museoautot

anteeksi tarkoitin museo autoja.

Vastaanpa kumminkin ja en rakenna enää mitään kun 3 MR rekisteröityä kulkupeliä on tallissa,2 kakspyöräistä ja 1 nelipyöräinen.
Enempää ei oikein sovikkaan,noh..ehkä 1 kakspyöräinen joskus,mutta kun 1 mies ei millään ehdi ajaa Suomen surkeassa ja lyhyessä kesässä(siis käytännössä viikko -pari kk ehkä pouta/aurinkopäiviä)montaa km ja kun ei oikein ole menoa mihinkään enkä lähde niillä kumminkaan ehkä max50km kauemmaskaan niin vähiin jää ajot ja hyöty nyt kun ne on tuossa MR kunnossa.
Tullut jotenkin ymmärrettyä että suomi on liian Pohjoinen paikka kovin paljon rahaa tuohon satsata,enkä kyllä laita käyttikseenkään omaisuutta mutta max 10v ikätavoite siltä osin niin pärjää ok.
Tietysti niihin aina jotain uutta osaa tai parempaa nippeliä tai muuta ajankulua jonkun asian suhteen on,sehän riippuu kenenkin tavoitteista tuleeko 100%entisöity näyttelyvehje ilman edes kilpiä tai öljyjä koneessa/Trailer Queen ,onko se kesäinen nautinto kuluneessa orkkiskunnossaan,entisöity huonosta hienoksi MR vehkeeksi mutta ajetaankin muutamana päivänä tai ajetaan Huhtikuusta-Lokakuuhun satoi &paistoi vai mitä??

Tuota asiaa on tullut itekkin mietittyä,kalustoa on enempi kuin 1 harrastaja pystyy "harrastamaan"ja ennentäänkin lyhyt kesä on muuttunut nyttemmin vesisateiseksi ja lyhennetyksi Englantilaiseksi versioksi kesästä jossa ennen oli jopa hellettä ja poutaakin.
Jos yhtenä ajopäivänä paistaa ja on se poutapäivä niin i ehdi kuin 1 vehkeellä ajaa,muut jää odottamaan jopa seuraavaa kesää tai ehkä saavat osakseen myös pari ajokertaa tuurilla.
Tietysti joo,voihan sitä hommata projekteja ja rakentaa niitä vaikka ei olisi ikinä ilmoja ajellakkaan,noin terapiamielessä yhtä hyvä/huono vaihtoehto kuin mikä muukin jos tepsii kerta onhan tuo ainakin mukavampaa kuin ryyppääminen,salilla väkisin hikoilu(tosi typerän oloista touhua)tai idioottimainen tietokoneen kanssa symbioosielämä.

Minun kohdalla mukavinta on ollut keräilyvaihe, kun on löytänyt sopivia vanhoja ajoneuvoja. Ammattini on sen verran hektinen, että olen siirtänyt noiden vanhojen autojen, moottoripyörien ja traktoreiden entisöintiä "parempaan" aikaan.
Toki jotain pientä on tullut tehdyksi, mutta kovin vähän valmista.
Kalustoa on kertynyt: Ranskalaisia autoja 50-60-70-luvuilta ja muutamia uudempiakin... saksalaisia autoja edustaa kupla-volkkarit 50-60-70-luvuilta, moottoripyöriä löytyy entisen Itä-blogin puolelta useampia 50-60-luvuilta ja hieman uudempaa kalustoa Japanista, traktorit on sitten englantilaisia, puolalaisia ja suomalaisia 50-60-70-luvuilta, mopoja löytyy ruotsalaisia ja suomalaisia.
Joillakin ajoneuvoilla olen ajanut, mutta nykyään suuri osa niistä on vain katon alla odottamassa uutta käyttöä.

Ilman mitään sarvia ja hampaita saati kenenkään touhuihin puuttumatta juuri moinen keräily ja niiden laittelu "sitten joskus"tarkoittaa selkokielellä että perikunta myy tai roudaa ne kaatpaikalle täsämäälleen siinä kunnossa kuin ne nyt on,ellei jopa huonommassa.
Näitä Romu Oskareita on aina ollut ja samoin on touhut myös loppuneet.
Kalustoa on moniverroin enemmän kuin aikaa niitä joskus tehdä,vaatii rahaa valtavasti sekä sen tekijän johon ei voine lukea vanhaa,raihnaista ja ehkä jo sairastakin ihmistä jolla nyt olisi sitä aikaa vaan mitäpä tuo tekisi enää niillä valmiillakaan ajokeilla tuossa vaiheessa elämänkaarta kun päivät lyhenee vauhdilla...

sain yhden auton alkuperäiseen kuntoon ja nyt sillä on hyvä ajaa.se on kahdeksan kymmentä luvulta

Mercedes 80-luvun alkuvuosilta. Ei sitä tarvitse enää rakentaa, ajaa vain kun on jo museokilvissä. Pari "rallia" ensi kesänä ja ajoa sen verran viikottain että pysyy herkässä kulkukunnossa. Sitten joutaa taas talliin talveksi.

Ei ole minkäänlaista museo auraa,mutta on pirun vanha alkuperäinen virittelemätön perunakuokka.On peräisin Konevitsan luostarin peruna-kolhoosilta.

Ei enää mitään kun katsastusmies tahtoi sen pois liikenteesä eikä päästänyt läpi, siihen se mätäni sitten vuosien varrella ulos.
70 luvun menopeli oli huippukunnossa.