Päiväkodit ja ammatillinen päivähoito yleistyi 70-80 luvuilla ja laajeni koko yhteiskuntaan hieman myöhemmin. Miten kummassa syrjäytyneiden ja koulupudokkaiden ja sekopäisten, sekä masentuneiden määrä on voinut räjähtää käsiin näiden ammattikasvattajien aikakautena subjektiivinen yöhoitoko olisi apu
AMMATILLISEN VARHAISKASVATUKSEN ENSI HEDELMÄT
hööööö
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Miten ihmeessä 30-40-luvun lapset pystyivät tekemään pitkän työuran, kasvattamaan lapsensa kunnon kansalaisiksi ilman ammattikasvattajia? Ei näitä nykyviisaita olisi ilman niitä, jotka selviytyivät suurperheineen niukoissa oloissa köyhyyden ja niukkuuden keskellä. Oli moraalisäännöt ja velvollisuuksia lapsillakin. Oli köyhyyden ja suurten lapsikatraidenkin keskellä vaikeuksista huolimatta vanhemmat, jotka oikeasti rakastivat. Koiratarhan rakkautta tämä massiivinen ammattikasvattaminen on.
Kyllä tuli 30-40-luvun lapsista juoppoja ja sekopäitä ,elettiin eri aikoja eikä tieto kulkenut samallalailla niin kuin nykyisin . Pientilallisten elämä lapsilauman kanssa ei ollut hääppönen.
Sodan loputtua tuli maksuun sotakorvaukset ja Suomi teollistui jolloin työpaikkoja syntyi ja pako maaseudulta kaupunkeihin alkoi . Alettiin rakentamaan asuntoja kaupunkeihin ,Helsinkiin lähiöitä . Nyt myös naiset halusivat töihin ,että elintaso paranisi ja oman asunnon hankkiminen tuli mahdolliseksi. Samalla nainen itsenäistyi,sai omaa rahaa ja pääsi vapauteen miehensä orjuudesta . Tarvittiin päiväkoteja ,että asia mahdollistui. Jäi niitä naisia kotiäideiksi jos liitto oli hyvä ja toiset alistuivat lapsien vuoksi , Jos nyt ihmetellään lapsien häiriintymistä niin syyt kyllä löytyvät usein vanhemmista ei päiväkodeista. Lapsi lyödään heti tarhaan koska vanhemmilla on kiire hoitaa töitään kellä sellainen vielä on . Tarvitsee olla isoa asuntoa,kahta autoo, kalliita harrastukisia ja julkisivu pitää näyttää hienolta . Nämä maksavat ja lapsi kasvaa tarhassa koska vanhemmat juoksevat järjestelmän luoman hyvinvoinnin perässä. Se tärkein Lapsi jää monesti ulkopuolelle eikä tunne vanhempien rakkautta, koska sitä ei ole niin ei vanhempien kunnioitustakaan synny.
Tarhan jälkeen kun lapsi tulee kotiin ,telkkari auki , tallenettuja lasten elokuvia sun muuta mutta ei aikaa vanhemmilta . Koulumailma on kylmää ,opetetaan tehokkuuta jos et pysy mukana niin olet huono ,lyttyyn lyöminen alkaa muutenkin tulevaisuusnäkymät ei ole hyviä . Tilalle astuu pelko, masennus ,huumekokeilut ja päihteet lopuksi läskiksi lyöminen.
Tämä on se hinta kaikesta vouhotuksesta .
Kertokaa kokemuksianne päiväkodissa olostanne? Olitteko hyväksyttyjä ryhmässä? Jos oli kurja päivä, niin rakastiko ja ymmärsikö joku oikeasti? pilkattiinko vanhempianne? Oliko hoitotädeillä lellikkejä? jne...
ahdh tuli päivähoidosta
Tippuri yöhoidosta.