Outo ystävyys

Tunnen mieheni. Olemme jutelleet tästä paljon, tiedänettäettä he porisevat sellasista aiheista mistä minä en ns osaa keskustella. Ymmärrän sen että mieheni tykkää jutella paljon kavereidensa kanssa, mutta tämä tunnetila minkä juuri tämän ystävän kanssa juttelu minulle aiheuttaa, on todella ikävä tunnetila. Meillä oli miehen kanssa 2 vuiden ns etäsuhde, asuimme eri paikkakunnilla kunnes kesällä muutin hänen luokseen. Mieheni todella sosiaalinen ja minä nautin vain kahden olosta. Haluaisin päästä eroon tästä mustasukkaisuuden tunteesta. Koen että tämä nainen, tämä heidän ystävyys, on juuri sitä mitä minulla ja miehelläni oli ennen yhteenmuuttoa. En tiedä mikai näin ajattelen. Loukkaa kun mieheni sanoo että tämä ystävyys tähän naiseen on hänelle tärkeä. Sanoo kyllä myös että minä olen tärkeämpi ja hän haluaa elää minun kanssa, herätä vierestäni. No uskon tämän koska tunnen rakkauden meidän välillä edelleen.

Kolmen kimppakivaa...
Olet narsistin pyöriteltävänä. Lainaa kirjastosta joku narsismia käsittelevä kirja, lue se ja tee johtopäätöksesi. Yksi hyvä kirja on Raimo Mäkelän "Naamiona terve mieli". Siitä minä tunnistin exäni ja työparini, joitten käytöstä oli ihmetellyt 15-25 vuotta.

Me puhutaan taas avoimesti. Olen itsekkin tavannut tämän naisen. On vain ikävä tunne jäädä ulkopuoliseksi, kun ei ole yhteisiä keskustelun aiheita.
Haluaisin päästä tästä ikävästä tunnetilasta pois, mikä aiheutuu näiden kahden välisestä ystävyydestä kun en voi vaatia lopettamaankaan yhteydenpitoa. Eivät ne joka päivä kirjoittele. En haluaisi tuntea näin, joka kerta vannon itselleni että ensi kerralla reakoin toisin, en muutu mykkäkoululaiseksi taiheittele tyhmiä letkautuksia, toisin käy aina. Mies ei taas ymmärrä tunnetilaani koska hänen mielestään ei ole mitään syytä huoleen

Ei vaikuta :-)

Tiedän ja tunnen että he ovat vain ystäviä, tunnen että mieheni rakastaa minua. En pelkää sitä että hän pettäis minua. Inhoan vain tätä tunnetilaa mitä tunnen heidän yhteyden pidon vuoksi. En voi miestäni omistaa enkä edes haluais. Toivoisin vain että itse voisin tuntea toisin, järki ja tunteet kun eivät kulje käsikädessä.

moikka eräsmies , en tunne että salailee sillee mitään, mieheni kyllä kertoo minulle jos on käynyt kylässä ( vienyt tuliaisia ) , yhdessä välissä hän lakkas kertomasta koska minä sain mustis kohtauksia, puhuimme tästäkin ja sen jälkeen hän on kertonut jos on käynyt kylässä . mieheni ei ole koskaan mistään mustasukkainen, ei tästä naisestakaan millään muotoa, kysyi hän että pitääkö hänen lopettaa yhteydenpito jotta minä voin paremmin mutten kyennyt sitä häneltä vaatimaan, koen että tämä ongelma on minulla itelläni, se ongelma liittyy vain ikäviin tunteisiini , joihin toivoisin jotain miten saisin nekin kuriin .

tuo meni jo yli , mielestäni..... en lähtis ketään haukkumaan tuntematta ihmistä

Onko sinulla itselläsi miesystävää? Jos olisi, niin voisitko itse toimia siinä suhteessa samoin kuin miehesi nyt tämän ystävänsä kanssa?

Tuo on hyvä kysymys. Ei ole miesystävää. En tiedä miten toimisin, jotenki tuntuu että jos löytäusin mies puolisen ystävän jonka kanssa olisi mukava jutella, pitää yhteyttä, ottaisin miehenikin siihen täysillä mukaan alusta alkaen. En usko että tapailisin ilman omaa ukkoa. Kirjotella voisin mutta olisin siinäkin avoin omalle ukolle. Minuun ottanut yhteyttä netissä mies josta kerroin heti ukolleni, hän itse kehotti pitämään yhteyttä tähän lähestyjään, koska ukkoni tietää tämän tyypin ja tietää että tämä tyyppi on pyörätuolissa. Nyt tämä perheellinen nainen pyysi ukkoani ostamaan hänelle kaijuttimet koska ei itse osaa ostaa niitä, no kajarit on ostettu. Mielenkiinnolla nyt oottelen milloin ukko vie ne tälle naiselle, vaiko pyydetäänkö minua mukaan.

Kutsu tuo pariskunta kotiisi vierailulle. Siinä jutellessanne niitä näitä tustuisitte toisiinne.
Kyllähän jokainen osaa ruoasta puhua! Tai musiikista tai musiikkiin liittyvistä laitteista; mitä kummallista niissä on? Naapuristo on teille kaikille yhteinen puheenaihe, myöskin tämä arvaamaton talven sää jne jne. Puheenaikeita on maasta taivaisiin, vain valitse niistä ensimmäiset 50 niin jutta riittää teillä 4.llä vaikka viikoksi!

Aivan suotta pusket miestäsi sitomaa liian tiukkaa ystävyyttä naapurin naiseen!

Kiitti mielipiteestäsi . Ei olla naapureita, he asuvat kauempana. Tämä nainen on paljon yksin kotona lasten kanssa, mies ulkomailla töissä.
Ongelmaksi on koitunut se etten pääse oikein keskusteluihin mukaan, tunnen jääväni ulkopuoliseksi, olen yrittänyt mutta tilanne oli illoin ehkä vähän eri jos istuttais samassa kahvipöydässä. Minua häiritsee myös se että tiedän mieheni kertoneen tälle naiselle tiettyjä asioita minusta , esim joistain tilanteista joista olen suuttunut... Minun on erittäin hankalaa ja vaikeaa ajatellakkaan enää että viettäisimme yhteisen illan heidän kanssaan mutta toki jos sellainen tilanne tulee eteen niin toki lähden mukaan.

Ihan mahtavaa kuulla näinkin samanlainen kokemus vaikka teillä roolit juuri toisinpäin, en todellakaan usko että mieheni olisi minulle uskoton, minua vain jotenki niin kovasti häiritsee noiden yhteydenpito, pidän sitä outona koska aina siihen liittyy jokin ruoka, tekeminen jne , ovat jotain toisiltaan pyytämässä taikka antamassa.
Joka kerta kun he ovat toisiinsa yhteydessä, tunnen mustasukkaisuutta.
Tiedän että mieheni ajattelee varmaan juuri kuten sinä . Nämä ovat myös todella innostuneita ruuan laitosta ja kaikesta kokeiluista, minä en taas tykkää tehdä ruokaa vaikka teenkin ruokaa kotona kun mies on töissä . Todella hankalaa päästä keskustelu yhteyteen. Enkä minä edes tiedä haluaisko tämä nainen tutustua minuun....

Totta, tiedän ettei kukaan voi poistaa minulta näitä tunnetiloja , ei edes mieheni vaikka olemme siitäkin keskustelleet, toki hän voi miettiä omalla kohallaan miten vois toimia , olla minulle avoin jne . He ovat sopineet "säännöt" mistä eivät puhu esim eivät ala toistensa terapeuteiksi jne , se on toki hyvä juttu että ovat rajat antaneet toisilleen. Minä itse olen vain niin kamalan utelias tietämään mistä he juttelevat, en tietenkää haluu tietää kaikkee mut edes jotain , mulla on nimittäin liian vilkas mielikuvitus kun sille päälle satun. Olen tosissani miettinyt miten käsittelen yksin nämä tunteeni ....haluan olla se ykkönen , tiiän että olenki , se tärkein jne , järki sanoo että näin on mut tunteet heittää häränpyllyä välillä aika voimakkaasti.