Tää on niin tyypillistä soutamista ja huopaamista kirkolta taas kerran.
"Yhteisvastuukeräyksen uudistus vie vielä vuosia. Käräystoimikunna VÄLIraporttia odotetaan ensi toukokuuksi." Tanan vatuloijat!, voisi pm Sipilä sanoa, tanan tunarit, sanoisi Kekkonen.
Tähän asti 60% tuotosta on mennyt kansainvälisiin kohteisiin, 40% kotimaahan. Esitettiin, että jaettaisiin tulevaisuudessa 50-50, mutta ei mennyt läpi.
Perusteluna muutokselle oli se että lahjoittajat, heidän enemmistö. ilmeisen selvästi, haluaisi painotusta muutettavan niin, että kotimaankohteet saisivat nykyistä suuremman osuuden. Uskoakseni vaikkapa jopa 60% kotimaahan kelpaisi enemmistölle potentiaalisista yhteisvcastuu keräykseen osallitujista.
Kiinnostus yhteisvastuukeräyksen on laskenut dramaattisesti kansalaisten keskuudessa. Sen tuott oli 5,2Me vuonna 2000, mutta enää 3,9Me vuonna 2014.
Kirkkopalvelut ry pyrki uudistamaan keräystä. Takoitus oli lisätä merkittävästi keräystulosta, ja alentaa suhteellisia keräyskuluja, niin että ne saataisiin painetuksi suositusten tasolle, eli 20%:een, toteaa työryhmässä istunut sosiologian prof. Juho Saari Itä-Suomen yo:sta. (I-S:n yo = Evl. kirkon hyvä kaveri.)
Huomatkaa siis että tällä hetkellä yhteisvastuukeräyksen suhteelliset keräyskulut ovat yli suositusten. Se jos mikä on kirkolle häpeällistä. Se kuuluisa kirkollinen byrokratia taas asialla.
Yksi idea uudistuksessa oli, että kun kotimaan kohteisiin annettaisiin nykyisen 40%:n sijasta 50%, niin se vastaisi paremmin potentiaalisten lahjoittajien toiveita, ja keräystulos kasvaisi jolloin ulkomaankohteisiinkin saataisiin jopa enemmän lahjoitettavaa kuin nykyisin.
Itse pidän tätä ihan realistisena arviona. Tutkimusten mukaan keräykseen osallistuvat arvostavat nimen omaan kotimaan kohteita, lähellä olevia kohteita.
Mutta Kirkkohallitus torppasi uudistuksen. Perusteluna se, että kun hallitus on laikannut kehitysyhteistyö rahoja, niin kirkko on sitä kritisoinut, jolloin antaisi ristiriitaisen kuvan kirkosta, sen arvopuheeseen nähden ja verraten, jos se nyt itsekin leikkaisi kv-kohteiden osuutta yv-keräyksen tuotoista. Näin sanoo Kirkkohallituksen sielunhoidon ja diakonian työyksihön johtaja, huh mikä titteli, Kalle Kuusimäki.
"Ja kehitysmaiden ja kriisialueiden hätä on ihmiselämän perustarpeisiin liittyen aivan toisessa mittakaavassa, kuin meillä täällä kotimaassa", sanoo K.K.
Mutta kun jakosuhdetta muuttamalla olisi hyvin todennäköistä, että ulkomaan kohteetkin saisivat enemmän apua kuin nyt. Kotimaan kohteiden imussa. Loistava tilaisuus huijata ne jotka eivät paljon kv-avustuskohteista piittaa, auttamaan myös niitä, kotimaan kohteiden siivellä
Keeping up appearances, niin kuin "Hyasintti Bukee"! Kirkko siis varjelee mieluummin julkikuvaansa kuin tekee järkevästi - no eipä yllätä, ei uutta auringon alla.
Käräystulos nousisi, sekä kotimaan avustuskohteet, että kehitysmaakohteet hyötyisivät, mutta kirkolle oma julkikuva on tärkeämpi kuin autettavat, heidän etunsa.
Eihän kirkko muutenkaan ole tunnettu johdonmukaisuudestaan, miksi se nyt yht'äkkiä olisi erityisen tärkeää. Ei kirkko voi pilata mainettaa yhdellä epäjohdonmukaisella päätöksellä lisää, ku niitä on tehty jo tusinoittain vuosien varrella.
Ties vaikka evl. kirkon mainekin paranisi tuoton jakoa muuttamalla, ja tosiaan vielä kaiki voittaisivat, hyvin todennäköisesti, siis myös kehitysmaakohteet.
"Yhteisvastuukeräyksen uudistus vie vielä vuosia. Käräystoimikunna VÄLIraporttia odotetaan ensi toukokuuksi." Tanan vatuloijat!, voisi pm Sipilä sanoa, tanan tunarit, sanoisi Kekkonen.
Tähän asti 60% tuotosta on mennyt kansainvälisiin kohteisiin, 40% kotimaahan. Esitettiin, että jaettaisiin tulevaisuudessa 50-50, mutta ei mennyt läpi.
Perusteluna muutokselle oli se että lahjoittajat, heidän enemmistö. ilmeisen selvästi, haluaisi painotusta muutettavan niin, että kotimaankohteet saisivat nykyistä suuremman osuuden. Uskoakseni vaikkapa jopa 60% kotimaahan kelpaisi enemmistölle potentiaalisista yhteisvcastuu keräykseen osallitujista.
Kiinnostus yhteisvastuukeräyksen on laskenut dramaattisesti kansalaisten keskuudessa. Sen tuott oli 5,2Me vuonna 2000, mutta enää 3,9Me vuonna 2014.
Kirkkopalvelut ry pyrki uudistamaan keräystä. Takoitus oli lisätä merkittävästi keräystulosta, ja alentaa suhteellisia keräyskuluja, niin että ne saataisiin painetuksi suositusten tasolle, eli 20%:een, toteaa työryhmässä istunut sosiologian prof. Juho Saari Itä-Suomen yo:sta. (I-S:n yo = Evl. kirkon hyvä kaveri.)
Huomatkaa siis että tällä hetkellä yhteisvastuukeräyksen suhteelliset keräyskulut ovat yli suositusten. Se jos mikä on kirkolle häpeällistä. Se kuuluisa kirkollinen byrokratia taas asialla.
Yksi idea uudistuksessa oli, että kun kotimaan kohteisiin annettaisiin nykyisen 40%:n sijasta 50%, niin se vastaisi paremmin potentiaalisten lahjoittajien toiveita, ja keräystulos kasvaisi jolloin ulkomaankohteisiinkin saataisiin jopa enemmän lahjoitettavaa kuin nykyisin.
Itse pidän tätä ihan realistisena arviona. Tutkimusten mukaan keräykseen osallistuvat arvostavat nimen omaan kotimaan kohteita, lähellä olevia kohteita.
Mutta Kirkkohallitus torppasi uudistuksen. Perusteluna se, että kun hallitus on laikannut kehitysyhteistyö rahoja, niin kirkko on sitä kritisoinut, jolloin antaisi ristiriitaisen kuvan kirkosta, sen arvopuheeseen nähden ja verraten, jos se nyt itsekin leikkaisi kv-kohteiden osuutta yv-keräyksen tuotoista. Näin sanoo Kirkkohallituksen sielunhoidon ja diakonian työyksihön johtaja, huh mikä titteli, Kalle Kuusimäki.
"Ja kehitysmaiden ja kriisialueiden hätä on ihmiselämän perustarpeisiin liittyen aivan toisessa mittakaavassa, kuin meillä täällä kotimaassa", sanoo K.K.
Mutta kun jakosuhdetta muuttamalla olisi hyvin todennäköistä, että ulkomaan kohteetkin saisivat enemmän apua kuin nyt. Kotimaan kohteiden imussa. Loistava tilaisuus huijata ne jotka eivät paljon kv-avustuskohteista piittaa, auttamaan myös niitä, kotimaan kohteiden siivellä
Keeping up appearances, niin kuin "Hyasintti Bukee"! Kirkko siis varjelee mieluummin julkikuvaansa kuin tekee järkevästi - no eipä yllätä, ei uutta auringon alla.
Käräystulos nousisi, sekä kotimaan avustuskohteet, että kehitysmaakohteet hyötyisivät, mutta kirkolle oma julkikuva on tärkeämpi kuin autettavat, heidän etunsa.
Eihän kirkko muutenkaan ole tunnettu johdonmukaisuudestaan, miksi se nyt yht'äkkiä olisi erityisen tärkeää. Ei kirkko voi pilata mainettaa yhdellä epäjohdonmukaisella päätöksellä lisää, ku niitä on tehty jo tusinoittain vuosien varrella.
Ties vaikka evl. kirkon mainekin paranisi tuoton jakoa muuttamalla, ja tosiaan vielä kaiki voittaisivat, hyvin todennäköisesti, siis myös kehitysmaakohteet.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei onnistu missään tapauksessa !!
Niin kauan kun joku vetää euronkin välistä, en ota osaa toimintaan.
Sitä paitsi, jos jotain keräykseen laittaisin, olisi se lapsieni/lastenlapsieni avuista pois, joten unohtakaa koko homma yhteisvastuista ja kerätkää avustukset hyväosaisilta esim. kansanedustajilta, postin muiden valtion kovapalkkaisilta suojatyöpaikoissa loisivilta.