Moi!
Olen seurustellut poikaystäväni kanssa pian 2 vuotta. Meillä on kuitenkin suuri ongelma, hän ei luota minuun. En ole todellakaan antanut mitään aihetta hänelle epäilyille, jopa ystävänikin ovat sanoneet että pitävät itseään epäluotettavimpina kumppaneina kuin minua eivätkä ymmärrä poikaystäväni käytöstä. Meillä menee muuten poikaystäväni kanssa todella hyvin ja rakastamme toisiamme todella paljon. Aina välillä kumminkin tämä epäluottamus nostaa rumaa päätään vaikka aina välissä toivon, että siitä oltaisiin päästy jo yli. Tästä aiheutuu meille hirveitä riitoja. Olen saanut poikaystäväni usein kiinni viestieni lukemisesta, hän on myös pelännyt että tuon muita miehiä kotiimme kun hän ei ole paikalla ja joskus hän on kysellyt uusista vaatteistani ja jotenkin on silloin tullut sellainen olo että hän yrittää udella mitä tai ketä varten olen ne ostanut ja kaikkea muuta todella vainoharhaista.. Poikaystäväni kumminkin kuuntelee aina kun riitelemme asiasta ja kerron kuinka loukkaantunut olen hänen epäluottamuksestaan, mutta ei kumminkaan tunnu ymmärtävän ongelman suuruutta. Rakastan häntä todella paljon ja toivoisin ettei suhde päättyisi tämän takia.. Tunnen kumminkin että olen loukussa, enkä voi tehdä mitään sen asian eteen, että poikaystäväni luottaisi minuun ja tästä päästäisiin yli. Olen aina yrittänyt puhua hänelle järkeä, mutta tuntuu ettei hän silti vaan luota.. Mikä avuksi?
Olen seurustellut poikaystäväni kanssa pian 2 vuotta. Meillä on kuitenkin suuri ongelma, hän ei luota minuun. En ole todellakaan antanut mitään aihetta hänelle epäilyille, jopa ystävänikin ovat sanoneet että pitävät itseään epäluotettavimpina kumppaneina kuin minua eivätkä ymmärrä poikaystäväni käytöstä. Meillä menee muuten poikaystäväni kanssa todella hyvin ja rakastamme toisiamme todella paljon. Aina välillä kumminkin tämä epäluottamus nostaa rumaa päätään vaikka aina välissä toivon, että siitä oltaisiin päästy jo yli. Tästä aiheutuu meille hirveitä riitoja. Olen saanut poikaystäväni usein kiinni viestieni lukemisesta, hän on myös pelännyt että tuon muita miehiä kotiimme kun hän ei ole paikalla ja joskus hän on kysellyt uusista vaatteistani ja jotenkin on silloin tullut sellainen olo että hän yrittää udella mitä tai ketä varten olen ne ostanut ja kaikkea muuta todella vainoharhaista.. Poikaystäväni kumminkin kuuntelee aina kun riitelemme asiasta ja kerron kuinka loukkaantunut olen hänen epäluottamuksestaan, mutta ei kumminkaan tunnu ymmärtävän ongelman suuruutta. Rakastan häntä todella paljon ja toivoisin ettei suhde päättyisi tämän takia.. Tunnen kumminkin että olen loukussa, enkä voi tehdä mitään sen asian eteen, että poikaystäväni luottaisi minuun ja tästä päästäisiin yli. Olen aina yrittänyt puhua hänelle järkeä, mutta tuntuu ettei hän silti vaan luota.. Mikä avuksi?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hankkiudu hyvä tytsy äkkiä eroon tuosta Muhamedista!
Valitettavasti epäusko on hänen omassa päässään, etkä pysty muuttamaan hänen epäilyksiänsä mitenkään.
Voitko yrittääkäydä terapeutin luona yhdessä keskustelemassa ongelmasta.?
Ajan mittaa hänen mustasukkaisuutensa vain pahenee, eikä mene itsestään ohi.
Ensimmäisen lyönnin jälkeen kehoitan sinua eroamaan miehestä.!!!
Terapiaa olen ehdottanut, mutta asia on sen jälkeen vähän unohtunut. Pitääpä ottaa asia taas puheeksi.. Tätä pelkäänkin, että epäilykset vaan pahenevat ajan mittaan. Väkivaltaiseksi en häntä kyllä todellakaan usko. (Ja tiedän ettei monet muutkaan uskoisi miehistään) mutta olen sata varma että siihen hän ei pystyisi.. Jos jotain tapahtuu tiedän kumminkin että silloin on viimeistään lähdettävä suhteesta. Kiitos sinulle vastauksesta!
Lähde ennen kuin jotain tapahtuu.