa vatsa vaivoina, ilmavaivoi,vatsakipeä, muut vatsaongelmaa. tää asia on tutkittu ja lääkärit tulivat siihe päätökseen ymmärtääkseni että allergiat o se joka aiheuttaa tätä vatsavaivaa tai tutkimukset jäänny puolitiehe en tiedä mutta kaikki oon käynny ja muuten terve nii selitystä muualta ei ole. allergioita siis on pitkä lista joista kaikkia en muista edes, ja jotkut on pahoi ja jotkut lieviä ja jotkut on jopa sellasia että lääkäri sanoi että voi syödä mutta enpä ole voinnu. ja nyt syön maustamatonta ja yleensä pelkkiä samoi ruokia mitä nyt ikinä pystynkää syömää ja kun olen nii huono kokki ja menettänny ruokahaluni nii en syö juurikaa enää ja kaukana terveellisestä, yllätyksekseni lihoin 10kiloa enkä laihtunnut varmaa johtuu siitä että minulla piti siedättää ja siedätin kunnes en kestänny enää ku vatsasa tuntu nii pahalta, join silloin paljon limua josta olen ny vierottunnu pois ja vatsa ei siltikää toimi ettei ollut limuista ne (myös muut epäterveelist mitä millonki löysin ja oletin et voin syödä, yhessä vaiheessa asiat olikin ihan OK) nyt parempaa päin menossa mutta viel o masennus ja vaikea syödä silti..
Tää allergia on silti jatkuvasti läsnä esim pidemmät matkat tuntuu yhä mahdottomalta kun ei voi syödä ravintoloissa tai missää ja matka eväät kaupastki mitkä sais olis mitättömät vaikkakin sellaiset et selviäisi.
tällä hetkellä olen kaveriton, yksinäinen ja ilmantukea, ja tulevaisuus tuntuu ihan mahdottomalta lääkereissä raavamiselta ja siltä ettei ole tilaa kavereille tai millenkkään juttelulle kun mielessä pyörii vain masentavat asiat ja olen menettänny innon tehdä mitää. vaikka intoa lähtemään kokeilemaan kaikenlaista olisi nii en osaa sitä etsiä ja enkä osaa enää tustua ihmisiin kun 18vuotiaasta lähtie olen asunnut yksin tyttöystävän kanssa jonka kanssa olen eronnut nyt lähiaikoina.
hän lakkasi välittämästä ja huolehtimasta ja kaikkea muuta minusta kauan aikaa sitten ja oltii vain yhessä vähän.. (oltii 4vuotta suhteessa) tämä jätti arven joka viiltää minulta nyt pois luottamuksen löytää uutta elämä kumppania pitkää aikaa kun elämän tilannekki sellainen että saatan olla sairas viellä monta vuotta.
asun 35neliö yksiös ja täällä vietän kaiken aikani vain käyde lääkärissä/kaupassa.
koulua en ole kyennyt nyt käymää ja näin olle jään sairaslomalle.
kysynkin nyt mistä lähteä rakentamaan itseä kokoon taas näin aikuisena kun sosiaaliset taidot on mennyttä ja olen tullut erittäin pelkääväks kaikenlaiseen sosiaalisee tilanteeseen kun itselläni ei riitä juttua puhua mistää muutakuin hetkeksi ja sen jälkee ei luista juttu sit ollenkaa näin ollu monen kanssa ja ketää ei ota yhteyttä koskaa kysyäksee mitä kuuluu tai yhtää mitää.
baarissa kokeilin käydä ja en pitänny ja oli ahdistavaa olla siellä.
varsinkin kun en juo. siihenpä mu kokeilut jäänny käydä tuolla "ulkona".
Olen nii menettänny otteen elämiseen ja siihe mitä tehä puran tätä paskaa pelaamalla pelejä tai kattomalla sarjoi/leffoi ja siitä ehkä sitten tullut ongelma siitä se vanhempi ainaki jaksaa valittaa.
Olen yrittänny tehä muutakin mutta mikään nyt ei ole tuntunnu auttavan kun oikea kaipuu on päästä sosialisoitumaan ja harrastamaan jotain yhessä jonkun kanssa että myös pääsis masennuksesta pois ja tervehtymään.
olen myös ollut itsetuhoinen, en ole kuitenkaa tehnyt itselleni viellä mitää mutta itsensä tappaminen on ollut mielessä monesti ja on varmaa vielläkin. ja itsensä tappamisen suunittelua... aina olen kummiski jaksannu yrittää ettiä apua ja muuta.
Sain nyt apua kun hain mutta apua en ole saannut muutakuin sen allergia ja terveys ongelma kannalta ja masennuksen kannalta käyn psykiatril ja syön lääkettä..jota koskaa en halunnut edes aloittaa mutta tuntui että se oli "ainoa" vaihtoehto päästä irti tästä masennuksesta ja yrittää jatkaa elämää.
Mutta olen viellä pulassa sosiaalisissa asioissa ja kouluun paluu asian kannalta ja ties missä...
Vanhemman kanssa eli äidin välit on hyvät mutta apua häneltä en saa tai vaikka saisinki en halua häntä rassaa tilanteellani joka on vaikea ja liian vaikea hänelle.
isää mulla ei ole enää.
en tiedä mitä enää tehdä kun tuntuu ettei jaksa jatkaa yksin enää ollenkaa.
tää yksinäisyyskin vie jo järjen..
Vastaukset 1
Vanhimmat
yksityiset viestit jos sanottavaa...
tähä osotteseen. [email protected]