Mirrejä tarjolla

MYös ätmeille toki, kenelle tahansa. Olisi hienoa jos nuo kodittomat raasut saisi oikean kodin jostain. Vaikka itse olenkin enemmän koiraihminen niin melken tekisi mieli ottaa joku noista tai muista vastaavista, ainoa mikä estää on se vastuu mikä niihin liittyy.

Ikis__M kirjoitti:

MYös ätmeille toki, kenelle tahansa. Olisi hienoa jos nuo kodittomat raasut saisi oikean kodin jostain. Vaikka itse olenkin enemmän koiraihminen niin melken tekisi mieli ottaa joku noista tai muista vastaavista, ainoa mikä estää on se vastuu mikä niihin liittyy.

Kissan antaminen ätmille olisi eläinrääkkäystä. Miksi tunteva olento pitäisi antaa jonkun epäinhimillisen hirviön kiusattavaksi?

Kurpppa kirjoitti:

Kissan antaminen ätmille olisi eläinrääkkäystä. Miksi tunteva olento pitäisi antaa jonkun epäinhimillisen hirviön kiusattavaksi?

Kyllä minä väitän että nuokin kissit on enimmäkseen jännämiesten hylkäämiä, ätmit on ätmejä juuri siksi kun ne on liian kilttejä ja ottavat vastuuta tekemisistään. Kissin ja naisen kohtalo on jännämiehen käsissä suunnilleen samanlainen, se jaksaa katsella vain sen aikaa kun sitä huvittaa.

Ikis__M kirjoitti:

MYös ätmeille toki, kenelle tahansa. Olisi hienoa jos nuo kodittomat raasut saisi oikean kodin jostain. Vaikka itse olenkin enemmän koiraihminen niin melken tekisi mieli ottaa joku noista tai muista vastaavista, ainoa mikä estää on se vastuu mikä niihin liittyy.

Mikä siinä vastuun kantamisessa on niin vaikeaa? Kaikilta pitäisi löytyä sen verran selkärankaa, että hoitaa asiansa. Tietysti on vastuullista tiedostaa sekin, jos sitä kykyä ei ole riittävästi. Ihmissuhteetkin ovat vastuullisia. Minusta se antaa ihmisestä luotettavamman kuvan, kun huolehtii muustakin kuin vain itsestään.
Välillä ärsyttää, kun ihmisiä saa kohdella miten vaan, mutta kun kyse on eläimestä, niin valitetaan muka vastuullisesti ties mistä. Esimerkkinä ruokkiminen: tenaville ostetaan karkkipussi ja ranskanperunoita, kissalle marketin raksuja. Lasten kohdalla on ok syöttää täyttä moskaa, kissalle pitäisi hankkia kalleinta ja laadukkainta.

atännä kirjoitti:

Mikä siinä vastuun kantamisessa on niin vaikeaa? Kaikilta pitäisi löytyä sen verran selkärankaa, että hoitaa asiansa. Tietysti on vastuullista tiedostaa sekin, jos sitä kykyä ei ole riittävästi. Ihmissuhteetkin ovat vastuullisia. Minusta se antaa ihmisestä luotettavamman kuvan, kun huolehtii muustakin kuin vain itsestään.
Välillä ärsyttää, kun ihmisiä saa kohdella miten vaan, mutta kun kyse on eläimestä, niin valitetaan muka vastuullisesti ties mistä. Esimerkkinä ruokkiminen: tenaville ostetaan karkkipussi ja ranskanperunoita, kissalle marketin raksuja. Lasten kohdalla on ok syöttää täyttä moskaa, kissalle pitäisi hankkia kalleinta ja laadukkainta.

Ne marketin raksut vastaavat karkkipussia aika hyvin. Pelkkää viljaa ja kasviksia eli on peräti haitallisia kissoille. Vaikka onhan se kumma, eräs tuttavakin antaa lastensa syödä pitkälti mitä vaan, mutta koiralle ei todellakaan mitään muuta kuin raakaa lihaa! Paasaa kuivaruuan haitoista ja muksut puputtaa karkkeja kolmatta päivää lähes tauotta.

atännä kirjoitti:

Mikä siinä vastuun kantamisessa on niin vaikeaa? Kaikilta pitäisi löytyä sen verran selkärankaa, että hoitaa asiansa. Tietysti on vastuullista tiedostaa sekin, jos sitä kykyä ei ole riittävästi. Ihmissuhteetkin ovat vastuullisia. Minusta se antaa ihmisestä luotettavamman kuvan, kun huolehtii muustakin kuin vain itsestään.
Välillä ärsyttää, kun ihmisiä saa kohdella miten vaan, mutta kun kyse on eläimestä, niin valitetaan muka vastuullisesti ties mistä. Esimerkkinä ruokkiminen: tenaville ostetaan karkkipussi ja ranskanperunoita, kissalle marketin raksuja. Lasten kohdalla on ok syöttää täyttä moskaa, kissalle pitäisi hankkia kalleinta ja laadukkainta.

Niin sitä minökin ihmettelen että mikä ihmisiä riivaa kun pitää hankkia jotain jota ei kuitenkaan pysty sitten muka pitämään? Pitäisi olla aika selvää jo hankintavaiheessa kykeneekö siihen elikkoon sitoutumaan kunnolla ja varmasti niin että se saa sitten olla omassa kodissaan loppuikänsä eikä riepoteltavana pitkin maailmaa milloin missäkin.

Sama kai se on ihmiissuhteissakin, monet lähtee kokeilemaan mutta alkuinnon jälkeen ei ehkä rahkeet riitäkään ja heitetään hanskat naulaan sen kummemmin välittämättä hyljätyn tunteista. Me vastuulliset ei edes lähdetä hakemaan suhdetta jos ei olla aikalailla varmoja että siedetään sitä ihmistä pidempäänkin mutta sittenhän meitä haukutaan ätmeiksi tms.