Olipa ihana Joulu, ja sen teit sinä, ihana miniäni. Pysyit viisaasti poissa silmistäni. Onneksi poikani kävi lasten, jopa sinun omien lasten kanssa Jouluna. Sen aikaa missä olitkaan, yksin olit. Voi kun olen onnellinen, ettei tarvitse katsoa sinun kaljan pöhöttämiä kasvoja. Jospa ensi vuosi veisi sinut jo pois poikani luota, ja hän voisi kaikessa rauhassa kasvattaa lapsensa. Mihin sinun omasi joutuvat, toivottavasti isälleen, sillä yksin et heitä pysty kasvattamaan. Kuitenkin toivon, että tulisit järkiisi, ja palaisit takaisin edes jotenkin tähän hetkeen.
ihana Joulu
paha anoppi
51339
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei miniäsi kai niin huono ole, että tarvitsee noin kiitellä. Oletteko yrittäneet AA-kerhoa. Sanokaa pojallenne, että menee yhdessä vaimonsa kanssa, jotta tämä onnistuu. Mikäli ei, niin onnistuuko liittokaan. Kärsivätkö lapset?????? TEHKÄÄ JOTAIN!!!!
Silläkö se poikasi elämä paranee, että ivailet ongelmia, joita poikasi perheessä miniäsi alkoholismin vuoksi ilmeisesti on?
Ettet olisi vain ongelmien alkusyy?
Jos poikasi olisi se alkoholisti, niin toivoisitko sittenkin, että ensi vuosi veisi hänet pois näkyvistäsi?
Häpeä sinä ilkeä ihminen. Säälin sinua, koska olet vihasi vanki.
Eikö riitä, että lapsilla on alkoholistiäiti, pitääkö mummonkin olla sekopää?
olen samaa mieltä, ilkeily on ruminta mitä voit tehdä epätoivoisessa tilanteessa. Ajattele näitä lapsia, alkoholisti on joka tapauksessa heidän oma äitinsä. Lapset kokevat, että äidin kautta halveksit myös heitä. Hae mieluummin ulkopuolista apua lapsille ja perheelle!
Rakastan tätä perhettä koko sydämestästäni. Anteeksi ivailuni, mutta miniä on tosiaan tehnyt elämästäni helvetin. En saa vierailla heillä ollenkaan, etten näkisi, eikä hänen tarvitse varoa käyttäytymistään arkenakaan. Hoidan lapsia aina kun poikani pyytää, ja teen sen mielelläni. Hän ei tosiaankaan ole minun takia tullut alkoholistiksi, eiii!! Lapset, siis kaikki, poikani, miniäni, ovat tosi rakkaita minulle, ja he ovat luonani yötäkin, jopa useita peräkkäin. Mitä se kertoo, kun 3 v. sanoo, että minä mummi jään sinun luo asumaan, en lähde kotiin. Sitten sanoo muutaman päivän päästä, että tulee mulla isiä ikävä. Hän puhuu niinkuin ei äitiä olisi olemassakaan. En mustamaalaa heidän äitiä, ja toivon että hän pääsee jaloilleen, mutta kaikki haukkumiset hänen puoleltaan on katkeroittanut mieleni. Onneksi olen pääsemässä yli siitä. Tuntuu tosi pahalta, kun näkee poikansa kasvoilla todellisen hädän, ja pelkään, miten hän jaksaa sillä lapset ovat hänenelle se elämä. Olen vielä pahoillani tuosta katkerasta kirjoituksesta, sillä sen kirjoitin nähtyäni poikaani, hänen hätäänsä. Toivon miniälleni voimia nousta, mutta minun apuni ei kelpaa.
Miniäsi on tehnyt elämästäsi helvetin vain jos olet sallinut näin tapahtuvan. Lähtökohta pitäisi olla se, että hyväksyt poikasi valinnan, se jos jokin on monelle äidille kova paikka. Sinun tehtäväsi on ehdottomasti tukea, vaikka varauksella mutta se "varaus" ei saa näkyä sinusta. Lapset sanovat kaikenlaista, mutta tärkeintä on se miten siihen reagoi. Jos tuon ikäinen lapsi huomaa mitä oikeasti mielessäsi liikkuu, hän jatkaa samaa rataa. Ikäänkuin puhuen sellaista jota haluat kuulla. Jollei apusi kelpaa se johtuu jostain aiemmista tapahtumista, tai suhteesi miniään on alkanut väärällä jalalla tai jossain vaiheessa lähtenyt väärille urille. Löydät varmasti keinon millä pääset asiaa lähemmäksi. Anoppi-miniä suhde ei ole koskaan helppo. Viisaammat joskus sanoivat että poika etsii itselleen kumppanikseen "omaa äitiään" ja ainahan anoppi tietää vanhempana ja kokeneempana kaiken paremmin, siihen ei auta muu kuin se, että anoppi muistaa ns. paikkansa. Mutta jos tuon takana on juopottelun salaaminen niin siihen olisi syytä puuttua.