ketään ei varmaan kiinnosta.. mut pakko on purkaa johonki..erosimme kihlattuni kanssa puol vuotta sitten,ku se jätti mut ilman syytä ja vieläkin sattuu niin helvetisti.kerkesimme asua yhessä jonkun aikaa. miten mä pääsen siit jätkästä yli?? en mitenkään en koskaan. oon yrittänyt unohtaa sen kokonaan mut ei pysty. sillä ei oo minkään laisia tunteita enää mua kohtan,ainakin väittää niin. mua sattuu niin paljon ku se on muitten muijien kaa,vaikka ei pitäs olla mustis. pelkkä ajatuskin sattuu. se kusipää kehtaa vaan kännissä soitaa mulle mut ei muuten. mä vaan mietin et miks mulle käyn näin. tekisin mitä vaan päästääkseni yli yhestä jätkästä. sit mä kidutan ittteäni soittamalla sille joka ikinen pävä, onko tää jo sairasta!
sattuu nii kauheesti...
yksinäinen....
51084
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
päästä irti jo ja hanki oma elämä. turhaa itsensä kidutusta..
Älä kiduta itteäs enempää, se että soitat sille koko ajan ei tee teille kummallekaan yhtään hyvää. Päätä ettet soita. Jos hän ei halua ottaa suhun yhteyttä niin hän ei ota. Jos haluaa niin kyllä hän sitten soittaa. Selvinpäin. Eli kylmä linja käyttöön, ala elää omaa elämääs. Puoli vuotta jos olet jo itkenyt niin pitäisi kyllä jo siirtyä eteenpäin. Hanki uusia harrastuksia, tapaa kavereita, tee ihan mitä vaan. Kyllä se helpottaa päivä päivältä, hitaasti mutta varmasti. Anna kuitenkin itsellesi oikeus surra, jos itkettää niin itke mutta älä enää elättele turhia toiveita, siten vain satutat itteäs enemmän varsinkin jos toinen on tehny selväks ettei oo enää tunteita sua kohtaan.
Hei, aika parantaa haavat, ihan oikeesti! =) Pari vuotta sitten mulla oli ihan samanlainen juttu kun sulla nyt. Nyt en oo tyypistä kuullu ikiaikoihin eikä oo tarviskaan. Kyllä se siitä!!
Tuttu tunne ystäväiseni toi tuska...itse erossa vasta kk..luulin jo oppineeni elämältä jotain mutta ,,jalat meni alta kun poikaystävä lähti lopullisesti...anteeksi olin jo antanut monta juttua,,,soittelen minäkin ja viestittelen ...vaikka paha olla niin pikkasen eteenpäin tuskassa kun näkee tai kuulee toisesta,,vaikkei se hänelle mitään merkitse...en usko että mikään muu kuin aika helpottaa...ja puhuminen ja puhuminen...mutta kumma kyllä anteeksi antaisi vaikka mitä...kun tykkäsi niin paljon...meidän on vaan jaksettava,,,turvaudu ystäviin nyt jos koskaa...
olin aivan ihanan jätkän kaa ja oltiin onnellisia ja sit se jätti mut äkkiä.. soitin sille ja kyselin että miksi näin kävi jne. soittelin melkein koko ajan ja aina teki mieli soittaa.. mut myöhemmin tajusin miten typerä ja naurettava minä olen ollut!!
ja kun näin sen muiden naisten kaa tuntui kui oisin voinu mennä niitä eukkoja lyömään tai valittamaan jätkälle, mut ei.. pääsin siitä yli kuukausien kuluttua kun löysin ihanan ihmisen.. =)