Yksi Nainen on ollut mielessä reilun vuoden lähes päivittäin.
Nyt kun nähdään puhutaan harvemmin,jutun juurta on välillä vaikea keksiä koska emme näe enää usein.
Kyllä se katselee ja seurailee kauempaa,mutta lähietäisyydellä on selvä turvaväli.Varattuja ollaan ja sen tiedän,että vastapuolen suhde on hiipumassa.
Ajattelin nyt kuitenkin jättää Naisen rauhaan ja lopettaa kehumiset yms..kun se on niin yksipuolista,eli mennään ammatillisen teon kautta
Nyt kun nähdään puhutaan harvemmin,jutun juurta on välillä vaikea keksiä koska emme näe enää usein.
Kyllä se katselee ja seurailee kauempaa,mutta lähietäisyydellä on selvä turvaväli.Varattuja ollaan ja sen tiedän,että vastapuolen suhde on hiipumassa.
Ajattelin nyt kuitenkin jättää Naisen rauhaan ja lopettaa kehumiset yms..kun se on niin yksipuolista,eli mennään ammatillisen teon kautta
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minulla yksi mies monta vuotta. Tunne molemminpuolinen. Molemmilla omat perheet. Taistelemme ...emme taistele ja taas taistelemme tunteita vastaan. Tämä on vaan niin väärin.
tänäänkin olisi mieli taas edes vaikka hipaista häntä. Mutta kun rohkeus ei riitä.
väliin olen hänelle vihainen kun liehittelee ja palvoo minua, kun Se vain lisää tätä tuskaa. En ymmärrä, kuinka hän voi olla noin tyyni, kun mieleni tekisi hyökätä hänen kimppuun.
ei mene päivääkään, ettenkö ajattelisi häntä.
Sama juttu... miksei voi ohjata ajatuksiaan pois siitä ihmisestä?!? Ei. Joka päivä häntä ajattelen vaikka en saisi. Me nähdään vain muutaman kerran vuodessa. Ja hän on sanonut että haluaa mua. Aikaisemmin en häntä edes huomannut mutta kun ollaan oltu tekemisissä ja hän on kiinnostuksensa ilmaissut, niin jotenkin olen alkanut vasten tahtoanikin katsomaan häntä sillä silmällä... Molemmat varattuja mutta ymmärtääkseni molempien meidän suhteet henkitoreissaan. Tai ainakin minun. En tiedä yhtään, mitä tekisin. En varmaan tee yhtään mitään... Olen aivan lamaantunut.
Se juuri, kun minullekin hän on sanonut kun kaikki ois toisin ja aina hakeutuu seuraani.
kaikki ne merkitsevät katseet, kaikki Se tunne mikä hänestä huokuu minua kohtaan. Silti tilannetta ei voi muuttaa.
mitä nyt muutama hairahdus hänen kanssaan.
ollaanko me naiset ja miehet niin erilaisia. Hänelle riittää vain ne pienet hetket kun minä taas haluaisin jatkuvasti ja kokonaan olla hänen.
Onko tämä miehen vai naisen kirjoittama? Tämän lisäksi ap:n teksteissä on paljon samaa kuin omassa tilanteessa ja voisin hyvin kuvitella miehen ajattelevan juuri noin.. Mutta molemmille kirjoittajille haluan vastata, kuten tälle miehelle vastaisin: Oletko ajatellut, että toinen ei tee mitään samasta syystä kuin itse? Minä en tiedä mitä sen miehen päässä liikkuu, eikä hänkään varmasti tiedä mitä mun päässä liikkuu, mutta silti jotenkin ajattelen, että olisi hänen vuoronsa puhua suunsa puhtaaksi.. Itse olen yrittänyt, mutta kun mitään ei sanota suoraan toiselta puolelta, niin enpä itsekään ole kaikkea paljastanut..
Ammatillisesti olen edennyt,kuten alussa kirjoitin.
Silmiä en saa pidettyä irti,eikä näköjään hänkään.
En tiedä mitä sanoa tai tehdä jos vaan antaa olla ja hommaan uusia harrastuksia ja siltä löytyisi joku ihastus.tää välttely on ja perseestä.
Mies olen ja Naiselle menee
Ap:n eli nimim. voimitenahdistaa ymmärsin kyllä olevan mies, mutta entäs nimim. kunonvaikeeaa? Vai ovatko nämä kaksi nimimerkkiä yksi ja sama mies? :)
Olen nainen.
voi sitä tunteiden oaloa, kun hänet tänään taas pikaisesti näin.
Kun huippu gliimaksi saavutetaan, kaikki alkaa taas alusta toisaalla? Mitä perheestä, oma etu sijalla 1? Perhe, lapset ja puoliso..., minä ja vain minä ja minun unelmat?
VOI EIII. :' (
Niin juuri, tunteilleen ei voi kukaan mitään. Se on vain julkisesti tunnustamaton tosiasia, että todella harva on yhdessä kultahääpäivään asti. Jotkut tosi onnekkaat ovat löytäneet oikeasti sen oikean rakkaan ihmisen ensimmäisellä kerralla. Mutta suurin osa ihmisistä, sen enempää miehiä kuin naisia erottelematta, ei ole luotu yksiavioiseen elämään, se ei vaan ole ihmisen luonto, jos ihan rehellisiä ollaan. Suuri osa ihmisistä eroaa, tai elelee sitten rakkaudettomassa liitossa lasten takia edelleen.
Yksiavioisuus on miesten keksimä muotti, johon on yritetty nimenomaan kaitsea naiset jotka silmäilevät aidan toiselle puolelle vihreämmän ruohon perään. Nimenomaan uskonnon voimin ollaan tätä syötetty naisille. Kun taas miehet kautta aikojen on saaneet naida ympäriinsä joko salassa tai täysin avoimestikin. Uskonto on yrittänyt suojata perheen konseptin tällä avioliitolla.
Olet siinä oikeassa että lapset ensin. Itse olen täysin samaa mieltä. Sen takia en ole tehnytkään mitään ja tuskin teenkään, ennenkuin he ovat isoja. He tulevat ykkösasiana minun elämässäni nyt ja aina. Jokainen päättää itse mitä tekee jos yleensä saa edes tehtyä mitään.
Minusta on hienoa, että edes tänne voi vuodattaa ne tuskaisat tunteet jotka joutuu kätkemään sisälleen, kun en näitä kehtaa edes kertoa kenellekään.
On se sitten eri kiva kun joku tulee vielä tuskaani lisäämään ilkeillä kommenteilla. Luuletko ettei minulla ole tarpeeksi vaikeaa muutenkin olla?? Luuletko etten muutenkin tunne omantunnontuskia toista miestä ajatellessani? Toivottavasti sinulle tuli nyt oikein hyvä mieli!
Minulla samankaltainen tilanne. Näen naisen töissä päivittäin, flirttiä ilmassa, mutta jostain ihan muusta jutellaan, mitään ei ole tapahtunut. Olen naimisissa (asiat hienosti, ei riitaa tms.). Hän on eronnut. Ajattelen häntä kokoajan, tuntuu että sekoan, menee yöunet ja terveys. Olen realisti ja tuskin tästä tulee koskaan mitään, haaveissa vain olemme yhdessä.