Jostain syystä työtoverini ei halunnut avata lahjojaan itse, vaan osoitti tehtävän minulle. Olen aina pitänyt lahjojen avaamisesta - kenen vain lahjojen avaamisesta. Jo lapsena avasin kaiken mahdollisen, minkä vain käsiini sain. Ehkä työtoverini aavisti tämän. Ehkä se jotenkin näkyi minusta. Tai ehkä juuri minua oli hauska katsella suurella porukalla, kun sähläsin lahjapaperin kanssa ja nolasin itseni framilla, polttopisteessä, lapsellisella kiihkollani, joka purki perusvarustukseni lähes olemattomiin ja paljasti todellisen minuuteni naurettavuuden.
Ehkä.
(Sotkuista naurua)
Ehkä.
(Sotkuista naurua)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mutta sitä minä en tiedä, missä Jack Bauer on. Asialle on tehtävä jotain. Monestakin syystä.
(Jossain kuppaavaa naurua)
Siunakkoon darra-tsirra. Siul on taas känniputki venyny liian pitkäksi :/
Ei tässä ehdi mitään ottamaan. Joulunalus on järjetöntä (eli ihmiskunnalle ominaista) ryntäilyä sinne ja tänne. Heti kun saumaa tulee, raapasen perskännit. Elä itse näiden individualististen porojen kanssa ja hämmennä samalla jotain vitun riisipuuroa.
(Mä lähden Stockalle... Taas -naurua)
Oikeastaan mä haluaisin lähteä Balille, koska turismi on pilannut sen. Voisin "rekonstrutioida" kuvitteellisen määrän todellisuutta, ja yrittää kaupata sitä uusille tulokkaille uutena ja fressinä juttuna.
Vituiks män jo käsissä
(Kädetöntä naurua)