Paavali, Barnabas julistivat Derbessä evankeliumia

Paavali ja Barnabas julistivat Derbessä evankeliumia ja saivat monet kääntymään opetuslapsiksi. Sitten he palasivat Lystraan, Ikonioniin ja Antiokiaan, rohkaisivat opetuslapsia ja kehottivat heitä pysymään uskossa. He sanoivat: ”Jumalan valtakuntaan meidän on mentävä monen ahdingon kautta.”
Apt. 14:21–22

Kun uskonpuhdistuksen asiassa tai hengellisessä elämässä oli tapahtumassa jotakin ratkaisevaa, Luther vietiin ensin erämaahan, pimeyden keskelle. Samoin Jumalan läheisyyden kokemuksista kristityt johdatetaan usein takaisin mataliin laaksoihin ja elämän arkeen. Elämä ei voikaan olla leijumista arjen yläpuolella uskonnollisessa pilvessä, vaan se on varustautumista uusiin taisteluihin, uusiin erämaataipaleisiin ja joskus myös yllättäviin kirkastusvuorikokemuksiin. Se on sodassa saatujen haavojen parantelua, sielun mustuuden kohtaamista ja puhdistuspaikoille etsiytymistä. Sielunvihollisen suurin huoli on, että kristitty uskoo iloisesti syntinsä anteeksi ja oppii luottamaan lapsen tavoin Jumalan armoon. Tätä paha vihollinen ei voi sietää eikä kestää ja se tekee kaikkensa saadakseen Jumalan lapsen horjumaan luottamuksessaan. Siksi on hyvä, että me myös opimme rohkaisemaan toisiamme matkallamme.
Juha Vähäsarja.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


1SROlta kirjoitti:

Paavali ja Barnabas julistivat Derbessä evankeliumia ja saivat monet kääntymään opetuslapsiksi. Sitten he palasivat Lystraan, Ikonioniin ja Antiokiaan, rohkaisivat opetuslapsia ja kehottivat heitä pysymään uskossa. He sanoivat: ”Jumalan valtakuntaan meidän on mentävä monen ahdingon kautta.”
Apt. 14:21–22

Kun uskonpuhdistuksen asiassa tai hengellisessä elämässä oli tapahtumassa jotakin ratkaisevaa, Luther vietiin ensin erämaahan, pimeyden keskelle. Samoin Jumalan läheisyyden kokemuksista kristityt johdatetaan usein takaisin mataliin laaksoihin ja elämän arkeen. Elämä ei voikaan olla leijumista arjen yläpuolella uskonnollisessa pilvessä, vaan se on varustautumista uusiin taisteluihin, uusiin erämaataipaleisiin ja joskus myös yllättäviin kirkastusvuorikokemuksiin. Se on sodassa saatujen haavojen parantelua, sielun mustuuden kohtaamista ja puhdistuspaikoille etsiytymistä. Sielunvihollisen suurin huoli on, että kristitty uskoo iloisesti syntinsä anteeksi ja oppii luottamaan lapsen tavoin Jumalan armoon. Tätä paha vihollinen ei voi sietää eikä kestää ja se tekee kaikkensa saadakseen Jumalan lapsen horjumaan luottamuksessaan. Siksi on hyvä, että me myös opimme rohkaisemaan toisiamme matkallamme.
Juha Vähäsarja.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu