http://www.iltalehti.fi/mieli/2015012119053128_md.shtml
Vanhukset edustavat vanhan kansan tosimiehiä, joilla on tosipaikan tullen munaa tappaa itsensä raa,alla tavalla. Toisin kuin pullamössösukupolvella, joista ei ole edes itseään tappamaan. Vanhan kansan kovaan elämään tottunut tosimies ei todellakaan lähde terapeutille kitisemään ja pillereitä syömään kuten vellihousuiset nykynuoret vaan täräyttää miehekkäästi ja kunniakkaasti aivonsa kattoon.
Vanhukset edustavat vanhan kansan tosimiehiä, joilla on tosipaikan tullen munaa tappaa itsensä raa,alla tavalla. Toisin kuin pullamössösukupolvella, joista ei ole edes itseään tappamaan. Vanhan kansan kovaan elämään tottunut tosimies ei todellakaan lähde terapeutille kitisemään ja pillereitä syömään kuten vellihousuiset nykynuoret vaan täräyttää miehekkäästi ja kunniakkaasti aivonsa kattoon.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nykyajan vanhuksissa vielä miehet tekevät useammin itsemurhan, mutta minusta tasa-arvo on lupaavasti edistymässä ja muutaman vuosikymmenen päästä naiset varmaan tässäkin asiassa hoitavat vähintään oman osansa.
On siinä itsemurhassa tosiaan tietynlaista arvokkuutta ja oikeaa miehuutta, jota nykyajasta puuttuu. Nykynuorison käsitys kunniasta on päässyt vähän hämärtymään. Moderni hintsterimies ei varmaan edes ymmärrä pitää häpeällisenä jonkun terapeutin luona kyyneleet silmissä ulisemistaan, aivan kuin moderni nainenkaan ei osaa hävetä huoranpillussaan lilluvia monen miehen mällejä.
Siis tällainen tasa-arvoa, vihreitä arvoja ja maahanmuuttoa kannattava "mies" tosiaan rääkyy kuin ämmä ja odottaa jonkun muun ratkaisevan kaikki ongelmat, sen sijaan että ratkaisisi ne itse ottamalla itseltään hengen kylmän rauhallisesti ja tunteilematta, kuten vaikka filosofi Seneca muinaisessa Rooman valtakunnassa, joka kylpyammeessaan istuen veti itseltään ranteet auki samalla heittäen kavereilleen rennon humoristista läppää.
Tai samurait, vetivät itse miekalla oman pötsinsä auki, ja vieressä oli avustaja valmiina lyömään pään poikki varmistaakseen, ettei itsemurhan tekijä vahingossa häpäise itseään osoittamalla kasvojensa ilmeillä jotain ämmämäisiä "tunteita". Siinä oli kanssa tosimiehiä eikä mitään nykyaikaisia tunteilevia puoli-eunukkeja.
Niin se on, että oikea mies uskaltaa tosipaikan tullen kunniansa säilyttäen ja halveksiva hymy huulillaan riistää itseltään hengen mieluummin kuin suostuu elämään häpeän tilassa.
Hyvin sanottu! Juuri noin se menee ja Japanissa on nykypäivänäkin kultuurin kuuluva ehdoton kunnia-asia, että mies häpeään joutuessaan lopettaa elämänsä perinteisellä rituaalisella tavalla eli siellä nykymiehellä on kunniakäsitys tallella samalla tavalla kuin entisaikojen samuraillakin eli siellä ei miehiä tarvitse vanhemmankaan väestön hävetä. Japanissa jo 10 vuotias tajuaa, mitä on miehinen kunnia ja arvokkuus ja tästä syystä jo tuonkin ikäinen ei ole enää äitinsä tississä kiinni vaan suorittaa aikamiesten tavoin itsemurhan jos ei esim. menesty koulussa tietäen, että huono koulumenestys johtaa huonoon menestymiseen työelämässä, mikä on suuri häpeä.
Myös natsi-saksan hallintohierarkian kärki lähti kunniakkaasti omin käsin, eikä näin ollen joutunut nöyryyttävään sotaoikeudenkäyntiin hävinneenä osapuolena, jossa olisi jopa saattanut joutua alempirotuisten tuomittavaksi.
Sinähän varsinainen historian ja japanilaisen kulttuurin erityisasiantuntija olet. ;-)
Ensinnäkin se sotien ja jälleenrakentamisen sukupolvi, eli minun isovanhempani, on jo haudassa. Nykyiset eläkeläiset ovat vanhempieni, 40-luvulla syntyneiden sukupolvi, ns. suuret ikäluokat. He ovat olleet todellisia elämän hannu hanhia ja besserwissereitä.
Heidän nuoruudessaan 60-luvulla töitä oli kaikilla. Joku kouluja käymätön maalainen joutui lähtemään Ruotsiin, mutta silti. 70-luvulla inflaatio söi asuntolainat ja 90-luvun lamassa työttömät pääsivät ansiosidonnaiselta eläkkeelle 55-vuotiaana. Eläkekertymät olivat parempia ja eläkeikä siis alempi kuin nykyisin.
Jos joku sukupolvi on ns. pullamössösukupolvi, niin se on juurikin nuo nykyeläkeläiset. Nykynuorilla on paljon vaikeampaa monessa mielessä.
Ja näin on asia Japanissakin. Entisten samuraiden ja kamikazejen jälkeläiset saivat liikaa ja liian helpolla. Tosin nykynuoret, etenkin miehet, on siellä vielä pahempia velliperseitä kuin suomalaiset ätmit. Asuvat vanhempiensa helmoissa pleikan ja runkun parissa, kun naiset ja vastuun otto omasta elämästä pelottaa.
Mikset ole jo siirtynyt näiden kunnioittamiesi miesten joukkoon? Eikö munaa olekaan kuin möykkäämään?
Taisit jossakin ketjussa kertoa että hoitokontakti sulla on ollut mutta se oli tuloksetonta ja se loppui. Vai loppuiko sittenkään..
Sun uho on oikeasti pelkkää itkua ja surkeutta.
Kieltämättä perinteinen seppuku on kunnian miehen kunniallinen lähtö mutta myös suomalainen muunnos siitä on kova, ehkä vielä kovempi tapa poistua. Tuollaisen suomalaiskansallisen muunnoksen olen kuullut tapahtuneen jossain itäsuomalaisessa kunnassa. Se meni niin että siinä missä samurai työvälineellään miekalla leikkaa vatsan auki oli tässä suomalaisversiossa kiveäkin kovempi metsuri suorittanut työvälineellään moottorisahalla leikkaamisen, en muista oliko sahannut kaulan poikki vai vatsaan mutta selvää jälkeä oli tullut legendan mukaan.
On kyllä ollut kova metsuri jos tuon on suorittanut. Itse tiedän erään tapauksen jossa mies leikkasi itseltään kaulan siististi poikki pöytäsirkkelillä.
Töitä toki oli suurilla ikäluokilla, mutta ei ollut samanlaista paapomismeininkiä kuin nykynuorilla.
Hieman asian vierestä, mutta eikös vanhukset ja suuret ikäluokat ole juuri oikeata pullamössösukupolvea. Ei kai nykynuoret tai aikuisetkaan ole lapsena pullamössöstä pahemmin tykänneet.
Pullamössöstähän innostuttiin sotien jälkeen kun kahvi vapautui ja alkoi saamaan pullaakin.
Minä 1968 syntynyt en ainakaan ole koskaan voinut pullamössöä sietää, eikä kaveripiirissänikään arvostettu kyseistä "herkkua". Se oli vanhempien polvien juttu se.