Olen 40v nainen, treffipalstoilla olen ollut puolisen vuotta. Huomio on väkisinkin kiinnittynyt näihin kuvattomista / tekstittömistä profiileista tuleviin treffipyyntöihin. (Välillä toki on epämääräinen, 10v vanha kuva ja edes muutama rivi ympäripyöreää tekstiä, joka ei kerro ihmisestä yhtään mitään..) Miksi kukaan tuhlaa tälläiseen aikaansa? Miksi joku luulee, että lähden yht` äkkiä tapaamaan jotain ventovierasta ihmistä? Toisaalta sitten taas massadeittaajia (varsinkin naisia) halveksutaan. Miehet tuntuvat luulevan, että minulla on joku ihme röntgenkatse, jolla osaan lukea kaiken mahdollisen ihmisestä jotenkin alitajuntaisesti? Usein olen saanut vihat päälleni, kun en ole kiinnostunut. Mikä ihme kiinnostuksen sitten herättäisi? Ovatko nämä miehet samoja, jotka täällä valittavat, etteivät koskaan pääse treffeille? Luulisin niin.. Jos olen jostain miehestä kiinnostunut, haluan kirjoitella / soitella edes viikon. Mielestäni ei ole liikaa vaadittu! Siinä sitten toivottavasti selviää syvällisemmin kiinnostuksen kohteet, tms.. Toki ymmärrän, että viikkojen kirjoittelu on turhauttavaa, jos sitten kemia ei toimi. Eikö sitten voisi kirjoitella vähän harvemmille, eikä turhautuneena kalastella varmuuden vuoksi ihan kaikkia treffipalstan naisia? Miten muut reagoivat tälläisiin pyyntöihin?
Miksi pitäisi tavata heti?
jgkjgjhgkjgjhgkj
623070
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
En oo koskaan ollu treffipalstoilla enkä muillakaan palstoilla mut luulen että niillä on hirmu kiiru päästä selkään. Pojat tahtoo vaan koeajolle ja sit nopeasti seuraava lyyli. Ei tommoseen kiireeseen oikein muuta keksi.
Kirjoittelemalla voi tutustua siihen, mitä toinen kirjoittaa.
Vain tapaamalla näkee, millainen ihminen siellä oikeasti on.
Jos tapaaminen ei onnistu ensimmäisen viikon-kahden aikana, päättelen ettei sen vaimo päästä. Ja lopetan kirjoittelun.
Ap osasi hyvin tuoda minun(kin) ajatukset esille. Ei minuakaan kiinnosta lähteä treffeille täysin tuntemattoman kanssa ja tästä sitten suututaan. Minusta esim. viikon tutustuminen toiseen kirjoittelemalla ennen tapaamista ei ole liikaa vaadittu.
Ketä kiinnostaa viestitellä täysin tuntemattoman kanssa pidempään; ei ketään fiksua ainakaan, parempi parin viestin jälkeen todentaa tilanne tapaamalla, ettei haaskaa aikaa jonkin turhan tyypin kanssa. Kirjoittelemalla ei voi keneenkään tutustua!
Täysin epäsopivien lisäksi on olemassa naistyyppi, jonka rohkeus ei koskaan riitä treffeille ja näitä on paljon! On syytä heti alussa ottaa asiasta selvää. Opetelkaa idiootit lukemaan viestejä, myös rivien välistä ja esittämään hyviä kysymyksiä.
Kertoo paljon ihmisestä, jos ei uskalla tavata toista oikeassa elämässä. Tapaamisen voi hoitaa siten, kun ja todennäköisesti toinen ei kiinnosta ollenkaan, voi jatkaa suunnitelma "2, vaikka iltaa ravintolassa ominpäin.
Veit jalat suustani. Tämä on just näin. Ei kiinnosta tuhlata aikaa viestittelyyn sellaisten naisten kanssa, joilla ei ole rohkeutta tavata oikeasti. Se kertoo ihan tarpeeksi ihmisestä... ja noin rajoittunut ihminen ei todellakaan sovi mulle.
Voi, minä olen ainakin saanut muutaman tosi hyvän ystävän kirjoittelun kautta. Ollaan tutustuttu toistemme ajatuksiin ja arvoihin, löydetty monia yhteisiä mielenkiinnon kohteita ja kirjoittelu on ollut sujuvaa. Tapaamisen jälkeen olemme todenneet pysyvämme ystävinä vaikka muuta ei syntynytkään. Parin kanssa olen nähnyt useammankin kerran ja on ollut tosi mukavaa aina.
Vaikka ystävää emme olleetkaan etsimässä voi niitä silti syntyä oikeanlaisen ihmisen kanssa.
Olen aina halunnut tutustua pitempään ja aika uusi kuvakin on mutta eihän naisi akiinnosta vastata. Enkä vastaa kaikille vaan muutamalle sanotaan parin kuukauden välein mutta aina naiset niitä pelimiehiä kuitenkin tapailee heti.
Viikon kirjoittelun jälkeen ei olekaan kuitenkaan kemiaa. Silloin tulee mieleen kun se on kuitenkin aina pieni pettymys että olisi tämän voinut selvittää nopeamminkin.
Joskus aiemmin suosin itsekin hiukan pidempään (1-2 viikkoo) tutustumista ensin posteilla, mutta tarpeeksi monien pettymisten ja ajanhaaskausten ym. vaivan jälkeen oon todennu että parempi nähdä vaan suht pian, muutamien perustietojen ja mahdollisesti kuvien vaihdon jälkeen. Monia asioita voi jättää selvitettäväks vasta sitten nähdessä, jos nyt siinä vaiheessa enää siltä tuntuukaan että haluaa jatkaa tutustumista, ja hyvä jokatapauksessa jättää jotain puheenaihetta treffeillekin. Todellakin turhaudun ja usein homma hiipuu siihen jos joku mies alkaa jaaritella pitkissä posteissa jotain diipadaapa niitänäitä eikä treffiehdotuksia ala kuulua! Monet on juuri tälläsiä ja mieluiten vielä jauhais jotain seksijuttuja, ja kun niistä saanu tarpeekseen, "kadotaan" eikä ilmeisesti koskaan mitään aikomusta näkemiseen edes ollukaan, kunhan hetken viihdyttäis itteensä jollain eroottisilla tarinoilla.
Samoilla linjoilla itse. Kun se kirjoittelu ei kerro siitä ihmisestä paljoakaan ja useat miehet osaavat sanoa juuri sen mitä naiset haluavat kuulla. Livenä nähtynä säästyy aikaa ja vaivaa, paitsi jos jollain nyt on aikaa harrastaa jotain kirjeenvaihtoa, itselläni ei ole.
Pointsit sulle. Näin just!
Mistähän siellä treffeillä sitten puhutaan, jos ei ole juuri mitään pohjatietoja toisesta ihmisestä? Varsinkin miehet ovat (yleistys) nihkeämpiä avautumaan suullisesti (hih) tapaamistilanteessa, jos kovin vakavia alat kyselemään. Jos tietää toisesta jo jotain ja se on positiivista, ei tule niin paineita siihen treffit ja ulos-mentaliteettiin, eli "välittömän kemian" vaateeseen jota täällä paljon parjataan. Vaikea selittää. Kirjeenvaihto on eri asia kuin se, että vaivautuu kertomaan itsestään edes parin-kolmen paria riviä pidemmän viestin verran. Jos aloitusviesti/yhteydenotto on sinänsä kiinnostava mutta sekin lyhyehkö, niin se ei vielä minulla yksin herätä halua tavata, jos näitä yhteydenottoja on vieläpä muiltakin. Kuukausien jaaritukset sitten erikseen. Niin ja toki meitä on moneksi, kukin tyylillään.
No ihan niitä samoja voi kysellä naamatusten mitä pidemmällä kirjottelulla ois kysyny viesteissä. Itsellä on joitain valmiita kysymyksiä mietittynä niiden hiljasten hetkien varalle.. parhaassa tapauksessahan juttelu sujuu kuin itsestään aiheesta toiseen eikä niitä edes tarvikaan, tai ne tulee esille siinä muun ohessa. Toki jos tuntuu etten ole kuitenkaan kiinnostunu jatkamaan tutustumista, en mene jutuissa kovinkaan syvälliselle ja henk.kohtaiselle tasolle.
En ole kokenut että etukäteistiedon määrä vaikuttais mitenkään siihen onko kemiaa vai ei.
Riittää kun tiedän tietyt perusasiat (ikä, asuinpaikka, mitat, ja että on sinkku) ja mielellään myös kuvat on vaihdettu, ja jos kaikki nämä ok, sitten voin jo aivan hyvin tavata. Ehkä ne kirjottelutaidot ja -tyyli usein jotain viitteitä luonteesta yms. voi antaa mutta oma kokemus on pikemminkin se, että miehet mieluummin juttelee, ja on usein siinä parempia, kuin kirjottaa. Jos mies ei halua kertoa vakavempia tai vaivautuu sellasista niin pidän sitä merkkinä ettei sitä ehkä sitten kiinnostakaan sen enempää, tai ei ole oikeenlainen mulle (tarpeeks avoin).
Siksi että säästää aikaa ja vaivaa kun tapaa heti eikä luota toisen kuviin ja sanoihin. Vasta livenä näkee miltä toinen näyttää ja kuulostaa ja tuntuu.
Niin juuri tavatkaa ja erotkaa jos ei nappaa.
Noi miehet joista kirjoitat, ne haluaa Nopeeta Pilluu, et sinä ihmisenä niitä kiinnosta pätkän vertaa.
1. Pelimiehet ei saa jos joku ei niille anna
2. Nopea tapaaminen todellakaan tarkoita pelimiestä
3. Mä haluan tavata nopeasti ja livenä, koska se toinen nimenomaan kiinnostaa ihmisenä eikä minään virtuaalipersoonana
Pelimiehet ne haluaa heti pillua ja meikä kun haluaa rauhassa tutustuu niin eihän naisille kelpaa. Ja naiset kuitenkin valitsee miehen sen ulkonäön perusteella joten miksi ette siis tapaa heti niitä pillun vonkaajia
mutta naisellahan on röntgen katse.nainenhan lukee miestä kuin avointa kirjaa vaikka nainen ei sitä myönnäkkään.nainen on viekas ja ovela peto joka kietoo miesparan sormensa ympärille samalla näytellen kilttiä ja yksinkertaista naapurin tyttöä.yleisesti luullaan että mies on vallan kahvassa tässä maailmassa mutta kyllä se nainen on joka johtaa.mies vain tekee työt.jo maailman alkuajoista lähtien naisella on ollut kyky sekoittaa miehen ajattelu ja silmillään lumota mies transsiin toteuttamaan tahtoaan.ja juuri sen tähden nainen on niin huumaavan ihana olento.
Netissä on liikkeellä kaikenlaisia kahjoja, eronneita, panomiehiä yms., enkä ole kiinnostunut heitä tapaamaan. Yhden naisen aika, kiinnostus ja voimavarat eivät riitä kaikkien treffipyyntöjen toteuttamiseen siksi haluan a) nähdä kuvan (omanikin on esillä) b) kirjoitella jonkin verran ja c) puhua puhelimessa ennen kuin päätän tapaamisesta. Näillä eväillä olen päätynyt treffeille pääasiassa mukavien ja kunnollisten miesten kanssa. Kemiat selviävät sitten tapaamalla sitä toista. Jos mies ei ole ehdoton no-go, niin tapaan hänet vielä toisenkin kerran (jos hänkin haluaa, tietty) ja viimeistään silloin alkaa olla selvä, mihin suuntaan tässä mennään: suhde-ei mitään-ystävyys.
Näköjään mielipiteitä on ainakin kaksi; treffeille suht heti tai pitempi tutustuminen. Mielestäni esim. viikko ei ole vielä pitkä aika tutustumiselle, mutta joillekin se on.
Toisaalta ymmärrän halun tavata nopeasti, mutta siltikin tuntuisi oudolta treffata mies, josta ei tietäisi juuri mitään. Ehkä tämän takia olenkin tavannut vain fiksuja ´parisuhdemateriaalia´olevia miehiä ja pano/pelimiehet olen kiertänyt kaukaa tai ne on kiertänyt minut. Kolmista treffeistä kaksi on johtanut pitempään tapailuun tai seurusteluun. Kirjoitellut/tutustunut enemmän tai vähemmän olen ehkä 20 kanssa tässä parin kolmen vuoden aikana, mutta treffeille olen lähtenyt harkiten.
Treffailussa ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia, mutta tälläinen harkitseva tapaus voi hieman karsastaa sarjatreffaajaa... :)
Treffipalstalla on tarkoitus tavata eikä ryhtyä kirjeenvaihtokaveriksi. Tapaamista ei kannata lykätä, koska suuri osa profiilleista kaunistelee todellisuutta. Tapaamista sovittaessa pitää tietenkin näyttää oikeat kasvonsa Skypessä ja selvittää toisen taustoja niin paljon, että kumpikaan ei tuhlaa aikaansa, jos ei natsaakaan.
Pidemmällä tutustumisella ei saa sellaista kumppania, jota ei saisi lyhyemmälläkin.
Täysin samaa mieltä. Muutama viesti korkeintaan ja sitten voi jo ehdottaa kahville lähtöä. Vaikka toisen kuinka hurmaisi kirjoittamisella, ei se kerro jutusta vielä mitään. Mielikuva vaan lähtee lentoon välittömästi ja tulee epärealistisia odotuksia. Itselläni on tapahtunut tasan yhden kerran sellainen ihme, että tapaaminen livenä on ylittänyt kaikki odotukset. Kuva ja oma mielikuvitus vääristää todellisuutta aika tehokkaasti. Tämän takia haluan nähdä mahdollisimman nopeasti.
"Pidemmällä tutustumisella ei saa sellaista kumppania, jota ei saisi lyhyemmälläkin."
Riippuu kumppanista. Minua esimerkiksi ei ole mahdollista päästä tapaamaan, ellei ole valmis tutustumaan ensin pidemmän kaavan mukaan kirjoittelemalla. Itse saan tällä tavalla tehokkaasti karsittua joukosta ne, joita oikeasti olen kiinnostunut tapaamaan. Sellaisia on lopulta aika harvassa.
Varmaan miesten näkökulmasta tilanne on toisenlainen, koska teillä ei liene niin kova vaatimustaso kumppanin henkisten ominaisuuksien suhteen (= juuri ne asiat, jotka saa parhaiten selville kirjoittelemalla ennen kuin antaa kemioiden ja muiden biologisten juttujen tulla sekoittamaan omaa mielikuvaa ihmisestä ja tämän todellisesta kapasiteetista). Se, vastaako nainen toiveitanne, selviää varmaan parhaiten livenä. Mutta jos et ole valmis osoittamaan naiselle, että vastaat tämän niitä toiveita, jotka on mahdollista selvittää ennen tapaamista, niin ainakaan minun kanssani et pääse etenemään tapaamisen asteelle ollenkaan.
Riippuu vähän miten kaukaa se nettituttavuus on. Jos on ihan samalta paikkakunnalta, niin voisin tavata aika pian. Jos taas kauempaa, esim. muutaman sadan kilometrin päästä, kirjoittelisin mielelläni pitempään. Tuntuisi oudolta lähteä niin kauas tapaamaan ventovierasta ihmistä vain profiilin ja muutaman viestin perusteella.
Miksi yleensäkään pitää harrastaa jotain hikistä nettideittiä? Mielenkiintoisia ihmisiä tapaa heti, kun lähtee kotoa liikkeelle (jos ei ihan korvessa asu ; )) ja sitten voi puolin ja toisin tutustua aidosti ilman netissä pelailuja.
"Mielenkiintoisia ihmisiä tapaa heti, kun lähtee kotoa liikkeelle"
Ai niinkun kadulla ja kaupan kassajonossa? :) Baareissa? Entä jos ei jaksa enää notkua sellasissa ryyppäämässä pitkin öitä? Siellähän se vasta onkin hakuammuntaa kun ei tiedä mitä joku muu hakee, vai onko varattu eikä hae edes mitään.. ei tiedä mitään muuta kun sen ulkonäön.
Netistä on huomattavasti helpompi löytää juuri sellasta mitä hakee, tai ainakin samanlaisilla pyrkimyksillä, ja vieläpä ihan ilmaseks :)
Kun tätä valitus palstaa lukee niin ei siltä vaikuta että on helppo löytää.
mutta kun muualta on vielä vaikeempaa.
kYLLÄ SITÄ VIIKON VOI KIRJOITELLA JA TUTUSTUA..MUTTA KUN NETTIMAAILMASSA PYÖRII NYKYÄÄN NIIN PALJON SELLASIA JOTKA EI KUITENKAAN SIITÄKÄÄN HUOLIMATTA USKALLA LÄHTEÄ YKSILLE TREFFEILLE VAIKKA KAIKKI TUNTUU NS FUTAAVAN HYVIN YHTEEN. jOTENKIN TUNTUU ETTÄ ENNEN KAIKKI OLI HELPOMPAA. NUORUUDEN HULLUUTTA.
"EI KUITENKAAN SIITÄKÄÄN HUOLIMATTA USKALLA LÄHTEÄ YKSILLE TREFFEILLE VAIKKA KAIKKI TUNTUU NS FUTAAVAN HYVIN YHTEEN. "
Sinä vain luulet että kaikki futaa yhteen. Toinen osapuoli ei ajattele niin.
Rumat ja lihavat naiset mielellään välttelee pikaista tapaamista. En tiedä ketä he luulevat pettävänsä, ikäänkuin se läski sulaisi katsojan silmissä kun viestejä vaihdellaan.
Heh, itse toimin juuri päinvastoin. Olen pyöreähkö, vaikkakin kasvoiltani kaunis. Kuvani näkyy profiilissa. Haluan tavata nopeasti ja muistutan vielä etukäteenkin, etten sitten ole mikään laiheliini prinsessa. En todellakaan yliarvioi itseäni ja haluan tavata nopeasti, että jos se ulkonäkö ja paino kuitenkin on se tärkein juttu niin ei tuhlata kummankaan aikaa.
Suomessahan perinteinen parinhakuinstituutio on baarit, ehkä nämä "nettideitit" ovat vain nykyajan ihmisen mukavuudenhalua ja laiskuutta että lähdettäisiin siihen aikaa ja voimia vievään oikeaan kumppanin hakuun missä heti näkee paljon kumppaniehdokkaita mistä varteen otettavat erottuvat koko ihmisen huomio- ja vuorovaikutus-resursseilla (mistä ei ole tietoakaan tietokoneen ruudulla).
Lapsettomien työssäkäyvien naisten on ehkä turha olettaa että suomesta löytyisi vastaavanlaisia miehiä, kun yh:ta on paljon ja 500000 yhta merkitsee 500000 miehen vajausta lapsettomien miesten markkinoilla. Lisäksi miesten työttömyys ja syrjäytminen on suurempaa kuin naisten. Osalle "kaikki-asiat-kunnossa" naisille nyt ei vain riitä vastaavia miehiä suomessa. Tämä tietysti lisää epätoivoista tarrautumista ja yh määrää entisestään suomessa.
Voi kirjoitella kaksi viikkoa ja sopia treffit ja sitten lähettääkin kuvan tunnistamiseksi niin naista ei enää kiinnosta treffit. On meinaan tapahtunut minulle monesti niin.
Jos on hyvä kirjoittelija, kannattaa kyllä kirjoitella pari viestiä mutta sitten mahd. pian tavata ettei tule pettymystä vastapuolelle kun sanan säilä ei ehkä kohtaakaan mielikuvia vantterasta varresta.
Toki noi "Moi. Tavataanko?" -viestit voi ohittaa, valitettavasti 50% miehistä vaan on aika yksinkertaisia ja niitä kiinnostaa vaan se miltä nainen näyttää, pesä tuntuu ja miten oma elämä rakentuu sen ynmpärille -tyylinen meininki.
Ja intellektuellit hakee sitä samaa, mutta monimutkaisemmin.
Väität siis että naiset ovat yleensä ottaen intellektu-ellejä?
No, naiset on vaan suhteessa miehiin enemmän saaliseläimiä kuin petoja joten siinä mielessä elleillä on luonnostaan niitä intellektuaalisia piirteitä persoonassaan kun pitää olla varovaisemp siinä miten toimii ettei miehet ympärillä tee ei-toivottuja asioita (toki on sitten nämä 16 v. teiniäidit jotka tupakoivat ja asuvat vuokralla kun haluaa nopeita nautintoja ja halpaa munaa, ei kaikilla naisilla tietenkään ole sellaista itsesuojeluvaistoa).
Siksi naiset käy enemmän teattereissa, lukee enemmän, valtaa yliopistot ja muutkin paikat (paitsi johtotehtävät enemmän miesten hallinnassa vielä koska miehet oikeasti haluavat niitä ja siksi kilpailu siinä päässä on kovempaa), eli naiset on luonnostaan vähemmän "eläimellisiä" ettei kävisi huonosti kun tunteet eikä järki vie.
Toki aika usein huomaa, miten naisten järki sitten ihmeellisten epäloogisten mutkien kautta kuitenkin yrittää huijata itseään siihen, että alfauroksen tullessa kohdalle intellektuelleista puolista kuitenkin luovutaan koska sellainen mies jonka kaikki haluaa niin jos on saumat niin on pakko yrittää kuitenkin eikä silloin järki saa olla esteenä ;)
Miks ylimalkaan laitetaan deittiprofiili?
Sehän on MAINOS!
Kuka kiinnostuis asunnosta, jos myynti-ilmossa lukee: "Asunto. En viitsi/osaa/ehdi/uskalla nyt skrivata enempää. Kysy lisätietoja.
???
Siten saakin odottaa lopun ikäänsä.
Polttaako joku oikein hihansa nopeasta torjunnasta? No sehän kuvaa hyvin persoonallisuutta.
Jos haluaa erottua luku-ja kirjoitustaidottomista, niin siihen riittää vähäkin teksti.
Ilman kuvaakin oon joskus mennyt treffeille, mutta tuore kuva vähentää tehokkaasti pettymyksiä. Puolin ja toisin.
En kyllä enää lähde mihinkään matkojen taakse treffeille, jos ei treffikumppanista tiedä mitään.
Eri asia, jos sattuu olemaan oman kylän tyttöjä.
KIITOS tästä mielipiteestä! Just näin!
Mun mielestä on hyvä tavata aika pian. Yleensä oon vaihtanut kuvan, kertonut harrastukset, koulutustaso ja ruumiinkoko tuleekin profiilista esille, ja kertoillut lyhkäisesti arvoistani. Jos kumpikin haluaa tavata, niin sitten tavataan. Vasta näkemällä voi sanoa, onko mahdollisuutta suhteeseen. Toisekseen kasvokkain juttelu vie ainakin minulta paljon vähemmän aikaa kuin kirjoittaminen.
Lisäksi olen aikuinen ihminen, enkä ole koskaan hakenut deittisivuilta kirjeenvaihtokaveria.
Kirjoitat kaiken putkeen, olet sivistymätön kusipää. Miksei siis heti panna, sen ainoan kerran, koska muuhun sinusta ei ole?
kyllä pitää tietää toisesta historiaa ja ensin viestien, sitten tavaten
Yhden ja kahden sanan juntteja, jotka kuvittelivat, että nainen suostuisi heidän kanssaan treffeille tuosta noin vaan, deittisivustoilla aikanaan riitti. Ei tosiaankaan kiinnostanut nähdä turhaan aikaa ja vaivaa turhien tyyppien livenä tapaamiseen. Perustiedot ihmisestä, mielenkiinnonkohteet, harrastukset, jotain taustaa ja elämän perushaaveita tms. olisi todellakin ollut vähintäänkin kiva kuulla. Jos ei juttu luistanut kirjoittamalla, ei se valitettavasti koskaan luistanut livenäkään. Ihmetyttää, kun netti olisi tehnyt sopivan kumppanin löytämisestä jopa helppoa, mutta ihmiset ei halua käyttää mahdollisuuksiaan. Itse olen onnellisesti naimisissa.
Ja jos naisen ilmoituksessa etsitään esim. tietynlaisista harrastuksista kiinnostunutta ihmistä, luulisi miehen edes pystyvän kertomaan, miksi juuri hän vastasi ilmoitukseen. Ei tee kovin suurta vaikutusta, jos vastaillaan vain päättömästi kaikkiin ilmoituksiin. Joillekin kiinnostus syntyy muusta kuin ulkonäöstä, esim. ajatusmaailmasta. Kiinnostava ihminen on yleensä kiinnostunut asioista, eikä vain joku "ei kukaan".
asioista,,heh esim. baarissa ? heh asioista
Olen miettinyt ihan samaa! Miehet haluavat tavata heti. Jos sanon, että haluan tutustua, he saattavat alkaa jopa haukkumaan lutkaksi ja huoraksi... Kuvittelevatko he, että se sitten auttaa tuossa tilanteessa?
Olen pisimillään vaihtanut n. viisi viestiä miehen kanssa nettitreffeillä ja viestit olivat häneltä vain muutamia lauseita. Minäkin tahtoisin tutustua ensin sähköpostitse/soittelemalla ennen kuin haluan tavata. Ja ennen kuin voin antaa puhelinnumeroani, haluan kyllä ihan vain mailia laitella. Mutta näyttää, että miehet eivät oikein ymmärrä tätä.
Kyllä ne miehet sen ymmärtävät. Oikeat miehet. Sä olet rusinapullaillut ja valinnut päältä tietyntyyppisiä miehiä jotka toimivat toisin...
En ikinä jaksaisi kirjoitella ja soitella naisen kanssa viikkoa tai kahta. Todella mökkeytynyttä hommaa. Naisten epäsosiaalisuus on ihan uskomatonta nykypäivänä, kun luullaan, että se oikea löytyy virtuaalisesti tutustumalla.
En tarkoita tätä pahalla, mutta kyllä vähän oudoksuttaa ettei enää tapailla ihmisiä ihan oikeasti.
Heti tai puolenvuoden päästä. Mikään ei ole se oikea määre naiselle. Itse olen kattavilla kuvilla ja pitkällä stoorilla deiteillä ja kiinnostuneita on. Mutta mitä helvettiä juttelet naisien kanssa jotka ei kysele mitään?? Ensin tulee viestiä että mahtava profiili, ihan huippu paras jne mut sit kun pitäis tutustua toiseen niin yhden tai kahden lauseen vastauksia ilman ainoatakaan kysymystä. Sitten naiset ihmettelevät miksi keskustelu ei suju. Mä en todellakaan ala ylläpitämään keskustelua jos vastapuolestakaan ei siihen ole. Nytkin 7-8 "muka niin kiinnostunutta" naista ja jutustelu ei suju lainkaan. Ehdottele siinä sitten edes tapaamisia. Kasvotusten itsellänikin se keskustelu on luontevampaa kuin näppiksen välityksellä. Vituttaa tällaiset avaukset jossa te naiset ainoastaan odotatte miehiltä mutta ette itse anna yhtään siimaa joko keskustelun etenemiseen saati tapaamisten ehdotteluun.
Allekirjoitan tuon turhautumisen ihan täysin. Naiset eivät vaan osaa keskustella. Odottavat vain passiivisesti, että mies viihdyttää ja pitää keskustelua yllä. Se ei todellakaan ole mitään mitä haluan. En ole pätkääkään kiinnostunut naisesta, jonka kanssa ei synny dialogia.
Toisin sanoin, jos nainen ei juttele vaikka onkin osoittanut alussa kiinnostusta, niin oletan, että kiinnostus on lopahtanut enkä todellakaan tuhlaa sellaiseen ihmiseen.
Kirjoitin siis näistä KUVATTOMISTA / TEKSTITTÖMISTÄ profiileista tulleista treffipyynnöistä, joita jokaiselle kuvalliselle naiselle tulee parisataa hyvinkin lyhyessä ajassa. Siinäpä vituttaa.. Olet siis saanut aikaiseksi vetävän profiilitekstin mielenkiintoisilla kuvilla, mutta mielenkiintoista tekstiä (tod. näk. kerrot vaan itsestäsi) et saa aikaiseksi enempää -naiset "katoavat".. Naiset keksivät kyllä kirjoitettavaa, jos haluavat.
Niin eli odottavat passiivisesti, että vain mies on se joka pitää keskustelua yllä. Se ei muuta sitä tosiasiaa miksikään. Miten ihminen (mieskään) voi kiinnostua kenestäkään, joka ei osoita yhtään kiinnostusta häneen?
Helpompaa on keskustella kasvotusten ja esitellä itsensä.
Monen kohdalla on ollut kriteerit monenkirjavia ja vaativia ettei täällä mediassa viitsi muuta tehdä kuin "lueskella " ihmisten iloja ja suruja.
Toivotan sinulle Nimimerkki: ""jgkjgjhgkjgjhgkj " onnea kaverin löytämiseksi.
No, kiitos samoin.. :) Hmm.. Tänne kuitenkin päätyy mielipiteestä aina se jäävuoren huippu, ei taustatietoja. (Mikä on siis johtanut tähänkin mielipiteeseen.) Kun muutaman kerran "kunnon mies" haluaa muutaman tapaamisen jälkeen vaan seksiseuraa, paljastuu alkoholistiksi / narkomaaniksi /ties miksi, tulee varovaisemmaksi. En siis vaadi yli viikon kirjoittelua. Ymmärrän kyllä muitakin mielipiteitä. Uusien ihmisten tapaaminen on ainakin itselleni stressaavaa. En nauti treffien jännityksestä. Ehkä siksi yritän kirjoittelulla selvittää mahdollisia esteitä suhteelle. (En esim. juurikaan matkustele. Jos mies on elämäntapareissaja, ei hän minua huoli..) :)
Joo´o olet määrätietoinen "henkilö" ? mutta taitaa olla ikäero niin suuri ettei tarvi minun esitellä itseäni tämän enempää.
Jos olet vain kotona niin se selittääkin paljon...näin se vaan menee ihmisen elo.
Mene ulos ja ihmisten pariin, nauti elämästä ihmisten parissa olosta.
Minä haluan kans hetimiten kasvotusten nähdä vaikka kahvilassa ym.
Turhauttavaa lätistä jonkun kanssa joka ehkä saa kiksejä lätinöistä ja sitten häviää.
Sama ongelma. Miehet laittaa viestiä, että "...Kiva kuva, olet nätti, moi mitäkuuluu, kahville?". Omassa profiilissaan ei lue parhaimmassa/pahimmassa tapauksessa mitään. Sitten ollaan pöyristyneitä, kun en heti lähde treffeille. "En oikeen osaa kirjoittaa..." No aijaa, miksi sitten et iske livenä seuraa jos osaat puhua sen sijaan paremmin?
Yksi mies Tinderissä jaksoi oikein mustasukkaisena jankata, miksi en heti halua tavata, että onko minulla montakin kierroksessa. Ei paljoa kiinnosta hyökkäävän ja omistushaluisen kanssa kahvitella, varsinkaan, kun ainoat tiedot mitä miekkosesta sain oli "yh-isä, ihan kiva". Sitten hermostui, kun sanoin, että näitä vastaavia viestejä on tullut se 20 kpl, enkä jaksa kaikkia tavata.
Joskus ihan kunnon deittipalstoilla kirjoittelin pidempään melko älykkäänoloisen miehen kanssa, ja ehdittiin käydä kaikki arvoista tulevaisuudensuunnitelmiin läpi. Suhde siitä sitten tulikin, kun kumpikin jo lähtökohtaisesti arvosti toisen ajatusmaailmaa.
Nuotalla saalistaminen vaan näkyy ja haiskahtaa päällepäin, joillekin se käy, minulle ei.
Jos tapaaminen ei oikein kiinnosta, niin väitän että nainen ei ole oikein selvillä vesillä siitä että onko tosissaan etsimässä kumppania vaiko ei. Niinkuin naiset ei yleensäkään osaa puhua mistään suoraan eikä tiedä mitä haluaa.
Haluaa pelata asian kanssa mahdollisimman pitkään ja voi olla että jää tätä omaa syndroomaansa potemaan Kirjoittelu loppuu.
Jotkut miehet on vaan ihmeen sinnikkäitä (epätoivosia?) ettei niille oikein tiedä miten sanois ettei oo ihan kiinnostavimmasta päästä. Kiinnostavia mennään kattoon toki niin pian kun mahdollista.
"ei ole oikein selvillä vesillä siitä että onko tosissaan etsimässä kumppania vaiko ei"
Ja sama koskee sitten tapaamista vetkuttavia miehiäkin?
Jos joku viivyttelee tapaamisen kanssa, on usein vain merkki siitä, ettei ole tullut tarpeeksi hyviä fiboja. Voi olla, että on joku kiinnostava tapaus kierroksessa ja odotellaan, kenen kanssa synkkaa parhaiten. Itse en vaan usko, että kirjoittelun tai edes puhelinkeskustelun perusteella pystyisi päättelemään toisesta mitään. Niin kuin eräs deittikumppani totesi: itsetunnon on oltava tässä hommassa kohdillaan. Sen verran epäonnistumisia joutuu kestämään. Sitten on tietysti niitä, jotka tarkistavat viehätysvoimaansa. Kynnys lähteä treffeille kasvaa, mikäli vientiä riittää: halutaan seuloa tarkkaan jyvät akanoista. Kovaa peliähän tämä on, mutta eihän tähän kukaan pakota:)
jos ei uskalla tavata, niin se on se pointti tässä.