Niin selittäkääpä tämä ilmiö.
Naiset, erityisesti 40 kurppaantuneet, haluavat pyöriä metsissä. Onko kyseessä defenssireaktio ja eräänlainen pako todellisuudesta jossa MA on laskenut? Keino olla näkemättä oman ikäisiä statusmiehiä jotka yrittävät pokailla 22v hottiksia?
Ei niinkään koske minua, koska pyrin (hankkimalla rahaa ja statusta) tavoittelemaan nuorempia, mutta tästä kuulee jopa pk-seudullakin jatkuvasti. Kysyn siis uteliaisuuttani.
Naiset, erityisesti 40 kurppaantuneet, haluavat pyöriä metsissä. Onko kyseessä defenssireaktio ja eräänlainen pako todellisuudesta jossa MA on laskenut? Keino olla näkemättä oman ikäisiä statusmiehiä jotka yrittävät pokailla 22v hottiksia?
Ei niinkään koske minua, koska pyrin (hankkimalla rahaa ja statusta) tavoittelemaan nuorempia, mutta tästä kuulee jopa pk-seudullakin jatkuvasti. Kysyn siis uteliaisuuttani.
Vastaukset 112
Vanhimmat
Sienestäminen ja marjastaminen ovat yli 40-vuotiaille naisille sopivia harrastuksia.
Tämmöistä sitten mietit keskellä viikkoa kahdelta yöllä?
Joo, me kurpat tykätään pyöriä metsissä, koska siellä ei ole vaaraa törmätä nettiaddiktiin jämämieheen. Metsä tekee hyvää, päinvastoin kuin ätmit ja muut luuseriukot.
Metsä tutkitusti tekee hyvää ja poistaa stressiä. Ei tietty minulla, stressaantuisin vain lisää, kun en tietäisi missä olen, minne olen menossa, mistä saa espressoa ja pitäisi hankkia vaatteetkin erikseen.
Joo, aloittaja on ihmeen kiinnostunut kurpista. Minua eivät niinkään yli-ikäiset ätmit kiinnosta;). Myöskään Helsingin pintapaikoissa pyörivä yli-ikäinen nuorta neitsyttä yrittävä Rolexilla kehuskeleva heppu (liekö noita olemassakaan paitsi Mikael Jungner) ei ole tavoiteltavaa näkemistä.
"Tämmöistä sitten mietit keskellä viikkoa kahdelta yöllä?
Joo, me kurpat tykätään pyöriä metsissä, koska siellä ei ole vaaraa törmätä nettiaddiktiin jämämieheen. Metsä tekee hyvää, päinvastoin kuin ätmit ja muut luuseriukot."
Haha, niin se metsä vastaa kun sinne huudetaan.
Siellä on metsänpeikkoja metrisine kulleineen.
Mielenkiintoinen ilmiö. Itsekin tykkään olla metsässä ja erityisesti merellä. Toson varsinkin tuo sienestys ja marjastus on jotenkin sinkkuaikana jäänyt.
Tässäkään eivät kysyntä ja tarjonta taida kohdata. Suuri osa niistä oikeasti kilteistä ja kunnollisista miehistä jotka tykkäävät liikkua metsissä asuvat suurkaupunkien ulkopuolella. Naiset taas tyypillisesti muuttavat kaupunkeihin kuluttamaan kulttuuritarjontaa.
Hyvä havainto BEM. Mä muutin maalle ja täällä on aivan ihana miestarjonta, just niitä käsistään käteviä ah niin miehekkäitä ja silti kilttejä, joita satuolennoiksi luulin. Metsänpeikot on pop.
Itse en halua metsään, pidän asfaltista, sillä voi tepastella huoletta, vailla pelkoa korkokenkien uppoamisesta liejuun.
Miestä en saa, sillä MIEHET haluavat mökille, erämaahan, keittää pannukahvia laavun edustalla, kalastaa merellä ja erämaalammilla...
Miesten ylistämät venakot ja virottaret, heillä on sienestäminen selkäytimessä, nuoresta pitäen.
Hahah, vai ihan asfaltilla huoleton tepastella? Ei minun mielestäni. Noin puolet vuodesta on Suomessa asfaltin päällä eripaksuisia kerroksia eri muodoissaan olevaa vettä, puhtaampana ja likaisempana versiona.
Huolettomuus on lievästi sanottuna liioiteltua nykypäivän Suomessa. Tuntuu, että joka päivä saa lukea uutisen, että afrikkalaisperäinen ihmisenkaltainen kädellinen tai lähi-idän suunnalta vaeltanut ihmisenkaltainen karvakädellinen on hyökännyt länsimaisen ihmisen kimppuun, motiivinaan parittelu, raha tai tupakka.
Kyllä metsässä on turvallisempaa ja huolettomampaa.
Persu?
Niin, et löydä miestä. Sen ymmärtää, olethan itse myös mies
Rölli tulee isoinee vehkeineen.
Metsät. Ne on homoille
Eniten kiinnostaa miksi miehet jatkuvasti miettii kurppia,kun pitäis niitä nuorempia. Aina kiinnostaa kurppien tekemiset,vaikka ei niihin tarvis puuttua,eihän naiset tee ees aloitteita, joten saatte olla kurpilta rauhassa
Se on helpoa sanoa "tavoittelen vain nuoria naisia", siinä samalla saa hyvän tekosyyn sille miksi ei ole ketään. Kurppakin oikeasti kelpaisi, mutta kun ei itse kelpaa kurpallekaan. Mutta siitä puhe mistä puute, ja siksi eräät tahot miettivät jatkuvasti niitä kurppia.
Samaa olen minäkin ihmetellyt. Mikä niissä kurpissa kiinnostaa? Toinen toistaan hullumpia avauksia tällä palstalla. Kaikki, mikä liittyy vanhempiin naisiin, on suuri puheenaihe palstalla. Miksiköhän?
Suomalaiset ovat aina olleet metsäkansaa. Miehet metsästävät ja jonkin verran myös sienestävät ja marjastavat. Naiset harvemmin metsästävät, mutta sienestävät ja marjastavat sitten sitäkin enemmän. Metsä on niin syrjäkyläläisille kuin PK-seudun junantuomillekin tärkeä henkireikä omiin juuriin.
Ei kaikkeen syy löydy parisuhdemarkkinoista. Siinä mielessä huono trolli.
metsässä mieli rauhoittuu ja siellä näkee kaikenlaista.saa olla omissa oloissaan ja ajatella tai vaan katsella ympärilleen.suurin syy miksi en tule koskaan menemään naimisiin on se,että miehet eivät halua asua maalla ja niin rakasta tai rikasta miestä ei löydy että muuttaisin kaupunkiin.
Eikös maaseudut ole täynnä naisettomia poikamiehiä ja nimenomaan suurin osa naisista haluaa kaupunkiin?
Pointsit ironisesta nimimerkistä.
Minua ei kyllä ikinä ole mitkään metsäilyt eikä mökkeilyt kiinnostaneet! Tosin eri asia olisi jos sinne mökille lähdettäisiin kaveriporukalla, sitten voisi ehkä vähän kiinnostaa.
Ehkä he odottavat, että jonkun metsäneläimen karvainen perse tekisi nousevaa ja laskevaa liikettä heidän päällään.
Mites nyt noin? Alat lipsua. Yritit ensin vaikuttaa jotenkin normaalijärkiseltä, mutta näköjään pesunkestävä mt-ongelmainen ätmihän sieltäkin paljastui. Menikö elämä jo ohitse ja nyt sulla on jäljellä enää palsta? Otan osaa.
Ne karvaiset perseet nyt vaan on niin kiihottavia, että ei pysty mitään muuta miettimään.
Heti kun yrittää soveltaa palstalla oppimaansa uuteen kontekstiin, haukutaan mielenterveysongelmaiseksi. :-(
Liekö haaveilee karvaisesta ja sheivaamattomasta kurpasta, joka tekee edestakasliikettä päällä -freudilainen lipsahdus?
Tuossa edellä naiset ovat jo hyvin selvittäneet mistä on kyse.
Vaikka välillä on kiva kävellä korkkareissa ja mekossa kaupungilla, olen metsäihminen. Nokian kumpparit jalkaan, eloonjäämisreppu selkään, kartta ja kompassi käteen ja suunta mahdollisimman kauas metsätiestä.
Metsä hengittää, siellä tuntee olevansa pieni mitätön osa luonnon kokonaisuutta. Yksin, keskellä ei mitään, on helppo kohdata itsensä ja olla vain sitä mitä on. Ei ole vaateita, ei rooleja. Metsässä ymmärtää oman mitättömyytensä, se antaa nöyryyttä. Kun hengittää metsän kanssa saamaan rytmiin, ei ole enää turhia maallisia haihatuksia.
Metsä on minun kirkkoni, terapeuttini, voiman lähteeni.
Ei tartte ymmärtää :)
Metsässä on kiva nussia männynkäpyjen ja juurikkoen keskellä
Totta. Tai rinteessä mustikanvarpujen ja sammalten joukossa. Tai kalliolla muurahaisten ja havunneulasten poltellessa; ei sellaisia pikkujuttuja huomaa kuin vasta jälkikäteen.
"Metsä on minun kirkkoni, terapeuttini, voiman lähteeni."
-Ymmärrän, niin myös minun.
ätännän vastaus oli toistaiseksi paras.
Noita muurahaisfantasioita en kommentoi mitenkään :/
Onhan se esteettisesti hyvä asia näin miesnäkökulmasta, että kurpat pyörivät metsissä poissa silmistä.
Aikuiset naiset on näköjään kova pala purtavaksi monelle tämän sivuston miehistä. Ne kun tykkää olla mitä on, siis itsellisiä, omilla aivoillaan ajattelevia, omanarvontuntevia naisia isolla N:llä. Ei enää halutakaan miehiä miellyttää hinnalla millä hyvänsä ja aivotkin löytyy, ja elämänkokemusta. Tästä seurauksena ei ihan kaikenlaiset miehetkään kelpaa näille Naisille.
Sitähän ei tietynlaiset hieman kehittymättömämmät miesnilkit voi sietää, joten eikun halveeraamaan ja alentamaan aikuisia naisia vaikka sitten kurpiksi haukkumalla. Jollain ihmeen tavallahan ne pitää saada ruotuun heidän mielestään. Voi teitä pienisieluisia ja -munaisia poikasia!! On todella lapsellisuus huipussaan.
Ymmärrän toki sen että suututtaahan se kun ette itse saa niitä nuorempia naisia joita yritätte, mutta pitääkö sekin vääntää meidän vanhempien naisten syyksi?
Mitäs jos lähtisit sinne metsään.
Itse asiassa se menee niin päin että naiset nuorena tottuvat saamaan miehiä sormia napsauttamalla, kun taas miehet työskentelevät saadakseen naisen.
Peli on kivaa silloin kun saa olla palkinto.
Sitten kun on lapset tehty ja pitäisi naisten vuorostaan yrittää vähäsen, ei huvitakaan enää vaan ollaan mieluummin yksin.
Ei mulla mitenkään kova flaksi ole nuorempana ollut, vakikumppani. Nyt vanhempana on kyllä kysyntää ihan liiankin kanssa. Yksinoleminen on kyllä mukava olotila..
Täytyy tässä odotella vielä muutama vuosi, jos kiinnostusta osoittavat miehet vähenisivät ympäriltä? Olis palstapojat tyytyväisiä.
Kun erosin entisestä aviomiehestäni, niin heti alkoi tulla treffipyyntöjä puhelimeen, vaikka en ole edes missään treffipalvelussa mukana. Kaiken lisäksi olen palstapojujen mielestä jo muumio. Jopa lähikaupassa on tullut treffipyyntöjä, ja en käytä ns. "sinkkukoria" Joten palstatotuus ei ole sama kuin kuin oikeassa elämässä.
Ja en halua enää minkäänlaista parisuhdetta, nautin elämästä ilman perässävedettävää kivirekeä.
Metsä on parasta terapiaa ja stressinpoistoa, sitä ei mikään muu voita.
Tuossa lienee taustalla myös biologinen kaava jota naiset robottien lailla seuraavat.
Riippumatta tekevätkö naiset lapsia vai eivät...iässä jossa historiallisesti on synnnytetty ja kasvatettu lapset, pariudutaan. Sen jälkeen pariutumisvietti katoaa ja naiset ovat mieluummin "yksin". Poikkeuksena voisi olla mahdollisuus pariutua alfa-heimonjohtaja-ytmin kanssa, joka harvemmin on saatavilla kun ikää on liikaa.
Näin minäkin olen ymmärtänyt.
Kivikaudella ymmärtääkseni meni niin että alfat panivat naiset paksuiksi kun naiset olivat nuoria ja nättejä, betat pääsivät leikkimään kotia vanhempien naisten kanssa. Kun hedelmällisyys katosi, naiset tekivät keskenään arkijuttuja eli ruokaa yms.
Ovathan naisetkin linkanneet tutkimuksia että nuorena miellyttää alfan piirteet, vanhempana enemmän betamainen mies, sitten kun ei saada enää lapsia...ei haluta miestä ollenkaan.
Hassu juttu sinänsä että nelikymppisiä miehiä (olen itse nuorempi, huom) syyllistetään nuorempien metsästämisestä jos kerran "oman ikäiseen tyytyminen" on mahdotonta koska ne oman ikäiset haluavat pyöriä metsissä ja virkata patalappuja.
Eikös olisi fiksumpaa myöntää mitä olen täällä sanonut, eli kannattaa pyrkiä hankkimaan statusta (koska siitä naiset pitää, ja ominaisuuksista jotka auttaa statuksen hankinnassa...itsevarmuus, rentous, määrätietoisuus, sosiaaliset taidot, jne) ja laittaa kaikki paukut nuoremman naisen valloittamiseen. Koska mitä vanhempi nainen on, sitä nopeammin naisen päässä kuuluu KLIK, ei enää miehiä vaan kolme koiraa ja dildo.
Tuo on varmasti totta. Yksi tuntemani jo n. 70-vuotias "mummo" hautasi miehensä, niin eipä kulunut kuin pari kuukautta, kun kylän miehet kehtasivat alkaa piirittämään. Menekkiä olisi, mutta pitkän ja vaikean avioliiton vuoksi leidi nauttii mieluummin yksinolostaan. Ei päde palstateoria tässäkään.
"Hassu juttu sinänsä että nelikymppisiä miehiä (olen itse nuorempi, huom) syyllistetään nuorempien metsästämisestä jos kerran "oman ikäiseen tyytyminen" on mahdotonta koska ne oman ikäiset haluavat pyöriä metsissä ja virkata patalappuja. "
Taisit alustaa myös sen ketjun pari viikkoa sitten jossa puhuttiin miesten rooleista. Kovasti naiset tuntuvat olettavan, että miehen pitäisi olla kiinnostunut juuri samanikäisestä naisesta. Mutta samaan aikaan mitä vanhempaan ikäluokkaan mennään, niin sitä vähemmän naiset enää on kiinnostuneita miehistä. Olen joskus aiemmin pienessä päässäni kuvitellut, että kyseessä on vain naisten defenssi, mutta ehkä ei sittenkään. Koko miehelle ei varttuneemmalle naiselle ole mitään käyttöä, vaan halutaan vain joitain "miespalveluja": on se sitten seuraa teatterikäynneille, tietokoneenkorjausta tai kaveri sienimetsälle.
Aina on poikkeustapauksia.
Vaikuttaa kylläkin siltä että juuri ne poikkeustapaukset ovat kaikkein heluttomimpia seurustelemaan (enkä nyt tarkoita juuri miehensä haudannutta vaan niitä muita).
Palstateoria siis pätee, nuorempien MA on keskimäärin paljon korkeampi...ja kun poistaa laskuista seurusteluhaluttomat, nuoremmat voittavat 10-0.
Niinpä.
Palstateoria taitaa osua maaliin vielä paremmin kuin itsekään kuvittelin. Betamies on naiselle pelkkä resurssien hankkija. Kiinnostaa lapsenteko- ja hoitoiässä. Kun ei ole tarvetta betalle eikä alfaa ole saatavilla, naiset ovat mieluummin yksin.
Kaikki muut paitsi vahvat alfat ovat "riippakiviä", jopa luupäiset koirat ja metsässä pyöriminen voittavat miehen. Tätä asiaa tulevien keskiluokkaisten betaorjien kannattaa miettiä ennen kuin sanovat juoksunsa juosseelle kolmekymppiselle "tahdon".
Tekeehän miehetkin mitä ne haluaa, parisuhteessakin. On se sitten metsällä käyminen, kavereiden kanssa tenniksen pelaaminen, oluella käynti... Ainakin minulla 40 naisella on tämä kokemus 2 pitkästä parisuhteesta, että mieheni ei kyllä kysellyt omia menemisiään koskaan minulta, että sopiiko ja hyväksynkö. Eikä pidäkään. Mutta sitä ei välttis muistetakaan, että sama pätee sitten toisinkin päin, että minun omista menoista ei tarvi miehen olla mustis eikä yrittää niitä vahtia ja kontrolloida. Satun olemaan sitä mieltä että kumpikin tarvii niitä omia menoja ja ystäviä, ettei aleta roikkua samanlaisissa tuulipuvuissa siellä metsissä pallo jalassa ja ennen pitkää ahdistaa tuo toisiinsa lonkasta kiinniommeltu parisuhde.
Kun mitä on oma kokemus sekä muiden ystävieni, niin hyvin usein mies EI ymmärrä naisensa menoja eikä hyväksy, mutta annas olla jos hänen menoihin puututaan. Ja just tämä on monelle naiselle syy yksinoloon eron tai miehen hautaamisen jälkeen: tulee vapauttava oivallus, että NYT en olekaan enää kenenkään kotiorja, ei tarvitse selitellä mitään tekemisiään miehelle enää vaan voin vihdoin tehdä ihan mitä haluan! Oli se sitten patalapun virkkaus, metsissä samoilu tai biletys!
"luupäiset koirat ja metsässä pyöriminen "
Jostain syystä taas sitten parisuhteessa asia tuntuu yleensä kääntyvän niin päin, että naiset jopa enemmän odottaa, olettaa ja vaatii että mies käyttäisi enemmän aikaa yhdessä naisen kanssa, eikä luuhaisi metsässä, kaupungilla tai netissä.
Hämmentävän epäloogista ja epäjohdonmukaista.
" Ainakin minulla 40 naisella on tämä kokemus 2 pitkästä parisuhteesta,"
(puoltava esimerkki tuli jo ennen kuin olin oman kommennttini saanut lähettettyä.)
Miksi olet 2 kertaa tehnyt sen saman "virheen" että olet halunnut parisuhteen, jossa sinä et saa tehdä niin kuin toinen osapuoli? Tästä huolimatta parisuhteet olleet pitkiä, joten ei tämä nyt sitten kuitenkaan ole kovin suuri ongelma liene ollut.
Noh, parisuhteet on ollu pitkiä, kun jos toista rakastaa, yrittää kaikin voimin ymmärtää toista ja joustaa kunnes vieteri katkeaa jos sillä on liikaa kuormitusta... Ja se on fakta, että pitkissä parisuhteissa pitäis MOLEMPIEN joustaa tasapuolisesti asioista. Se miten hyvin tässä onnistutaan tai ei, on se parisuhteen keston määräävä juttu. Sitä paitsi jotkut ihmiset muuttuu vuosien ja eletyn elämän koettelemusten myötä. Noh, elämä on. "Koskaan et muuttua saa..." joskus muinoin joku lauloi. Mutta sehän on mahdottomuus.
Joo. Pidemmän päälle homma toimii hyvin vain, jos molemmat joustaa sen verran kun pystyy, niin tulos on joko molempia tyydyttävä tai sitten napsahtaa.
Mutta tästä päästään miesten roolitukseen: johonkin elämänvaiheeseen halutaan ensisijaisesti se, jota rakastetaan (yksin olo ei ole vaihtoehto) ja toisessa vaiheessa se jota ehkä myös rakastetaan ja joka osaa joustaa tai sitten ollaan yksin.
Näin. Tästä aiheesta on kirjoitettu palstalla. Mitä naiset haluavvat mieheltä?
KLIK! Elämänvaihe vaihtuu:
Nainen haluaa kivan pojan jonka kanssa seurustella ja olla yhdessä kotona 24/7
KLIK! Elämänvaihe vaihtuu:
Nainen haluaa jännän alfapojan joka pokaa itsevarmasti, panee kokemuksella ja vie naista koviin bileisiin
KLIK! Elämänvaihe vaihtuu:
Nainen haluaa kunnianhimoisen, urheilullisen, hyvin pukeutuvan mutta luotettavan sosiaalisen miehen jolla riittää suunnitelmia ja menoja
KLIK! Elämänvaihe vaihtuu:
Nainen haluaa kotimiehen joka pukeutuu farkkuihin, ei ole liian urakeskeinen, ei ole jatkuvasti punttisalilla/kaverin kanssa harrastuksissa
KLIK! Elämänvaihe vaihtuu:
Nainen haluaa iskävartaloisen, mukavan, sosiaalisen miehen jolla riittää kavereita ja harrastuksia
Jne.
Naurattaa, tirsk, nainen istuu kannonnokassa virkkaamassa patalappua, hassu näky :D
Osu ja uppos?
Miehillä se elämänvaihe pysyy samanlaisena koko elämän-. Ei mitään muutoksia mihinkään suuntaan.
=D Saa kyllä elämän naurut tätä palstaa lukiessa. Kiitos!
En oo viel 40 , mutta metsässä on kivaa ja se tekee mielelle hyvää.
Niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin, naiset ei tee kaikkea elämässään miesten tai "tasojen" takia, vaan suurimman osan asioista siksi, että ne on itsessään kivoja.
Täytyy lähteä kohta Jumboon jouluostoksille - tietysti siitä syystä, että haluaisi panna kerran elämässä Jumboa. Siitä sitten sellotunnille - tietysti siksi, että tekisi mieli panna joko selloa tai sitä soitonopettajaa, tai gangbangina molempia ja myöhemmin elämässä koko orkesteria, tämähän on se tavoite. Toivottavasti edes joku ätmi saa tästäkin päivän ätmikurpparaivarit ja ymmärtää olla sellolle mustasukkainen, koska sekin vie ehkä hänen kallista panoaikaansa, vaikka ei tulla koskaan edes tutustumaan. Siitä vaikka metsään halaamaan puita, tietysti vain niitä korkeita honkia, joihin oma taso riittää. Kuusten, honkien ja katajien huminassa voi miettiä syntyjä syviä, kuten esimerkiksi omaa tasoaan tai muiden ihmisten sukupuolikäyttäytymistä, jos päässä muuten sattuu humisemaan tyhjää.
Sellokohdasta tuli mieleen, että joskus 18-19-vuotiaana nukahdin baarireissun jälkeen (kaveri oli käynyt viemässä mut kämppäänsä ja jatkanut sitten itse baareilua poikaystävänsä kanssa) kaverini sänkyyn hänen poikaystävänsä kitara kainalossa. Tämäkin varmaan on jonkinmoisen kitaraseksuaalisuuden merkki?
Tuostakin huomaa, miten nuoria naisia tulisi kontrolloida ja valvoa, eikä jättää heitä humalassa kaksin sohvalle kitaran kanssa!
Jos nyt noin syviä tunteita kitarat aiheuttaa, niin voit tulla meille nukkumaan mun kahden muodokkaan hottiskitaran väliin, niin mä nukun sitten sohvalla.
"Naiset, erityisesti 40 kurppaantuneet, haluavat pyöriä metsissä. Onko kyseessä defenssireaktio ja eräänlainen pako todellisuudesta jossa MA on laskenut? Keino olla näkemättä oman ikäisiä statusmiehiä jotka yrittävät pokailla 22v hottiksia?"
Heh. Ei kaikki mitä ihmiset tekevät pyöri parinvalinnan ja markkina-arvojen ympärille.
Voisin lähtee lappiin vaeltaa mutta yksin ei voi mennä koska naiset ajattelis negatiivisia jos mies on yksin lapissa.
Enpä taida sitä selittää, kun olen pyörinyt metsissä jo teinivuosista lähtien.
jos on 25 vuotta bailannut, kaipaa jo vaihtelua.
Tai ehkä kyseessä ovat esimerkiksi naispuoliset introvertit, jotka tykkäävät luonnon rauhasta ja hiljaisuudesta? Ainakin maaseudulta kotoisin olevan naisen näkökulmasta luonnossa kulkeminen on aika terapeuttista. En ole koskaan huomannut, että erityisesti tietyn ikäiset kulkevat metsissä.
Huomauttasin myös, etteivät läheskään kaikki naiset saa montaakaan lähestymisyritystä missään iässä. Näin nuoren naisen elämästä voin sanoa, että ihan rauhassa saan kulkea missä vaan eikä kukaan lähesty. Minusta tuntuu, että miehet kuvittelevat naisten saavan paljon enemmän lähestymisiä kuin mitä todellisuudessa saavat :)
Metsässä liikkuminen tuskin liittyy mitenkään minkään markkina-arvon laskuun. Miesten puolelta tuleva huomio voi imarrella, mutta en usko sen olevan naisille läheskään niin merkittävä asia kuin miehet tällä palstalla luulevat.
Niin kuin olen yrittänyt palstanaisille selittää, lähestymisien määrä on huono mittari. Suurin osa nuorista pojista ymmärtää olla kokeilematta onneaan, koska MA ei riitä etenkään kauniisiin oman ikäisiin. Vanhemmat miehet yrittävät jopa itseään reippaasti tasokkaampia rohkeasti.
Esim. AMKissa minun luokkani suosituinta tyttöä (kaunis, urheilullinen) ei lähestytty juurikaan. Mutta hän olisi saanut 95-99% koulun sinkkumiehistä sormia napsauttamalla. En muista että olisi antanut kenellekään samasta oppilaitoksesta, nykyään naimisissa nuorena rikastuneen ja firmansa myyneen 35+ miljonäärin kanssa.
On ihan yleistä että vanhempaa naista lähestytään useammin, mutta se kertoo miesten kasvaneesta rohkeudesta, plus lähestyjien taso on yleensä matalampi.
Ehkä olet vain puusilmä, että ymmärrä, että sinua lähestytään ja aloitetta tehdään.
Voi olla noinkin, mutta nyt sinäkin unohdat erään asian. Jos naista ei lähestytä koskaan tai lähestytään hyvin harvoin niin ei hän voi tietää onko kyse siitä, että miehet eivät uskalla lähestyä vai siitä, ettei vain ole kiinnostava. Eli ei nainen voi tietää saisiko miehen sormia napsauttamalla. Silloin on vaikea surra laskevaa markkina-arvoa.
Tänään ei metsässä valitettavasti näkynyt 40 naisia, kun kävin hakemassa joulukuusen, eikä edes nuorempia. Oisin antanut joulukuusen ilmatteeks
Oisit varmaan antanut jotain muutakin
Tukkipuun vai?
Niin no kurppahan on vähn niinkuin metsän elukoita niin mikseipä se siellä parmmin viihtyisi kuin jossain kaupungin kerrostalokuutiossa mutta toisaalta vähän epäilen tuota metsässä viihtymistäkin. Se että sanoo ulkoilevansa paljon luonnossa ei välttämättä tarkoita sitä että oikeasti ulkoilisi paljon luonnossa, siinä vain yritetään ehkä luoda sporttista & tervehenkistä kuvaa itsestä.
Nyt mä tiedän, mikä musta tulee isona: metsäkurppa. Kaunista.
Etkös sinä ollut kurppis jo? 30 ...?
Olenko täälläkin esiintynyt isosiskoni henkkareilla? Se on kyllä kieltämättä noloa.
Mistä lie johtuu, mutta naisille on varsin paljon erilaisia hellittelynimiä lintumaailmasta: kurppa, haahka, kotka, pulu, tipu, kottarainen, harakka... mitä vielä. Miehille kuvaamaan ei taida sopia yksikään lintu.
Eikö se suo ollutkaan hyvä maasto. Miten olisi jänkhäkurppa?
Älä muuta viserrä. Naisen identiteettikriisi typistyy siihen ollako tipu, kottarainen, haahka vai kurppa. Miehet sentään voivat olla ukkometsoja tai mäkikotkia.
On se suo hyvä maasto upottavasta pitävälle. Monesti kulku suolle on metsän kautta. Jonkinlainen porttiteoria siis.
Ei miehetkään voi olla mitä vaan. Lempinimet voi olla joko haaraa sika, karju, sonni tai pukki, joiden positiivisuus on aika tulkinnanvaraista. Toinen haara on sitten olla lammas tai hiiri tai jotain vastaavaa. Kani ehkä sitten on sellainen luonnehdinta, joka yhdistää molemmat puolet. Ja yksi lintu mitä en edellisessä tullut ajatelleeksi on kukko, ei yksinään, mutta esim kukkopoika tai rokkikukko.
Ei noista yhdestäkään nyt varsinaisesti osaa loukkaantua. Mutta esim. se kurppa-termissä ilmeisesti kuitenkin on jotain, mikä voi satuttaa. Olisiko se sitten viittaus ikääntymiseen... Ikääntyminen kun nyt vaan ei edelleenkään ole sukupuolineutraalia.
Tipuin kärryiltä. Eihän hellittelynimi voi loukata.
Kuten esim. "valas". Valas on älykäs ja hieno eläin, kumma jos nainen loukkaantuu, kun sellaiseksi sanotaan.
Eikö olekin hassua, että ensin listataan hellittelynimiä, ja sitten kummastellaan jos hellittelynimen käyttöä ei koeta loukkaavana.
Jatka vain hellittelynimien listaa kun olet selvästi minua paremmin kärryillä.
Sain sellaisen älynväläyksen, että koska erilaisiin eläimiin on ladattuna niin paljon epämääräisiä mielleyhtymiä, jos ajatellaan ihmisiä eläiminä, niin voisi olla fiksua olla käyttämättä eläintermejä kun puhutaan ihmisistä. Toisaalta esim. Steinbeck on kirjoittanut "Hiiriä ja ihmisiä" romaanin ja tuskin hän piennisäkkäistä on houraillut.
Lahna on Suomessa arvostettu ruokakala, eli ei siitäkään lempinimestä kannata naisen loukkaantua, vai mitä?
Siinäpä yksi klassikko, joka tulisi lukea. Luullakseni olen sen joskus lukenut, mutta pakkopullalukemisena koulussa, niin että kirja ei ole jättänyt lukujälkeä. Koululla on tapana ”pilata” joitakin lukuelämyksiä tällä metodilla, mutta onneksi siltäkään osin koululaitoksen jättämät jäljet eivät ole ikuisia.
Älynvälähdyksistä puheen ollen tuli vielä mieleen, että voihan sitä mieskin olla halutessaan vaikka metsän haltija, peikko, karhu.. .
Muuten luullakseni en ole lukenut ko kirjaa, mutta nähnyt leffan, josta sitten muistijälki jäänyt. Koulussa kylläkin lukenut sitten jonkun muun Steinbeckin. Mutta paremmin siis jäänyt mieleen elokuva, jonka on vain katsonut kuin romaani, jonka on lukenut ja josta vääntänyt jonkun esityksen. Hukkaan mennyt kouluopetus.
"oihan sitä mieskin olla halutessaan vaikka metsän haltija, peikko, karhu.. ."
niin tai kaikki yhdessä eli teuvohakkarainen :D Ei ole yleensä mitään mairittelevaa, jos miestä kutsutaan metsäläiseksi.
Vihan hedelmät?
Mulla oli kyllä mielessä vähän toisenlaiset metsäläiset;
http://4.bp.blogspot.com/-ygkkJatNc0o/UwyGfZ8f-1I/AAAAAAAAEGU/zqpgKtN-sEg/s1600/robin-4.jpg
Usein valas-sanaan liitetään sana siideri. Tonnikeiju on sitten tästä hieman notkeampi ilmaisu.
Flipanneet naiset (= entiset kovat, A-luokan panomimmi-businessnaiset) vaihtaa aina metsä- jooga- itämainen filosofia-huuhaaseen kun ovat kokeneet kovia... iän myötä usein, kun viehätysvoima kaikkoaa...
Ne on eri porukkaa. Noi ei viihdy metsissä, vaan pysyttelevät visusti kaupungissa.
Tyttöystäväni viihtyy enemmän kaupungin riennoissa ja naistenkerhoissa.
Tyttöystäväsi taitaa kuitenkin olla pohjimmiltaan melko konservatiivinen 50-luvun Amerikan kasvatti. Tuskin hän yömyöhään kaupungilla riekkuu?
Ei rieku, mutta viettää kyllä turhan paljon aikaa serkkuni kainalossa.
No oi voi. Toivotaan että kuitenkin pitävät housut jalassa ja humalan mielessä.
Kumpikaan ei käytä housuja. D:
Heitänpä minäkin korteni kekoon. Olen ikäni metsässä kulkenut työn ja vapaaajan harrastusten parissa. Siellä vain sielu lepää ja on mahtavia maisemia katsella. Se on lähiruokaa pahaastapäästä kun kerää marjat ja sienet ja onkii kalat kattilaan ja taatusti tuoretta ja kotimaista.
Eli ymmärsinkö oikein...
Kun täytän 40, tulee olemaan paljon ikäisiäni naisia jotka viihtyvät metsässä? Maanläheisiä metsäkurppia jotka tykkäävät reippaasta liikunnasta raittiissa ilmassa? Mahdollisesti jopa lähtevät kesälomamatkalle Norjan vuoristoon etelän turistihelvetin sijaan? Ovat kiinnostuneempia laavuista kuin velkaisen talon neliömäärästä?
Kuulostaapa hyvältä, tämähän on kuin satukirjasta. Täytynee yrittää ikääntyä nopeammin :D
"Täytynee yrittää ikääntyä nopeammin :D"
Teeppä niin :)
Ei se mikään ikään liittyvä juttu ole. Jos ei nuorena ole uskaltanut kulkea yksin metsässä, ei sitä kaiketi uskalla vanhempanakaan tehdä?
Itse olen koko ikäni viihtynyt metsissä ja mökilläkin käyn yksin.
En viihdy tällättynä kaveriporukoissa kaupungilla vaan omissa oloissani metsässä.
Miks ne parhaimmat ja kunnollisimmat naiset piilottelevat jossain metiköissä? Eihän niitä voi kukaan mies sieltä löytää! Vai pitääkö tässä alkaa lymytä luolissa ja iskeä naista halolla päähän ja raahata se sinne luolaan kuten ennen muinoin?
Kurppaa tavataan yleisesti ympäri Fennoskandian. Myös harppua esiintyy siellä runsaasti.
Luonto on hyvää terapiaa ja vastakohta kaikelle ihmisen rakentamalle "kulissille". Kaupungit ei ole mua varten, ahdistun melusaasteesta ja kaikesta bling blingistä. Nopea käväisy kaupungissa riittää ja taas maalaismaisemiin äkkiä. Teinistä asti maalla asunut, niin se on jotenkin muodostunut osaksi itseä tuo metsäkin.
Maalla vain ymmärtääkseni se metsä tuppaa olemaan tylsää talousmetsää ellei satu asumaan kansallispuiston tai ison suojelualueen vieressä. Kaupungeista voi löytää sentään lähes luonnontilaisia metsälaikkuja.
Näin on. Kaikkien metsän kasvien ja eläinten paratiisi on kaupungissa, jossa paha metsuri ei ole niitä terrorisoimassa. Viattomat luontokappaleet ei kuitenkaan ole oikein vapaaehtoisesti sisäistäneet tätä kasvukeskuksiin muuttamisen tarvetta, joten ehkä niitä pitäisi siirtää väkivalloin. Voitaisiin aloittaa hirvistä ja hirvikärpäsistä.
Hirvethän syövät lähinnä nuoria puita, viihtyvät siten talousmetsissä ehkä paremminkin kuin luonnontilaisissa metsissä. Monia metsäneläimiä, kuten rusakkoja ja kettuja tapaa nykyisin todennäköisemmin kaupungeissa kuin maaseudulla.
Niin syö hirvi nuoria puita. Jos se osaisi kiivetä puuhun kuin apina, se varmaan viihtyisi myös luonnontilaisessa metsässä. Tyypillisessä pitkään luonnontilassa olleessa kangasmetsässä ei ole ennen pitkää olisi edes kirahville mitään vihreää syötävää, koska kuusi on ratkaisevat 10-30 m lähempänä aurinkoa viemässä kaiken energian.
Suomen luonnossa on myös perussuomalainen metsäjänis, joka välttelee enemmän ihmisiä. Rusakko onkin vähän kuin matu, eikä osaa sopeutua lumiseen maisemaan. Ilmastomuutoksen myötä rusakko ajanee metsäjäniksen ahtaalle.
Metsäkurpat ajaneet muut metsäneläimet kaupunkiin?
Tylsää ja tylsää, en osaa nähdä maalla olevaa metsää tylsänä. Se on useinmiten luonnontilassa olevaa ja on meilläkinpäin suojeltua metsää. Tottakai on myös niitä metsiä joita harvennetaan ja karsitaan kovallakin kädellä klaniksi. Isännät myy puuta ja maata tonteiksi ja pelloiksi.
Aikaisemmin asuin paikassa jossa oli metsää kahdella puolen ja peltoja välissä. Järvi ihan vieressä. Hienot maisemat. Eli ihan landella vuosikausia. Pihassa näki jäniksiä ja kettuja. Pari kertaa erehtyi ilveskin tontin poikki hiippailemaan. Hirviä harvemmin näki muuten kuin työmatkalla autoillessa pellon tai metsän reunalla. Peuroja tosi usein vastaavasti, jopa mäyriä ja metsonkin. Fasaaneista puhumattakaan. Kurkiparin joka kevät viereisellä pellolla.
Maalaistaajamassa taas nykyisin ei niin tuollaista kaunista aitoa luontoa näe, mutta on tuossakin metsää vieressä. Alkaa vaan olemaan kaikki tonteiksi myytyjä. :(
Nämä lähimmät kaupungit ei kauheasti kauneudellaan mua puhuttele.
Niitä aitoja luonnontilassa olevia metsiä ei tosiaan taida olla kuin hyvin harvassa. Varmaan pohjoisessa ja karjalan seudulla voisi olla enemmän. Joitakin luonnontilassa olevan kaltaisia kyllä löytyy täältä etelästäkin. Kaikkihan ei hoida metsiään vuosikausiin mitenkään, jolloin ne ovat sitten ikäänkuin luonnontilassa. Näin ainakin meilläpäin monen metsän kohdalla on asia.
Tietääkö kaikki edes omistavansa metsää, joskus näyttää ettei tiedä tai sitten ei välitä perehtyä sen hoitoon. Yhden asian huomasin joskus joissakin metsissä, nimittäin toiset pitää metsiään kaatopaikkoina. On haudattuna monenmoista tavaraa vuosikymmenien saatossa. Joku maatuvaa ja joku ei. Vanhoja autoja ja maatalouskoneita tai osia niistä, sohvaa ja sen semmoista.
http://luonnonperintosaatio.fi/
http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet
On noita merkittyjäkin. Lähiympäristöstä löytyy aina uusia hienoja paikkoja. Jopa kasvatusmetsä voi olla kokemuksena hieno.
Suomen metsät on tosiaan "hoideltu" avohakkuin siihen kuntoon, että oikeasti luonnontilaista metsää saa hakea lähinnä suojelualueilta. Samoin soita.
Eikö luonto itsekin harrasta avohakkuita?
http://www.karjalainen.fi/media/k2/items/cache/14c30d5446edc93f267eadb7fc6dd376_XL.jpg
Jep. Lukaisin linkkisi ja löysin sieltä kotikulmienkin natura metsät ja suojelukohteita. Oli ihan uusikin paikka josta en tiennyt ennen linkin kautta etsimistä. :)
Kai nyt ihmisen tekemän avohakkuun ja kulotuksen ero on selvä... Laittaisin linkkejä lukemiseksi mutta olen tällä hetkellä hieman hiprakassa:)
Totta. Turussa sain kasvaa lapsuuteni erään pienen metsän vieressä joka oli TÄYSIN luonnon tilassa. Se oli uskomattoman rikas luonto, pieni mutta hyvin monimuotoinen metsä. Siellä kun puut kaatuili, ne sai maatua paikalleen ja olla siinä vuoskymmeniä lahoamassa. Osa alueesta oli niin umpeen kasvanutta ryteikköä, että sinne oli vaikea sukeltaa sisälle, mutta jos sen teki, saattoi sen keskeltä löytyä mystinen aukea keidas. Muistan, miten ihmettelin aina sitä pientä metsää, miten se on ihan erilainen kuin kaikki muut paljon isommat metsät, nekin joissa kävimme sienestämässä. Siellä näki kasveja, sieniä ja sammaleita, kirkkaita lampia ja puroja ja eläimiä joita muualla ei juuri näe, kaikki oli ihan pienellä alueella. Olen onnekas kun sain leikkiä lapsena ja ulkoilla teininäkin vielä koirieni kanssa sellaisessa ihmemaa-metsässä. No sitten aikuistuttuani sekin raivattiin lopulta ja rakennettiin taloja tilalle. Mutta muistan yhä tarkkaan kaikki ne polut ja kivet, kaatuneet puut jotka vain tummuivat ja sammaloituivat paikoilleen ikiajoiksi. Muistan tarkalleen missä kohtaa oli mitäkin sieniä ja marjoja ja sen metsälammen, josta hain haavilla hyttystoukkia akvaariokaloilleni. Jopa unissani näen sen metsän aika usein, varmasti koko loppuelämäni palaan sinne unissani <3