Moikka
Aattelin ny kirjottaa tänne ku en ny tiiä minne muuallekkaa . Elikkäs tapasin yhen jätkän kesällä ja meil oli vähä säätöö aiin mut oltii kavereita tai nii mä ainaki luulin. Eka puhuttii vaa vähä kaikest ja käytii yhes juomas ja sillee. Se oli semmone ihmine jolle oli tosi helppo puhuu ja joka piristi mun päivää tosi paljon aina. Mut kummalki oli omat ongelmat ja on vielki. No enne kirjotuksii luettii melkee joka päivä yhessä ja pelleiltii vähä kaikkee ja naurettii paljon. Tuntu et kaikki oli hyvi. Sit kerroin yks ilta sille aiks aran jutun mitä en yleensä kerro kellekkää. En oo kauhee avautuja mun asioist muutenkaa. Mut sit kirjotusten jälkee se meni aiks hiljaseks mut välil pisti kuitenki jotai viestii. Se tuntu tosi masentuneelt ja yritin piristää sitä. Aina ku kysyin mite menee nii vastaus oli et mainiosti vaiks tiesin et asia ei todellakaa oo nii vaa iha toisinpäi. No sit meni kuukaus tai vähä yli ja se pisti välit poikki iha kokonaa esti mut kaikkialt ja poisti facestki. En eka huomannu sitä mut sitku huomasin menin iha rikki ja aloin itkee ja en oo ihmine joka itkee helposti. Mut se oli ihmine johon luotin sillä hetkellä eniten ja se vaa lähti ilman mitää sanojakaa. Pelkään muutenki et ihmiset jättää siks lähenki ite yleensä eka. Enkä muutenkaa luota keneenkää 100% en ees 50 mut ton kohal tein poikkeuksen mut taas se nähtii. Mut en saa ihmistä kuitenkaa mun mielestä pois ku aattelen vaa et miten sil menee ja oon muutenki huolissani siit. Mut en tiiä mitä teen pitäiskö vaa mennä eteenpäi ja unohtaa joka ei oo vieläkään onnistunut vai mitä? Oon itekki tosi sekasi ku kaikki tuntuu kaatuvan päälle mut haluisin vaa ees puhuu tolle koska must tuntuu et se on ainoo ihmine joka ehks ees vähä ymmärtää mut en tiiä kannattaako ees yrittää.
Aattelin ny kirjottaa tänne ku en ny tiiä minne muuallekkaa . Elikkäs tapasin yhen jätkän kesällä ja meil oli vähä säätöö aiin mut oltii kavereita tai nii mä ainaki luulin. Eka puhuttii vaa vähä kaikest ja käytii yhes juomas ja sillee. Se oli semmone ihmine jolle oli tosi helppo puhuu ja joka piristi mun päivää tosi paljon aina. Mut kummalki oli omat ongelmat ja on vielki. No enne kirjotuksii luettii melkee joka päivä yhessä ja pelleiltii vähä kaikkee ja naurettii paljon. Tuntu et kaikki oli hyvi. Sit kerroin yks ilta sille aiks aran jutun mitä en yleensä kerro kellekkää. En oo kauhee avautuja mun asioist muutenkaa. Mut sit kirjotusten jälkee se meni aiks hiljaseks mut välil pisti kuitenki jotai viestii. Se tuntu tosi masentuneelt ja yritin piristää sitä. Aina ku kysyin mite menee nii vastaus oli et mainiosti vaiks tiesin et asia ei todellakaa oo nii vaa iha toisinpäi. No sit meni kuukaus tai vähä yli ja se pisti välit poikki iha kokonaa esti mut kaikkialt ja poisti facestki. En eka huomannu sitä mut sitku huomasin menin iha rikki ja aloin itkee ja en oo ihmine joka itkee helposti. Mut se oli ihmine johon luotin sillä hetkellä eniten ja se vaa lähti ilman mitää sanojakaa. Pelkään muutenki et ihmiset jättää siks lähenki ite yleensä eka. Enkä muutenkaa luota keneenkää 100% en ees 50 mut ton kohal tein poikkeuksen mut taas se nähtii. Mut en saa ihmistä kuitenkaa mun mielestä pois ku aattelen vaa et miten sil menee ja oon muutenki huolissani siit. Mut en tiiä mitä teen pitäiskö vaa mennä eteenpäi ja unohtaa joka ei oo vieläkään onnistunut vai mitä? Oon itekki tosi sekasi ku kaikki tuntuu kaatuvan päälle mut haluisin vaa ees puhuu tolle koska must tuntuu et se on ainoo ihmine joka ehks ees vähä ymmärtää mut en tiiä kannattaako ees yrittää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.