Sanomattakin tiedän, että merkitsen miehelle paljon. Hän on monta kertaa päivässä yhteydessä, aloittaa heti aamusta soittamalla. Kun vietämme aikaa yhdessä, hän näyttää nauttivan hellittelystä ja keskusteluistamme tavattoman paljon. Katse takertuu katseeseen ja ilmassa on mukavaa kihelmöintiä. Näin on jatkunut monta kuukautta. Seurustelua tämä ei kuitenkaan ole ja mies sanoo, ettei hän ole koskaan seurustellut (on jo keski-ikäinen). Hän on ollut uppoutunut työhönsä ja hoidellut seksitarpeensa oman käden kautta. Eikä ole homo tai impotentti, sen verran olen tehnyt huomioita. Ihan kivan näköinenkin.
Vaikka hän hakeutuu seuraani, minulla näyttää olevan vain välineellistä merkitystä hänelle: olen joku, joka kuuntelee, joku jolle voi purkaa mieltään, joku joka osoittaa kiinnostusta, hieroo, silittelee, on olemassa. Koskaan hän ei kysy mitä minulle kuuluu. Esimerkiksi kun minulla on meneillään joku "projekti" tai käyn jossain, hän ei kysy miten meni. Kun kerron tekemisistäni, hän saattaa parilla lauseella kommentoida, mutta sitten alkaa puhua omista asioistaan. Jos puhun pidempään omista asioistani, hän tuntuu menettävän mielenkiintonsa ja hokee välinpitämättömän tuntuisesti "kyllä, kyllä". Hän on avulias ja ystävällinen ja tuntuu arvostavan mielipiteitäni, kun on kysymys hänen henkilökohtaisista tai työasioistaan.
Onko tämä miten tavallista suhteissa? Tämä tuntuu toistuvan kohdallani. Mietin, olenko turhan nipottaja.
Vaikka hän hakeutuu seuraani, minulla näyttää olevan vain välineellistä merkitystä hänelle: olen joku, joka kuuntelee, joku jolle voi purkaa mieltään, joku joka osoittaa kiinnostusta, hieroo, silittelee, on olemassa. Koskaan hän ei kysy mitä minulle kuuluu. Esimerkiksi kun minulla on meneillään joku "projekti" tai käyn jossain, hän ei kysy miten meni. Kun kerron tekemisistäni, hän saattaa parilla lauseella kommentoida, mutta sitten alkaa puhua omista asioistaan. Jos puhun pidempään omista asioistani, hän tuntuu menettävän mielenkiintonsa ja hokee välinpitämättömän tuntuisesti "kyllä, kyllä". Hän on avulias ja ystävällinen ja tuntuu arvostavan mielipiteitäni, kun on kysymys hänen henkilökohtaisista tai työasioistaan.
Onko tämä miten tavallista suhteissa? Tämä tuntuu toistuvan kohdallani. Mietin, olenko turhan nipottaja.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.