Apua itsensä kokoamiseksi

Jos itse häpeät ulkonäköäsi niin suosittelen että aloitat liikuntaharrastuksen. se voi auttaa nostamaan itsetuntoasi ja tämän lisäksi pääset eroon vatsastasi ja alleistasi jos et syö kuin sika. Korostan siis että tee tämä itsesi takia etkä miehen vuoksi.

Aloita säännöllinen liikunta, se on ainoa järkevä teko. Aloita tuntui miltä tuntui, kaikki ovat joskus aloittaneet alusta. Tutustu moniin liikuntalajeihin, että löydät itsellesi sopivan. Kaikki tahdonvoima ja itsekuri peliin, teet sen loppuelämäsi takia. Et halua olla se uhri vastedes! Vain sinä voit tehdä sen, ei kukaan muu. Mikään muu ei auta. Mutta liikunta palkitsee varmasti, saat ryhtiä, kiinteyttä, itsevarmuutta, kauneutta. Alat sujahtaa vaatteisiin jotka ennen puristivat. Hymyilet peilikuvallesi. Kiinnitä jääkaapin oveen ihailemasi hvyäkroppainen ihminen. Se on sinun tavoitteesi ja päivä kerrallaan rämmit sitä kohti!!! Ai ei ole aikaa? Elämä on valintoja, merkitse ennakkoon tietyt tunnit viikko-ohjelmaasi. Jos saat mukaan hyvän ystävän, aina parempi. Tutustut myös uusiin ihmisiin liikuntapaikoissa. Tee säännöllistä viikko-ohjelmaa hampaat irvessä niin kauan että alat nauttia siitä!! Tee siitä elämäntapasi ja kaikki asiat elämässäsi paranevat. Näin on, tiedän kokemuksesta. Voimia ja tsemppiä sinulle!

Päin vastoin: liikunnasta pitäisi osata nauttia! Pakkoliikunta on pahinta ja tappaa motivaation. Liikunta, sellainen mistä pidät ja nautit, on todella tehokas itsetunnon nostaja ja masennuta lievittävää!
Älä missään tapauksessa aseta tavoitteeksesi jotain unelmakuvaa, joka todellisuudessa on manipuloitu ja käsitelty! Tavoitteena on tyytyväisyys ja arvostus OMAAN kroppaasi, sinuun itseesi! Sinä olet maailman paras sinä! Arvosta ja pidä huolta omasta itseäsi, opettele rakakastamaan itseäsi!
Sanot, että se on mahdotonta? Mutta se ei ole. Itse olen kärsinyt vuosia anoreksiasta. Olen ollut pari kertaa siellä mistä paluuta ei pitäisi olla, mutta palannut! Ne kokemukset opettivat minulle paljon. Pakotti avaamaan silmät. Aloin pikkuhiljaa "terapioida" itseäni. Tiesin ja tiedän, että edelleenkin näytän kamalalta. Nyt kuitenkin ole valanut itseeni tahtoa ja uskoa; vielä minullakin tulee olemaan oikea elämä!
Tietysti käyn myös terapiassa muissa hoidoissa ja kontrolleissa. Ilman en pärjää. Minulla on tavoitteita joihin kynsin hampain taistelen. Etenen hitaasti, mutta eteenpäin mennään!
Olisitpa nähnyt minut vielä pari- kolme vuotta sitten; ilman minuutta, kameleontti joka vaihtoi väriä ympäristön mukaan. Hakien hyväksyntää jota en koskaan tuntenut saavani, olin aina liian-sitä-ja-liian-tätä ja
eihän minua kukaan koskaan huoli jne.....
Itsetuntoni on noussut huimasti. Vielä en ole valmis minkäänlaiseen seurusteluun tai deittailuun. En ole tarpeeksi ehjä vielä.
Kehottaisin sinuakin katsomaan itseäsi kunnolla ja rehellisesti. Miettimään mitä oikeasti haluat. Tehdä pieniä tavoitteita, pieniä askelia kerrallaan, ja huomaat, miten olosi paranee! Se antaa potkua jatkaa! Miettisin sinuna myös tuota suhdettasi mieheen "joka ei pidä sinusta". Tarkastele rehellisesti hänen motiivejaan, jos kyseessä on pelkkä hyväksikäyttö, lopeta se heti! Äläkä lankea sellaiseen uudelleen.Se on tehokas itsetunnon tappaja. Jos taas "ei pidä minusta" on sinun omasta päästäsi, oman surkean itsetuntosi sanelemaa, opetele sanomaan sille vastaan! Ihan takuulla se ilkkuu ja herjaa koko ajan, mutta kun itsepäisesti kieltäydyt kuulemasta, se pikkuhiljaa vaimenee pelkäksi taustakohinaksi kunnes vaimenee kokonaan.
Muista: älä kuuntele sitä pahantahtoista ääntä, vaan uskalla rohkaistua ja murtaa se vähitellen! Sinä onnistut!