Miten oppisin kestämään pakit paremmin?

En tiedä, onko tähän mitään poppaskonsteja, mutta otan pakkien saamisen kovin raskaasti. Oikeastaan pakit itsessään kyllä vielä kestäisin, mutta en ymmärrä, miksi ne täytyy antaa niin ilkeästi. Olen vasta 18-vuotias nuori nainen. Minulla ei ole mitään kokemusta seurustelemisesta, mutta yritystä on kuitenkin ollut. Kaikki tekemäni aloitteet ovat menneet enemmän ja vähemmän päin seiniä.

Lyhykäisyydessään tarina on seuraava:

Teinivuosina tunnustin rakkauteni eräälle pojalle. Hän nauroi minulle ja kiusasi minua yhdessä kavereidensa kanssa asiasta yli puoli vuotta. Siinä ehtikin vierähtää lopulta viisi vuotta ennen, kuin uskalsin tehdä seuraavan kerran aloitteen. Ihastuin palavasti tanssiaisissa mieheen, joka ei lopulta millään saanut annettua minulle pakkeja. Hän oli koko ajan tyly ja kylmä minua kohtaan. Kysyin asiasta häneltä suoraan, mutta hän aina kierteli ja kaarteli; antoi ymmärtää, että olisi kiinnostunut. Tämä peli jatkui pari kuukautta ennen, kuin olin tarpeeksi kypsä kohteluun. Kysyin neljännen kerran, mitä hän minusta ajattelee ja sainkin yllättäen totuuden hänestä ulos. Hän oli kiinnostunut minusta vain kaverina, joten toivotin hyvät jatkot. En antanut tapahtuneen lannistaa. Pian minua lähestyi mies, mutta yllättäen hän antoikin minulle pakit todeten, että vaikutan mukavalta, mutta ulkonäköni ei riitä hänelle.

Olen ollut kovin alamaissa näistä pakeista. Itsetuntoni on murentunut ja on vaikea uskoa, että kelpaisin kenellekään, kun vastaanotto on joka kerta ollut noin tylyä. No, en ole antanut tämänkään lannistaa. Tapasin vähän aikaa sitten miehen eräässä tapahtumassa. Hän vaikutti todella mukavalta ja hän kysyi Facebookiani. Tulkitsin tilanteen niin, että hän olisi kiinnostunut, joten pyysin häntä viime viikolla kahville. Hän suostui, mutta kaverimielessä. Päätin suostua, koska ajattelin, ettei siinä mitään menetä. Hän ehdotti tapaamista tälle viikolle. Totesin, että minulle sopii periaatteessa milloin vain. Hän puolestaan sanoi, että hänellä on joka päivä jotakin menoa, mutta eiköhän jossain välissä kerkeä. Ikävä kyllä miehestä ei ole vieläkään kuulunut yhtään mitään. Se tuntuu vaikealta. Vaikea ymmärtää, miksi taas käy näin. Nyt olen kuitenkin päättänyt, etten ala ruikuttamaan perään. Jos hän on oikeasti kiinnostunut, niin hän kyllä ilmoittaisi jotain itsestään.

Tällä hetkellä itsetuntoni on aika heikoilla. Vaikea uskoa, että kelpaisin kenellekään, kun vastaanotto on ollut tähän asti niin tylyä. Eivätkö miehet sitten pidä aloitteellisista ja/tai suorista naisista?

Pää pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä! ;)