Ihastut naiseen. Et pysty miettimään muuta kuin häntä. Tunnet melkein sydämmessä asti sen kaipauksen. Haluat niiin suudella häntä. Viedä ulos, kävellä käsikädessä, rakastella. Mutta ajoitus on väärä. Ei nyt. Ehkä jos tilanne muuttuu? Aina on toivoa. Silti sattuu ja vaan kaipaus jää. Täydellinen vaimo. Jonain päivänä nappaan sut itselleni! Jos niin on tarkoitettu.
Miltä tuntuu?
happines_lonelines_
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuttu juttu viime vuosituhannen lopulta. Nainen aina antoi vähän toivoa, vaikka seurusteli itse. Ei se kuitenkaan eronnut ja minä muutin ulkomaille. Takaisin tullessa sama meno naisen puolelta jatkui, kunnes Rouva Ratikka muutti perässä Suomeen. Sitten se mimmi kehtasi vielä olla minulle loukkaantunut, kun olin löytänyt toisen.
No sellainen nainenhan täytyy napata pois kuljeksimasta ennen kuin joku dorka ehtii ensin... :D