Totuus tuulivoimasta

Teollisuus: Sähköpula on "realistinen uhka"
23.11.2015 4:30 | Päivitetty 23.11.2015 11:46
TeollisuusKonepajatMetalli
Tuulivoima kukoistaa. Tuulivoimaloita nousee valtion tuella rannikoille.
Tuulivoima kukoistaa. Tuulivoimaloita nousee valtion tuella rannikoille. Kuva: Pentti Vuosaari

Uhkana jopa sähköpula ensi talvena. Verkkoyhtiö Fingrid vaatii jo takalaitaa valtion tuulituen jakamiselle.

Teollisuus varoittaa sähköpulasta tulevalle talvelle. Tuulimyllyt hyytyvät paukkupakkasilla. Hiilivoimalat ovat tuulihuumassa pudonneet pois energiapelistä sähkön varareservinä.

Teknologiateollisuuden energia-asiantuntija Martti Kätkä pitää realistisena uhkana, ettei teollisuus pysty hankkimaan riittävästi sähköä seuraavan kolmen vuoden aikana, ennen Olkiluoto kolmosen starttia.

”Eduskunnan on syytä säätää laki, että nyt seuraa kolme lauhaa talvea ja runsaita sateita pohjoismaihin”, Kätkä parodioi tuulivetoista energiapolitiikkaa.

Ruostumattoman teräksen valmistajan Outokummun johtoryhmän jäsen Pekka Erkkilä toteaa, että julkinen tuki tuulivoimalle murentaa pohjaa muiden energialähteiden investoinneilta.

”Sähkön suurostajan vinkkelistä on hölmöläisten hommaa, että tuuli saa tukea, mutta eivät kilpailevat energialähteet. Se heikentää vapaata kilpailua ja vähentää tarjontaa energiassa”, Erkkilä jatkaa.

Outokummun Tornion terästehdas kuluttaa eniten sähköä raskaan teollisuuden yksiköistä Suomessa. Tehtaan sähkölasku on noin 30 miljoonaa euroa vuodessa.

Sähköpula uhkasi jo marraskuun alussa. Siirtoverkkoyhtiö Fingrid onnistui nopeilla siirroillaan ulkomailta turvaamaan sähkön saannin. Mutta silloin vallitsi lauha keli.

”Kova pakkaset ovat jo eri täysin eri luku. Myllyt pysähtyvät tulipalopakkasilla”, Kätkä sanoo.

Teollisuus säikähti siirtoverkkoyhtiö Fingridin marraskuun raporttia, joka varoitti sähkön saantiriskeistä. Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo, että tuettu tuulivoima on myllertänyt sähkömarkkinoita paljon ennakoitua nopeammin ja voimallisemmin.

”Vuolas tuki tuulelle on pudottanut sähkön hinnan keinotekoisesti niin alas, ettei esimerkiksi hiilivoimaloita kannata pitää varalähteenä mahdollisen sähköpulan aikana”.

Ruusunen palauttaisi tuulivoiman takaisin markkinaehtoisuuteen. Silloin myllyt joutuvat maksamaan investointinsa tuotoillaan takaisin. ”Pian voi käydä kuten Saksassa, että valtio joutuu tukemaan kaikkia energiamuotoja. Ja se käy todella kalliiksi veronmaksajille.”

Kätkä jatkaa, että hiilivoimakin pitää säilyttää varalähteenä. Huoltovarmuuskeskuksella riittää hiilivarastoja.
Kuumaa. Tornion tehdas sulattaa ja jalostaa romuraudasta terästä. Kuva: Katja Lehto

Erkkilä suhteuttaa tuulivoimaa. Outokumpu teki taannoin laskelman, jonka mukaan Tornion tehtaan pyörittäminen vaatisi 350 tuulivoimalaa, mikä tarkoittaisi vajaata pariasataa kilometriä tuulimyllyjä Pohjanlahden rannikolla.

Pakkasilla myllyt pysähtyisivät ja samoin tehdas. Tuulimyllyjä pyöri viime vuoden lopussa yhteensä noin 260 koko maassa, mikä kuvaa energian kulutuksen mittasuhteita yksin Tornion tehtaan kohdalla. ”Siinä yksi syy, miksi Outokumpu meni ydinvoimayhtiö Fennovoiman osakkaaksi”, Erkkilä sanoo.

Kätkä kritisoi, että tutkijat julistavat riemuissaan yhä halvempaa tuulisähköä. Se ei kuitenkaan pysty turvaamaan kansantalouden moottorille, teollisuudelle energiaa.

Suomen ja Ruotsin tuki tuulelle on vääristänyt sähkön hintaa, joka on Kätkän mukaan pudonnut luonnottoman halvaksi.

”Teollisuus ei pysty saamaan ostoissaan täyttä etua edullisesta sähköstä. Se hankkii energiaa paljon pitkäaikaisilla sopimuksilla”.

Tuulisähkö on vetänyt etenkin sijoittajia puoleensa. Valtion jopa satojen miljoonien eurojen tuki jatkuu vielä ainakin vuosikymmenen. Teollisuus joutuu luovimaan sähkömarkkinoilla, jossa tuettu tuulisähkö voi luoda arvaamattomia hinta- tai saantiriskejä etenkin talvella.

Osa teollisuusjohtajista kärjistää, että tehtaat joutuvat hitaan alasajon kohteeksi, ja vieläpä valtion tuulituen avulla. Mikäli sähköä ei tule riittävästi pakkasilla, nousevat hinnat. Sähkölaskun osuus on suuri, noin viidennes esimerkiksi metallitehtaiden kustannuskuormasta.

Boliden Kokkolan sinkkitehtaan toimitusjohtaja Jarmo Herronen sanoo, että tuettu sähkö heikentää investointeja laitoksiin, jotka tuottavat sähköä ympäri vuoden. Tuki tuulelle sekoittaa sähkön saatavuuden ja markkinahinnan ennustettavuutta.

Norilsk Nickelsin Harjavallan toimitusjohtaja Joni Hautojärvi ja Herronen toteavat, että sähkön saatavuus ja vakaa hinta on ehdoton edellytys teollisuudelle.

Poliittisesti parjattu hiilivoima saa kannatusta. Kumera-konsernin hallituksen puheenjohtaja Vesa Kumpulainen toteaa, että sähkön nykyisessä markkinatilanteessa on syytä pitää hiilivoimalat varalähteenä.

Raahelaisen konepajan Miilumäen toimitusjohtaja Pekka Miilumäki korostaa, että sähkölasku nousee jo nytkin riittävän suureksi pk-teollisuudelle. ”Suomessa sähkö on paljon kalliimpaa kuin monissa muissa maissa, joissa energiaa ei mene hallien lämmittämiseen.”