Tapasin tytön kesäkuussa Suomessa ja ihastuimme toisiimme välittömästi. Erityisesti hän tunsi vetoa itsevarmaan ja hulluttelevaan asenteeseeni. Pian hän kutsui minut luokseen toiselle puolelle Eurooppaa, jossa vietimme fantastisen, romanttisen viikon. Hän on neljä vuotta nuorempi ja asuu vielä vanhempiensa luona.
Olin varma että juttu jatkuisi, mutta yllättäen hän ei halunnutkaan luvata mitään jatkotapaamisia. Kerroin hänelle omista tunteistani, ja hän sanoi, ettei ollut valmis sitoutumaan vielä. Hänen edellinen suhteensa oli mennyt poikki juuri ennen kuin tapasimme.
Jatkoimme tiivistä yhteydenpitoa chatissa ja sähköpostitse, joskus muistin puhelinsoitollakin. Missään vaiheessa yhteys ei ole katkennut yli viikoksi. Syksyllä yritin tavata häntä pariin kertaan siellä kaukana ja jouluksi kutsuin hänet Suomeen, mutta tyttö on toistaiseksi torjunut tapaamiset.
Suhteemme on vähitellen syventynyt ja yhteydenpidosta on tullut lähes jokapäiväistä. Jouluna lähetimme joululahjat toisillemme, ja viesteissämme käytämme helliä lempinimiä. Kummallekin on vaikeaa puhua suoraan tunteistaan, mutta koen välillämme rakastavaa lämpöä.
Minun on kuitenkin vaikea sitoutua täydellisesti ja osoittaa spontaanimmin huomiota ennen kuin olen varma suhteen toimivuudesta. Erityisesti koen vakavana epäluottamuslauseena sen, ettei hän ole valmis tapaamaan minua. Olen todella turhautunut tällaiseen puolittaiseen kirjekaveruuteen.
Voiko olla että koemme suhteen aivan eri tavalla? Olinko hänelle vain lomaromanssi ja nyt vaaraton flirtti? Vai onko hän yhtä lailla vakavissaan, mutta haluaa testata minua ja varmistua paketin sisällöstä? Mitä minun pitäisi tehdä: jatkaa kuten ennenkin, ottaa etäisyyttä, ottaa läheisyyttä, puhua tunteistani, tiedustella hänen tunteitaan?
Onko jollakulla samanlaisia kokemuksia? Kuinka jutussa kävi ja millä tavalla?
Olin varma että juttu jatkuisi, mutta yllättäen hän ei halunnutkaan luvata mitään jatkotapaamisia. Kerroin hänelle omista tunteistani, ja hän sanoi, ettei ollut valmis sitoutumaan vielä. Hänen edellinen suhteensa oli mennyt poikki juuri ennen kuin tapasimme.
Jatkoimme tiivistä yhteydenpitoa chatissa ja sähköpostitse, joskus muistin puhelinsoitollakin. Missään vaiheessa yhteys ei ole katkennut yli viikoksi. Syksyllä yritin tavata häntä pariin kertaan siellä kaukana ja jouluksi kutsuin hänet Suomeen, mutta tyttö on toistaiseksi torjunut tapaamiset.
Suhteemme on vähitellen syventynyt ja yhteydenpidosta on tullut lähes jokapäiväistä. Jouluna lähetimme joululahjat toisillemme, ja viesteissämme käytämme helliä lempinimiä. Kummallekin on vaikeaa puhua suoraan tunteistaan, mutta koen välillämme rakastavaa lämpöä.
Minun on kuitenkin vaikea sitoutua täydellisesti ja osoittaa spontaanimmin huomiota ennen kuin olen varma suhteen toimivuudesta. Erityisesti koen vakavana epäluottamuslauseena sen, ettei hän ole valmis tapaamaan minua. Olen todella turhautunut tällaiseen puolittaiseen kirjekaveruuteen.
Voiko olla että koemme suhteen aivan eri tavalla? Olinko hänelle vain lomaromanssi ja nyt vaaraton flirtti? Vai onko hän yhtä lailla vakavissaan, mutta haluaa testata minua ja varmistua paketin sisällöstä? Mitä minun pitäisi tehdä: jatkaa kuten ennenkin, ottaa etäisyyttä, ottaa läheisyyttä, puhua tunteistani, tiedustella hänen tunteitaan?
Onko jollakulla samanlaisia kokemuksia? Kuinka jutussa kävi ja millä tavalla?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.