Tapailun loppuminen

toinen tunnustaa sulle tunteet, mitä teet sinä.. Sitten ei tapahdu sinun puolelta mitään. Nainen sai siipeensä, kun kertoi tunteensa. Nyt sinä sitten kitiset, kun ei enää roiku kiinni, vaikka turhaa oli ennenkin. Näinkö?

Hah, täällä ihan liian samalta kuulostava tilanne, ainoa vaan et täällä se välttelijä on mies joka ei selkeästi osaa sanoa et ei kiinnosta vaan yrittää hoitaa asian lopettamalla yhtäkkiä yhteydenottoihin vastailun. Sinällään mielenkiintoista että ei halua hoitaa asiaa aikuismaisemmin, vaikka tietää että työn merkeissä joudutaan säännöllisesti olemaan tekemisissä. Raivostuttavaa!

Niinhän me joudumme, mutta ymmärtääkseni sinä olet se joka asiat laitoit jäihin. Ihan omalla päätökselläsi...aikuiset ihmisethän olisivat keskustelleet asiasta ja sopineet tästä paussista, jonka viettämisen todellakin olisin ymmärtänyt..mutta sä tiedät !?

Naiset ei osaa kommunikoida, naiset vihjailevat. Naiset olettavat miehen olevan joku ajatusten lukija.

Oikeesti naiset, aika säälittävää.

Täällä nainen, ja vieläpä ihan aikuinen. Seurustelin niin ikään myös aikuisen miehen kanssa reilu puoli vuotta ja tämä mies vaan vaikeni. Puhelin on aivan mykkänä. Ettekö te nyt jumankekka osaa sanoa, että moikka, nyt ei enää kiinnosta. Yksi hemmetin viestikin riittäisi, mutta ei! Ei edes sitä. Tunnen itseni ihan hemmeton arvostetuksi.

"kevyessä humalassa tunnusti kaipaavansa ja ikävöivänsä paljon"

Humala vääristää tunteita.

Mulla on kokemusta lähinnä siitä, että viesteihin vastaaminen on pakko lopettaa. Sen jälkeen siis, kun miehelle on jo useita kertoja sanonut ihan suoraan, että ei kiinnosta. Lukeeko jossain pelkästään miehille tarkoitetussa oppikirjassa, että kunhan sitkeästi yrittää, niin kyllä nainen taipuu?

Nettideittalussa vaan aika menee hukkaan

Tuntuu olevan niin, ettei mikään ole hyvä tapa lopettaa tapailua. Jos olen sanonut suoraan, että nyt ei enää kiinnosta niin alkaa hurja ruinaaminen, uuden mahdollisuuden kerjääminen ja syyllistäminen.
Jos taas aikoo "ghostata" miehen, eli joko olla vastaamatta viesteihin tai käyttäytyä viileästi ja antaa ymmärtää että homma on lopussa, niin saa sitten samanlaisen ryöpyn niskaansa.
Mikähän sitten olisi oikea tapa? Joskus kiinnostus vain loppuu yllättäenkin, ja mies ihmettelee että mitä teki väärin, vaikka kyse ei ole siitä. Sama toki pätee naisiinkin.

Olen yrittänyt kehittyä, kun tuota ikääkin jo on. Sanoin tässä aiempna vuosina aika suoraan, että tämä oli tässä. Itseäni ahdisti joku, enkä ihan saannut kiinni edes mikä ja toisaalta kyllä pohdin paljonkin. Liputan aina puhumisen puolesta, mutta ei se niin helppoa ole. Nyt sitten ajattelin, että ehdotan taukoa, niin vastapuoli ilmoittikin sitten, että tämä ei toimi. Keskusteluakin ehdotin (tavoitteena, että molemmat oppisimme jotain itsestämme ja tavasta toimia), jotta voimme syyllistämättä mitenkään todeta vain, että meillä on erilaisia tarpeita/toiveita/haaveita/arvomaailmakin, joten tämä ei vaan toimi. Ilman keskusteluakin se tuli todettua (nyt huomasin : ), kun tätä kirjotin).Vaikka taukoa ehdotinkin, niin kyllä tuntuu surulliselta, kun tämäkin ihmissuhde ei vain onnistunut. Kuinka ihmeessä sitä jaksaa taas tutustua uuteen ihmiseen? Onneksi ei nyt heti tarvitsekkaan, on vähän niinkuin suruaika, vaikka suhde kesti vain 6 kk.

Minä ainakin sanon heti, jos ei kiinnosta ja ihan suoraan, jos siis huomaan, että olemme eri linjan kulkijoita. Jos taas toinen kiinnostaa, niin lähden kyllä mieluusti tutustumaan.

Tällaista tämä elämä on. Toivon mahdollisimman vähän katkeruutta ja paljon onnea kaikille. Ja oltais joka tapauksessa ystävällisiä toisillemme, tämä aika täällä on kuitenkin rajallinen itse kullekin.

Ja huom. KAIKKI naiset eivät ole samanlaisia ja olen myös huomannut, että miehet ovat ihanan ERILAISIA kaikki : )