Jos haluan saada naisseuraa, minun on ihan ensimmäiseksi myönnettävä että olen alempiarvoinen ihminen naisiin nähden. Tämä alempiarvoisuus näkyy siinä että joudun tekemään aina aloitteen, ihan jo pelkästä juttuseurastakin puhuttaessa. Tämä on siis lähtötilanne ja tavoitteena on tasa-arvoinen, romanttinen parisuhde. Kuulostaa jotenkin kummalliselta. Miksi minä en voisi olla yhtä tavoiteltu jos kerran mahdollinen tuleva parisuhdekin perustuisi molemminpuoliseen tunteeseen ja kunnioitukseen?
En halua kuulla biologiasta, apinoista, evoluutiosta. Eivät ne minua kosketa enkä minä saa niistä lohtua romantiikannälkääni. En saa lohtua siitäkään että muillakin miehillä tilanne on suurin piirtein samanlainen. Vääryys on vääryys vaikka sitä kokisivat muutkin.
Kuinka kauan tällainen pariutumiskulttuuri voi kestää?
En halua kuulla biologiasta, apinoista, evoluutiosta. Eivät ne minua kosketa enkä minä saa niistä lohtua romantiikannälkääni. En saa lohtua siitäkään että muillakin miehillä tilanne on suurin piirtein samanlainen. Vääryys on vääryys vaikka sitä kokisivat muutkin.
Kuinka kauan tällainen pariutumiskulttuuri voi kestää?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.