Kysytään täältäkin. Niin selittäkääpä tämä ilmiö.
Naiset, erityisesti 40 kurppaantuneet, haluavat pyöriä metsissä. Onko kyseessä defenssireaktio ja eräänlainen pako todellisuudesta jossa MA on laskenut? Keino olla näkemättä oman ikäisiä statusmiehiä jotka yrittävät pokailla 22v hottiksia?
Ei niinkään koske minua, koska pyrin (hankkimalla rahaa ja statusta) tavoittelemaan nuorempia, mutta tästä kuulee jopa pk-seudullakin jatkuvasti. Kysyn siis uteliaisuuttani.
Naiset, erityisesti 40 kurppaantuneet, haluavat pyöriä metsissä. Onko kyseessä defenssireaktio ja eräänlainen pako todellisuudesta jossa MA on laskenut? Keino olla näkemättä oman ikäisiä statusmiehiä jotka yrittävät pokailla 22v hottiksia?
Ei niinkään koske minua, koska pyrin (hankkimalla rahaa ja statusta) tavoittelemaan nuorempia, mutta tästä kuulee jopa pk-seudullakin jatkuvasti. Kysyn siis uteliaisuuttani.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei metsä ole mikään defenssi. Itse olen sekä keskitasoa parempi kuski että suunnistaja. Osun perille sateessa, sumussa, lumessa ja pimeässä. Minulla ei ole yhtään ylinopeussakkoa, kolaria tai yliajoa tilillä, vaikka olen poikkeuksetta ensimmäisenä paikalla.
Mutta eihän asia minulle kuulu, se kuuluu kansalle.
(Hihitystä)
Ja mikä tuo MA on?
Ei avaudu.
Se taitaa olla markkina-arvo.
Mjaa
Kerran olin juoksemassa Paloheinässä ja puun oksalla istui orava. Kysyin oravalta, että oliko oksalla istuminen sen mielestä defenssi.
Se pentele ei virkkant mittään.
(Naurua käpy suussa)
Pysy siellä sinkut palstalla noine kurppa ja markkina arvo höpinöinesi. Tämä palsta on jo pilalla ei sitä tarvitse enempää pilata tuolla sinkkujen löpinällä.
Olen samaa mieltä. Jos ajateltaisiin niin että markkinat määräisivät ihmisarvon (ulkoisen), niin samalla meidän olisi hyväksyttävä se tosiasia, että liikatuotanto romahduttaisi kauneuden arvon. Eli toisin sanoen valtava määrä kauneutta kääntyisi itseään vastaan ja kuolisi jo syntyessään.
Eli ihan normaalia nykymenoa.
(Hihitystä)
Jaa, mää oon luuhannu metsissä lapsesta lähtien, useimmiten yksin. Mutta kyllä toi siippa on enempi vielä metsäkurppakoiras. Se sienestää, marjastaa, kalastaa ja lintubongailee ihan kurppana, tehnyt sitä melkein taaperosta. Ja jälkikasvukin tekee samaa perässä, ollaan oikea kurppa-family.
Noi MA-höpinät oli hepreaa, jotain sisäpiirijuttua? Miksei muka 22-vuotiaat hottikset olis metässä, olin määkin 20 hottiksena siellä :)
Viimeks olin metsässä sunnuntaina, metsänhoitosuunnitelmaa tekemässä. Oli raikasta (= räntää puski).
Ai sinä työskenteletkin metsä alalla?
Vai olitko omaan metsään sitä suunitelmaa teettämässä?
Omaan pienehköön metsään vaan. Ajatuksena ollut aina, että hoidetaan hillitysti, ei avohakkuita tai muita inhottavuuksia, osa luonnonsuojelualueena.
Kannataisi ehkä käyttää hevosmetsurin palveluksia, onko teiltäpäin saatavissa sellaisia?
Se olis hienoa. Mutta ei taida löytyä läheltä, vaikka hevosten kanssa ollaankin viikottain tekemisissä.. Sanotaanko näin, että metsurinhommat hoituu enimmäkseen mun suvun miesväen toimesta. <3
Kettumaisesta näkökulmasta metsä on elinympäristö. Ihmismielessä se poikkeaa vain siitä, että asun vain satunnaisesti joskin toistuvasti metsissä. Jos siitä joku defenssi pitäisi repäistä, niin pakopaikkana se on kaupungille, hälinälle , kiireelle ja omaa etuaan etsiville ihmisille. Ja miksi näin on, kolme asuinpaikkaa on aika vaativa yhdistelmä kenelle tahansa kulkijalle. Saati sitten nuo pakolliset metsänhoitotyöt.
Kun nyt on niin, että markkina-arvoni ei ole sidottu kilohintaan enkä muutenkaan koe tarvetta hinnoitella itseäni julkisessa huutokaupassa, niin olen yksinkertaisesti vain ottanut sen, mikä milloinkin on sopinut itselleni. Sen kummemmin numeroa asiasta tekemättä, seuraa ei ole puuttunut 20- tai 40-vuotiaanakaan. Viimeisin saaliini ei edes ole mikään metsänpeikko, vaan paljasjalkainen pääkaupunkiseudun kasvatti, joka ei edes lakkaa tunnistanut suolta. Miksi sitten ikäiseni statushenkilö tyytyi minuun, eikä laskenut sen varaan, että kaksikymppinen hottis olisi sopinut paremmin koulutettavaksi - tarinahan ei sitä kerro. Mutta uskoisin, että tuolla metsäreissuilla meillä on riittänyt jokseenkin enemmän keskustelun aiheita kuin kummallaaan kaksikymppisinä. Ja muutakin puuhastelua :)
mää luen ton otsikon kerta toisensa jälkeen et 'metsäkurpitsa'..
mut jos kurpista oli kyse, niin mää haluan ehdottomasti ryhtyä lehtokurpaksi sit ku kurpistuminen tulee ajankohtaiseksi,
monet metsät nähneenä mikään ei kyl voita vehreää lehtometsää missä keväiset valkovuokot kukkii ja pähkinäpensaiden oksat kauniisti kaartuu maata kohti ja jossain jo satakieli aloittelee pärpätystään,
Olipa kauniisti ilmaistu. Erityisesti pidin maata kohti kaartuvista pähkinäpensaiden oksista.
Oma aikani on kulunut jonkinlaisessa mutapainissa, jossa toisena osapuolena on Maria Elena ja toisena Catherine Tramell.
Kaikenlaista ajanhukkaa.
(Naurua)