Kamuttajalta: Pielisjärven historiaa. Viena

Kyllä aivan oikein.

kamuttaja kirjoitti:

Kyllä aivan oikein.

Lisään vielä vähän.
Tunsit hyvin vanhan sanonnan jota ei enää nykymurteesta löydy.
Hämmästyin kun heti ensimmäinen tunsi.

Täytyy tunnustaa, että oli puolittainen arvaus ja päättelykyvyn tulos. Sättärän tiesin tarkoittavan rättiä, ja mitäpä muita rättejä niillä savottalaisilla, kuin jalkarätit. Kasertaminen tarkoittanee sanatarkasti käärimistä. Olisi mielenkiintoista kuulla lisää niistä Vienan savotoista. Ajankohta lienee 1900-luvun alku.

Älä nyt sekaannu asiakeskusteluun pyydän.

Metsä työmiehet olivat alansa ammattilaisia ja leipä ei tullut helpolla.

Väärin ,ei sättärä vaan SUTTURA.
Taitaa papparaisilta ruveta virta loppumaan koska näkyy muisti pätkivän.

Kamuttaja keksii omia sanoja ja merkityksiä se saastainen

Piä kitas kiinni sekopää rasisti hyyssäri tzombi

lyseon.tie kirjoitti:

Piä kitas kiinni sekopää rasisti hyyssäri tzombi

Koetahan käyttäytyä alakoululainen häirikkö ja katso pikkukakkonen loppuun!

Jalkarätit minullakin oli paitsi suntisasussa kesällä, talvella oli siinnäkin.
Kaapissakin oli pinkassa niillä oma määrätty paikka ja ne oli oltava siinnä.

En tarkoittanut wanhaa lieksalaista enkä muita asiakirjoittajia

Minun aikana ei vielä ollut suoria housuja vaan pussihousut.

jos et tiijä ole hiljaa

Mikä taho oli työn teettäjä? Joko silloin puutavarayhtiöt hoiti bisnestä, vai Venäjän valtio. Menikö puu vientiin, vai kotimarkkinoille? Sahatavaraksi kai enimmäkseen.

muistelua kirjoitti:

Mikä taho oli työn teettäjä? Joko silloin puutavarayhtiöt hoiti bisnestä, vai Venäjän valtio. Menikö puu vientiin, vai kotimarkkinoille? Sahatavaraksi kai enimmäkseen.

Työn teettäjistä ei useinkaan ollut miehillä tarkempaa tietoa.
Ne tukit jotka tehtiin siellä kaukana jäivät sinne, joissain tapauksissa karjalaiskylien miehet vetivät ne hevosella johonkin.
Kaikki puu tehtiin tukeiksi, vain harvoin he joutuivat tekemään halkoja.
Uitolla ei suomalaiset voineet jäädä koska kesällä ei olisi päässyt tulemaan pois.

Palkka maksettiin aina ruplissa ja pomo nouti rahat hevosmiesten mukana.
toisinaan oli tullut palkanmaksajat venäläiset liikemiehet työmaalle ja toi keväällä vasta koko palan kerralla.
Pomo piti rahat takanaan ja maksoi vasta kun oli tultu Suomeen ja kun mies erkani ryhmästä mennäkseen kotikylälleen.

kamuttaja kirjoitti:

Työn teettäjistä ei useinkaan ollut miehillä tarkempaa tietoa.
Ne tukit jotka tehtiin siellä kaukana jäivät sinne, joissain tapauksissa karjalaiskylien miehet vetivät ne hevosella johonkin.
Kaikki puu tehtiin tukeiksi, vain harvoin he joutuivat tekemään halkoja.
Uitolla ei suomalaiset voineet jäädä koska kesällä ei olisi päässyt tulemaan pois.

Palkka maksettiin aina ruplissa ja pomo nouti rahat hevosmiesten mukana.
toisinaan oli tullut palkanmaksajat venäläiset liikemiehet työmaalle ja toi keväällä vasta koko palan kerralla.
Pomo piti rahat takanaan ja maksoi vasta kun oli tultu Suomeen ja kun mies erkani ryhmästä mennäkseen kotikylälleen.

Lue lisää

Kovaa on ollut silloin työlaisen elämä

Nyt selvisi myös tuon lapsena kuulemani sanonnan tausta, menosta Aunukseen.

Milkkää nuuilljesd kamtttsja bittäää upoottasaa suohhoo minnää tuhhhooo sinu kaamuttajjsa ja häpäääsen siinnuu

komuttajja kirjoitti:

Milkkää nuuilljesd kamtttsja bittäää upoottasaa suohhoo minnää tuhhhooo sinu kaamuttajjsa ja häpäääsen siinnuu

Käytät sä komuttaja jotai tabui ku ei viina tee noi sekoks

komuttajja kirjoitti:

Milkkää nuuilljesd kamtttsja bittäää upoottasaa suohhoo minnää tuhhhooo sinu kaamuttajjsa ja häpäääsen siinnuu

Hullu ei itse tajua olevansa hullu. Onnellinen halpuudessaan.

olet.reppana kirjoitti:

Hullu ei itse tajua olevansa hullu. Onnellinen halpuudessaan.

Antaa sen örveltää ei välitetä.Aloitus on kiinostava.

Kyllä kaikki huomasimme tyhmyytesi ilman huomattamistasi.

Olet tosi surkea pelle ja henkisesti sairas komuttaja

Suvussani nimittäin kulkee juttua, että minun isoukkini on ollut Venäjällä töissä.

Äskeinen.Turuska kirjoitti:

Suvussani nimittäin kulkee juttua, että minun isoukkini on ollut Venäjällä töissä.

Valitettavasti heidän nimiään minulla ei ole.
Tiedän vain sen, että suurimmilla savotoilla saattoi olla satakunta Pielisjärven miestä kerralla.

Mutta missä kamuttaja luuraa

Ei ikinä ole saanut. Valetta koko juttu

Rajan ylitys oli aika vapaata silloin.

Syytä en tiedä varmaksi.
Onni E Koponen lupaili eräälle hyvin vanhalle miehelle tulla haastattelemaan häntä vanhoista asioista.
Koskaan ei tullut lähetti vain viestiä, että katsotaan ensi kesänä.
Minä haastattelin tuota vanhusta monet kerrat.
Vanhus kuoli hyvin korkeassa iässä jo 1900- luvun puolivälin seutuvilla ja minulle jäi ne tiedot jotka Onni olisi myös saanut.
Ehkä tässä on osa syystä miksi niitä monia asioita ja tapahtumia ei löydy alueen painetusta historiasta.

kamuttaja kirjoitti:

Syytä en tiedä varmaksi.
Onni E Koponen lupaili eräälle hyvin vanhalle miehelle tulla haastattelemaan häntä vanhoista asioista.
Koskaan ei tullut lähetti vain viestiä, että katsotaan ensi kesänä.
Minä haastattelin tuota vanhusta monet kerrat.
Vanhus kuoli hyvin korkeassa iässä jo 1900- luvun puolivälin seutuvilla ja minulle jäi ne tiedot jotka Onni olisi myös saanut.
Ehkä tässä on osa syystä miksi niitä monia asioita ja tapahtumia ei löydy alueen painetusta historiasta.

Lue lisää

Unohdin äsken mainita joten teen sen nyt, ettei tule väärinkäsityksiä.

Tuo äsken mainitsemani vanhus ei ole ainoa tietolähteeni, vaan mainitsin hänet siksi koska hän kertoi juuri niistä metsätyömaista.
Tietolähteitä on useita ja monenlaisia, lisäksi itsekin muistan tapahtumia, asioita ja henkilöitä

Lieksan kirkonkylä, myöhemmin Lieksan kauppala oli pieni kyläpahanen Pielisjärven kunnan keskellä. Kannattaa lukea kaikki Pielisjärven historiateosten osat sekä Onni E. Koposen kirjoitukset ja historiikit sekä lisäksi vaikkapa Asko Saarelaisen historiateos "Hukan hännän mitalla". Historiatietoja Lieksan seudulta ja Pielisjärveltä löytyy kirjastosta vaikka millä mitalla. Ei niitä todellakaan googlettamalla löydy!

kiinnostavaa-historiaa kirjoitti:

Lieksan kirkonkylä, myöhemmin Lieksan kauppala oli pieni kyläpahanen Pielisjärven kunnan keskellä. Kannattaa lukea kaikki Pielisjärven historiateosten osat sekä Onni E. Koposen kirjoitukset ja historiikit sekä lisäksi vaikkapa Asko Saarelaisen historiateos "Hukan hännän mitalla". Historiatietoja Lieksan seudulta ja Pielisjärveltä löytyy kirjastosta vaikka millä mitalla. Ei niitä todellakaan googlettamalla löydy!

Lue lisää

Asko Saarelaisen kirjoihin ja kirjoituksiin kannattaa todellakin tutustua!

kamuttaja kirjoitti:

Unohdin äsken mainita joten teen sen nyt, ettei tule väärinkäsityksiä.

Tuo äsken mainitsemani vanhus ei ole ainoa tietolähteeni, vaan mainitsin hänet siksi koska hän kertoi juuri niistä metsätyömaista.
Tietolähteitä on useita ja monenlaisia, lisäksi itsekin muistan tapahtumia, asioita ja henkilöitä

Lue lisää

Se on ollut suuri vahinko kun Onni E Koponen ei ehtinyt käydä.

Sinulla onkin nykymenossa hyvin mukana oleva ukki, kerro terveiset.

Onko nuo nimet tosiaan iivanoita

Ei Matti, mutta yksi Martti Turunen löytyy kauempaakin.

Pielisjärveltä lähtenyt ja Japanissa senaattoriksi noussut Martti Turunen tunnetaan siellä nimellä ツルネン・マルてイ eli Tsurunen Marutei.

Ldfl kirjoitti:

Ei Matti, mutta yksi Martti Turunen löytyy kauempaakin.

Pielisjärveltä lähtenyt ja Japanissa senaattoriksi noussut Martti Turunen tunnetaan siellä nimellä ツルネン・マルてイ eli Tsurunen Marutei.

Lue lisää

Tunnen useita Martti Turusia, mutta en Maruteita. Erkki Turunen lienee seuraavaksi yleisin nimi paikkakunnallamme.

Teillä tuntuu olevan myös aika paljon tietoa alueen historiasta, kiitos kirjoituksista.

Historiasta.kiinostunut kirjoitti:

Teillä tuntuu olevan myös aika paljon tietoa alueen historiasta, kiitos kirjoituksista.

Häivy historioinesi, pysytellään nykyongelmissa kuten irakilaiset, somalit.

Tervehdys wanha_lieksalainen.

Tuo sukunimiluettelo oli minulle uutta, sillä en tiennyt nimiä muutetun noin laajasti.
Tuossa Rotkojen kohdalla on muitakin kantoja kuin Dobrin joista varmaan osa on muuttanut Rotkoiksi.
Joistain Rotkoista vanhat sanoivat heidän olleen Rotgojeffijä.
Joku vanhus ei puhunut lainkaan Rotkoista vaan Rotgojeffien kaupasta.
En tiedä ketkä Rotkoista on ollut Dobrineja ja ketkä Rotgojeffijä.

Kirjallista tietoa on vain Dobrineista.
Muistitietoa oli myös Rotgojeffistä.

kamuttaja kirjoitti:

Tervehdys wanha_lieksalainen.

Tuo sukunimiluettelo oli minulle uutta, sillä en tiennyt nimiä muutetun noin laajasti.
Tuossa Rotkojen kohdalla on muitakin kantoja kuin Dobrin joista varmaan osa on muuttanut Rotkoiksi.
Joistain Rotkoista vanhat sanoivat heidän olleen Rotgojeffijä.
Joku vanhus ei puhunut lainkaan Rotkoista vaan Rotgojeffien kaupasta.
En tiedä ketkä Rotkoista on ollut Dobrineja ja ketkä Rotgojeffijä.

Kirjallista tietoa on vain Dobrineista.
Muistitietoa oli myös Rotgojeffistä.

Lue lisää

Dobrinin suku on lähtöisin Vienan Karjalasta Munankilahdesta. Lieksaan tuli ensin Ivan M.Dobrinin perustaen kaupan vuonna 1903. Ivanin serkku Vasili Dobrinin perusti myös kaupan Lieksaan vuonna 1904. Kylällä oli tuolloin kaksi Dobrinien kauppaa: Ylä-Dobrinin ja Ala-Dobrinin.

Ivan Dobrinin muutti perheineen Joensuuhun vuonna 1919 ja sukunimi muutettiin muotoon Tarma.

Vasilin kuoli vuonna 1944. Vasilin pojat Viktor ja Niilo jatkoivat kauppiaina Lieksassa. Sukunimi muutettiin 1930-luvulla muotoon Rotko. Niilo kuoli vuonna 1952 ja Viktor vuonna 1972.

Viimeisin kyseisen suvun kauppias Lieksassa oli Niilo Rotkon vaimo Martta Rotko, joka piti kemikaalikauppaa Pielisentien varrella ns. Rotkon talossa. Talo tuhoutui tuhopolton seurauksena.

Olisiko mahdollista, että sukunimen muututtua 30-luvulla Rotkoksi, jotkut ovat vääntäneet sitä viisastellessaan edelleen venäläisempään muotoon Rotgojeff? Dobrinin sukutauluja selatessani en löytänyt sukua Rotgojeff.

FL Asko Saarelainen on tehnyt aiheesta tarkkoja tutkimuksia ja kirjoittanut rajaseudun historiasta kertomuksia moniin julkaisuihin, joista mielestäni kattavin on "Hukan hännän mitalla".

wanha_lieksalainen kirjoitti:

Dobrinin suku on lähtöisin Vienan Karjalasta Munankilahdesta. Lieksaan tuli ensin Ivan M.Dobrinin perustaen kaupan vuonna 1903. Ivanin serkku Vasili Dobrinin perusti myös kaupan Lieksaan vuonna 1904. Kylällä oli tuolloin kaksi Dobrinien kauppaa: Ylä-Dobrinin ja Ala-Dobrinin.

Ivan Dobrinin muutti perheineen Joensuuhun vuonna 1919 ja sukunimi muutettiin muotoon Tarma.

Vasilin kuoli vuonna 1944. Vasilin pojat Viktor ja Niilo jatkoivat kauppiaina Lieksassa. Sukunimi muutettiin 1930-luvulla muotoon Rotko. Niilo kuoli vuonna 1952 ja Viktor vuonna 1972.

Viimeisin kyseisen suvun kauppias Lieksassa oli Niilo Rotkon vaimo Martta Rotko, joka piti kemikaalikauppaa Pielisentien varrella ns. Rotkon talossa. Talo tuhoutui tuhopolton seurauksena.

Olisiko mahdollista, että sukunimen muututtua 30-luvulla Rotkoksi, jotkut ovat vääntäneet sitä viisastellessaan edelleen venäläisempään muotoon Rotgojeff? Dobrinin sukutauluja selatessani en löytänyt sukua Rotgojeff.

FL Asko Saarelainen on tehnyt aiheesta tarkkoja tutkimuksia ja kirjoittanut rajaseudun historiasta kertomuksia moniin julkaisuihin, joista mielestäni kattavin on "Hukan hännän mitalla".

Lue lisää

Uteliaisuuttani kysyn, mistä löysit Rotkojen sukutaulun Venäjältä vai keksitkö.

Lieksan.poeka kirjoitti:

Uteliaisuuttani kysyn, mistä löysit Rotkojen sukutaulun Venäjältä vai keksitkö.

http://www.geni.com/people/Vasili-DOBRININ-ROTKO/6000000020517538715

http://www.geni.com/people/Juhana-Ivan-DOBRININ-TARMA/6000000006576891174

Nämä ja monet muut suvut löytyvät netistä. Koska ne ovat siellä, ne ovat kaikkien katseltavissa. Näillä pääset alkuun. Uskon, ettei näitä ole sinne pilaiulumielessä tehty.

wanha_lieksalainen kirjoitti:

http://www.geni.com/people/Vasili-DOBRININ-ROTKO/6000000020517538715

http://www.geni.com/people/Juhana-Ivan-DOBRININ-TARMA/6000000006576891174

Nämä ja monet muut suvut löytyvät netistä. Koska ne ovat siellä, ne ovat kaikkien katseltavissa. Näillä pääset alkuun. Uskon, ettei näitä ole sinne pilaiulumielessä tehty.

Lue lisää

Ovat tosi hyviä linkkejä, löytyi paljon mielenkiintoista asiaa.

wanha_lieksalainen kirjoitti:

Dobrinin suku on lähtöisin Vienan Karjalasta Munankilahdesta. Lieksaan tuli ensin Ivan M.Dobrinin perustaen kaupan vuonna 1903. Ivanin serkku Vasili Dobrinin perusti myös kaupan Lieksaan vuonna 1904. Kylällä oli tuolloin kaksi Dobrinien kauppaa: Ylä-Dobrinin ja Ala-Dobrinin.

Ivan Dobrinin muutti perheineen Joensuuhun vuonna 1919 ja sukunimi muutettiin muotoon Tarma.

Vasilin kuoli vuonna 1944. Vasilin pojat Viktor ja Niilo jatkoivat kauppiaina Lieksassa. Sukunimi muutettiin 1930-luvulla muotoon Rotko. Niilo kuoli vuonna 1952 ja Viktor vuonna 1972.

Viimeisin kyseisen suvun kauppias Lieksassa oli Niilo Rotkon vaimo Martta Rotko, joka piti kemikaalikauppaa Pielisentien varrella ns. Rotkon talossa. Talo tuhoutui tuhopolton seurauksena.

Olisiko mahdollista, että sukunimen muututtua 30-luvulla Rotkoksi, jotkut ovat vääntäneet sitä viisastellessaan edelleen venäläisempään muotoon Rotgojeff? Dobrinin sukutauluja selatessani en löytänyt sukua Rotgojeff.

FL Asko Saarelainen on tehnyt aiheesta tarkkoja tutkimuksia ja kirjoittanut rajaseudun historiasta kertomuksia moniin julkaisuihin, joista mielestäni kattavin on "Hukan hännän mitalla".

Lue lisää

Minulla on tuo kirja "Hukan hännän mitalla".
Siinnä on paljon sellaista josta en ole tiennyt, mutta on myös sellaista josta olen tiennyt.
Minä en kylläkään ole mitenkään erikoistunut Pielisjärven historiaan, kirjoittelen vain mitä muistan ja mitä olen kuullut vanhoilta (minua paljon vanhemmilta).
Jos tulee puhe Venäjän historiasta tai yleisestä niin sitä olen kyllä lukenut oppiaineena ja harrastuksena aika paljon.

Outoa tosiaan tuo Dobrin/Rotko juttu.
Kyllä dokumentit kertoo tuon olevan noin niin kuin sanoit, en ole sitä ennen tutkinut.
Ihmettelen nyt vielä enemmän miksi useat vanhat miehet sanoivat toisin.
Tunsit ilmeisesti erään heistä Niilo Karmakka, joka oli samalta alueelta kotoisin kuin Rotkot ja hänkin käytti tuota Rotgojeffiä.
Niilo sanoi heidän olleen alkujaan Rotgojeffiä.
Niilo oli syntynyt reilusti 1800- luvun puolella.
Eikä Niilo ollut ainoa, muistanet ja varmaan tunsit Mauri Mauron.

No oli miten oli ei se iso asia ole.

Paljon on vanhoja sanoja jo kadonnut.
Joskus vuosia sitten on tullut luetteloitua joidenkin vanhojen ihmisten kanssa joitain.
Kun oli saatu kokoon lähes 1500 sanaa tai sanontaa niin lopetettiin, koska urakka näytti toivottoman suurelta.
Voin sirotella niitä teksteihini sinne tänne.
Aikaisemmin kirjoitin murteella ja siellä niitä sanoja on enemmän.

Sodatkin löytyy kirjoista mukana olleiden kertoma on uutta

turhaan.vähättelet kirjoitti:

Sodatkin löytyy kirjoista mukana olleiden kertoma on uutta

Lieksan reserviläisjärjestöjen edustajat haastattelivat Timitran majan valmistuttua 1980-luvulla Lieksan alueen kymmeniä sotaveteraaneja. Haastaatelut tallennettiin niin sanoituille C-kaseteille. Näin kasettipaljouden jossakin reserviläisten tilaisuudessa ja niitä olikin melkoinen laatikollinen. Toivottavasti haastattelut ovat tallessa ja vielä toivottavampaa olisi, että niiden sisältö kirjoitettaisiin mahdollisimman pian säilyvään muotoon. C-kasettien sisältö tuhoutuu vuosikymmenien kuluessa, koska talletusmuoto perustuu magnetismiin. Samoin käy myös VHS-videotallenteille.

Ei kamuttaja kirjoittanut mitään sukunimistä vaan wanha_lieksalainen. Kamuttaja vain ihmetteli. Olet näköjään ulkona kuin lumiukko joten älä sekoile jos et muista mitä kukakin on kirjoittanut, tai et ymmärrä mitään.

vieläkö-löytyvät kirjoitti:

Lieksan reserviläisjärjestöjen edustajat haastattelivat Timitran majan valmistuttua 1980-luvulla Lieksan alueen kymmeniä sotaveteraaneja. Haastaatelut tallennettiin niin sanoituille C-kaseteille. Näin kasettipaljouden jossakin reserviläisten tilaisuudessa ja niitä olikin melkoinen laatikollinen. Toivottavasti haastattelut ovat tallessa ja vielä toivottavampaa olisi, että niiden sisältö kirjoitettaisiin mahdollisimman pian säilyvään muotoon. C-kasettien sisältö tuhoutuu vuosikymmenien kuluessa, koska talletusmuoto perustuu magnetismiin. Samoin käy myös VHS-videotallenteille.

Lue lisää

Jos on tehty kynällä niin säilyy. Entä kamuttajan kortisto.

vieläkö-löytyvät kirjoitti:

Lieksan reserviläisjärjestöjen edustajat haastattelivat Timitran majan valmistuttua 1980-luvulla Lieksan alueen kymmeniä sotaveteraaneja. Haastaatelut tallennettiin niin sanoituille C-kaseteille. Näin kasettipaljouden jossakin reserviläisten tilaisuudessa ja niitä olikin melkoinen laatikollinen. Toivottavasti haastattelut ovat tallessa ja vielä toivottavampaa olisi, että niiden sisältö kirjoitettaisiin mahdollisimman pian säilyvään muotoon. C-kasettien sisältö tuhoutuu vuosikymmenien kuluessa, koska talletusmuoto perustuu magnetismiin. Samoin käy myös VHS-videotallenteille.

Lue lisää

Vanhimmat haastattelut ei ole tehty sähköisesti, vaan aivan manuaalisesti.
Sivumennen sanoen minulla on yli 50 vuotta vanhoja nauhoja jotka toimii aivan moitteettomasti, ilmeisesti säilytyskin ratkaisee.
Videokasetit ei ole aivan niin vanhoja, niitäkin löytyy valtava määrä.

Kaikki menee mukanani "hautaan", sillä nuori polvi ei tunne olevan kiinnostunut.

kamuttaja kirjoitti:

Vanhimmat haastattelut ei ole tehty sähköisesti, vaan aivan manuaalisesti.
Sivumennen sanoen minulla on yli 50 vuotta vanhoja nauhoja jotka toimii aivan moitteettomasti, ilmeisesti säilytyskin ratkaisee.
Videokasetit ei ole aivan niin vanhoja, niitäkin löytyy valtava määrä.

Kaikki menee mukanani "hautaan", sillä nuori polvi ei tunne olevan kiinnostunut.

Lue lisää

Etkö voisi testamentata niitä kortistoja ja muistiinpanoja jollekin yhdistykselle.

kamuttaja kirjoitti:

Vanhimmat haastattelut ei ole tehty sähköisesti, vaan aivan manuaalisesti.
Sivumennen sanoen minulla on yli 50 vuotta vanhoja nauhoja jotka toimii aivan moitteettomasti, ilmeisesti säilytyskin ratkaisee.
Videokasetit ei ole aivan niin vanhoja, niitäkin löytyy valtava määrä.

Kaikki menee mukanani "hautaan", sillä nuori polvi ei tunne olevan kiinnostunut.

Lue lisää

Panttaa sitten ne sinne monttuun kun noin oma-aloitteeton umpiluupää olet.

Minua.kiinostaisi kirjoitti:

Etkö voisi testamentata niitä kortistoja ja muistiinpanoja jollekin yhdistykselle.

Niin olisihan siinnä ajatusta, täytyy miettiä.

kamuttaja kirjoitti:

Niin olisihan siinnä ajatusta, täytyy miettiä.

Sinulla on varmaan osoitteet yhdistyksiin joten odotellaan keikahtamistasi

toivossa.on.hyvä.elää kirjoitti:

Sinulla on varmaan osoitteet yhdistyksiin joten odotellaan keikahtamistasi

En tarkoittanut, että toivotaan, oli huono sanavalinta, anteeksi.

sussiveehenmkö se täällä vielä kännissä ölisee! Menehän jo selvittelemään päätäsi ja ota ne rauhoittavat lääkkeesi. Viinan ja mielialalääkkeiden kanssa ei vajaamielisen pitäisi leikkiä. Kysy vaikka äitiltäsi.

Näin on marjat

Älä lupaa, ei kukaan pysty todistamaan, nimiä voi heitellä niin kuin täällä on tehtykin vuosien varrella useinkin.

kamuttaja kirjoitti:

Älä lupaa, ei kukaan pysty todistamaan, nimiä voi heitellä niin kuin täällä on tehtykin vuosien varrella useinkin.

Kamuttaja on Vesi Vänskän poika

tuttu.hamppari kirjoitti:

Kamuttaja on Vesi Vänskän poika

Jokainenko heistä?

kuka-heistä-vai-kaikki kirjoitti:

Jokainenko heistä?

Vanhin tietty etkö ole tajunnut jo kauan sitten se paljasti vahingossa.

kuiva.vänskä kirjoitti:

Vanhin tietty etkö ole tajunnut jo kauan sitten se paljasti vahingossa.

Vanhin on kuollut vuosia sitten joten se siitä

Vienahan on aivojesi pimeä osa eikä siellä muuta olekaan mustapiä murjaani

Viena on tosiaan Venäjän osa, siinä olet aivan oikeassa.

kamuttaja kirjoitti:

Viena on tosiaan Venäjän osa, siinä olet aivan oikeassa.

Minun ukin isä on ollut Vienan savotoilla töissä, ukin kertomaa.

Dolgorugi kirjoitti:

Minun ukin isä on ollut Vienan savotoilla töissä, ukin kertomaa.

Minun isoisä >Utriainen< on ollut myös joskus 1900- luvun alussa Repolassa. Hän kertoi siitä itse kun olin pieni lapsi. Naapurin mies oli ollut yhtenä talvena samalla savotalla.
Ukki kertoi kuinka nälkä ja kylmä oli jatkuva seuralainen. Joka päivälle oli määrätty kuinka monta puuta piti kaataa, karsia ja katkoa.
Elämä on ollut siihen aikaan todella kovaa perheelliselle. Hänelläkin oli suuri perhe.

Eräs.Utriainen kirjoitti:

Minun isoisä >Utriainen< on ollut myös joskus 1900- luvun alussa Repolassa. Hän kertoi siitä itse kun olin pieni lapsi. Naapurin mies oli ollut yhtenä talvena samalla savotalla.
Ukki kertoi kuinka nälkä ja kylmä oli jatkuva seuralainen. Joka päivälle oli määrätty kuinka monta puuta piti kaataa, karsia ja katkoa.
Elämä on ollut siihen aikaan todella kovaa perheelliselle. Hänelläkin oli suuri perhe.

Lue lisää

He jotka pääsi Repolaan olivat vielä onnellisia, sillä se oli vasta alkumatkassa Vienan ja Aunuksen saloille.
Pieningän metsämeri on valtava.

Eikö kamuttaja polonen sen vertasta tiedä. miksi ja mihin nuo kaadetut tuki meni.
Alankirjallisuushan kertoo jo senkin.
Ja eihän tämä kamuttaja tiedä edes millaista teollisuutta oli jo siihen aikaan nykyisen rajan molempmin puolin.
Todellisuudessa tämä kamuttaja raasu kaikkinen narsistineineen sivupersoonineen, ei ole kyennyt kertomaan oikiastaan yhtikäs mitään. Ympäripyöreitä sekavia heittoja, vailla totuudenpohjaa.

onkirjoitettu kirjoitti:

Eikö kamuttaja polonen sen vertasta tiedä. miksi ja mihin nuo kaadetut tuki meni.
Alankirjallisuushan kertoo jo senkin.
Ja eihän tämä kamuttaja tiedä edes millaista teollisuutta oli jo siihen aikaan nykyisen rajan molempmin puolin.
Todellisuudessa tämä kamuttaja raasu kaikkinen narsistineineen sivupersoonineen, ei ole kyennyt kertomaan oikiastaan yhtikäs mitään. Ympäripyöreitä sekavia heittoja, vailla totuudenpohjaa.

Lue lisää

Oliko ne tukit Pielisjärveläisiä ihmisiä? Aloitushan koski ihmisiä, vai etkö ymmärtänyt. Pitääkö tuokin apinalle opettaa?

Olet.onjankutettu kirjoitti:

Oliko ne tukit Pielisjärveläisiä ihmisiä? Aloitushan koski ihmisiä, vai etkö ymmärtänyt. Pitääkö tuokin apinalle opettaa?

Laitetaampa aloitus tälle kamuttajalle, kun ei muista edes omaa aloitustaan, saatikka osaisi sitä edes lukea. Alla aloitus, Kamuttaja.

"En muista kirjoittaneeni tästä ennen, ehkä sivumennen maininnut.

Aikoinaan kun Suomi vielä oli osa Venäjää, Pielisjärveltäkin kuljettiin täältäkin savotoissa Vienan Karjalassa.

Sinne mentiin kävellen, ja joskus matka kesti parikin viikkoa.

Syksyllä mentiin ja vasta keväällä vasta tultiin takaisin.

Monilla työmailla ainoa majoituksen muoto koko talven oli laavu ja sen edessä nuotio.

Aamulla pomo herätti väen töihin sanomalla; "Nouskkoohan poejat sättärree kasertammaan".

Kuka muuten tietää mitä sanonta tarkoittaa (on hyvin vanhaa alueen murretta).

Jos kiinnostaa niin kirjoitan myöhemmin lisää aiheesta."

Kommentti perään. Mitä pitää opettaa ja kenelle. Ja Kamuttajan sekoilu senkus jatkuu.

onkirjoitettua kirjoitti:

Laitetaampa aloitus tälle kamuttajalle, kun ei muista edes omaa aloitustaan, saatikka osaisi sitä edes lukea. Alla aloitus, Kamuttaja.

"En muista kirjoittaneeni tästä ennen, ehkä sivumennen maininnut.

Aikoinaan kun Suomi vielä oli osa Venäjää, Pielisjärveltäkin kuljettiin täältäkin savotoissa Vienan Karjalassa.

Sinne mentiin kävellen, ja joskus matka kesti parikin viikkoa.

Syksyllä mentiin ja vasta keväällä vasta tultiin takaisin.

Monilla työmailla ainoa majoituksen muoto koko talven oli laavu ja sen edessä nuotio.

Aamulla pomo herätti väen töihin sanomalla; "Nouskkoohan poejat sättärree kasertammaan".

Kuka muuten tietää mitä sanonta tarkoittaa (on hyvin vanhaa alueen murretta).

Jos kiinnostaa niin kirjoitan myöhemmin lisää aiheesta."

Kommentti perään. Mitä pitää opettaa ja kenelle. Ja Kamuttajan sekoilu senkus jatkuu.

Lue lisää

Olet pöljempi ja vainoharhaisempi kuin luulin. Kuvitteletko tosiaan jokaisen sinun pöljyytesi paljastajan kamuttajaksi? Ei voi olla totta, että olet noin tyhmä. Kaiken lisäksi kuvittelet kamuttajan puhuvan tuossa tukeista, nekö käveli Venäjälle ja nousi aamulla sättärree kasertammaan?
Sano minulle, että pelleilet, sillä ei kukaan voi tosissaan olla noin vainoharhainen ja irti todellisuudesta.
Et tainnut viime yönäkään malttaa nukkua yhtään kun vielä näköjään aamuyöstä jankutit ja tänä aamuna aloitit jankutuksen klo 5.27. Lopeta jo tuo hourimisesi Onkirjoitettu=Jorma=Teuvo kymmenet muut nikit!!!

jäkätykseesi.kyllästynyt kirjoitti:

Olet pöljempi ja vainoharhaisempi kuin luulin. Kuvitteletko tosiaan jokaisen sinun pöljyytesi paljastajan kamuttajaksi? Ei voi olla totta, että olet noin tyhmä. Kaiken lisäksi kuvittelet kamuttajan puhuvan tuossa tukeista, nekö käveli Venäjälle ja nousi aamulla sättärree kasertammaan?
Sano minulle, että pelleilet, sillä ei kukaan voi tosissaan olla noin vainoharhainen ja irti todellisuudesta.
Et tainnut viime yönäkään malttaa nukkua yhtään kun vielä näköjään aamuyöstä jankutit ja tänä aamuna aloitit jankutuksen klo 5.27. Lopeta jo tuo hourimisesi Onkirjoitettu=Jorma=Teuvo kymmenet muut nikit!!!

Lue lisää

Käyhän vie tölkkisi Lidlin automaattiin ja meehän sinne mehukellariisi. Juttele siellä niiden kavereittesi kanssa uusista aloituksista Pielisjärven historiasta.