Raportti: Maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta
Tuoreen OECD:n raportin mukaan julkinen sektori jäi maahanmuutosta plussan puolelle
Toisin kuin monet luulevat, maahanmuuttajat tuovat Suomen julkiselle sektorille enemmän rahaa kuin siltä vievät. Kun maahanmuuttajista valtiolle kertyvät tulot, kuten verot sekä sosiaaliturva- ja eläkemaksut, ynnätään yhteen, Suomi jää lievästi plussan puolelle. Maahanmuuttajat siis tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina.
HS nostaa taulukossa esiin, että maahanmuuton tulot/menot suhteessa maan bruttokansantuotteeseen olisivat OECD:n mukaan Suomessa 0,16 prosenttia ja Ruotsissa 0,2 prosenttia. Mainittakoon, että Saksassa tulo/meno-lukema on negatiivinen 1,13 prosenttia, ja Luxemburgissa positiivinen 2,02 prosenttia.
Mistä moiset erot? Suomi siis tienaa maahanmuutolla?
Katsotaanpas OECD:n raporttia:
Maahanmuuton laji (humanitaarinen vai työperäinen) on raportin mukaan keskeinen selittäjä sille, ovatko maahanmuuttajat taloudellinen taakka vai tienaus vastaanottavalle maalle (s. 161).
Hesarin taulukko koskee baseline-mallia, jossa noin 40 prosenttia julkisesta rahankäytöstä jätetään huomioimatta. Jos kaikki kulut lukuunottamatta puolustusmenoja otetaan huomioon, ollaan miinuksen puolella, OECD:n keskiarvo -0,3 prosenttia ja Suomen -0,13 prosenttia.
OECD:n raportti toteaa useassa kohtaa, että humanitaarinen maahanmuutto on kallista saippuaa. Lisäksi se toteaa, että humanitaarista politiikkaa virtaviivaistetaan useissa maissa ja vallitseva trendi on humanitaarisen maahanmuuton houkuttelevuuden vähentämistä kohti (s. 58).
Väite, että maahanmuutolla olisi positiivinen vaikutus, ei pidä OECD:n tietojen mukaan paikkaansa, kuten raportista poimituista taulukoista voidaan tulkita. Vaikutus on globaalisti lähellä neutraalia, ja pääsääntöisesti lievästi negatiivinen – on maita, joissa ollaan kranttuja maahanmuuton suhteen, ja nettohyöty jää positiiviseksi. Sitten on maita, joissa ei olla kranttuja, ja hyöty jää negatiiviseksi. Suomi kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Lisäksi trendi on Suomen osalta huonompaan suuntaan.
Jos se on yleisesti hyväksytty poliittinen valinta, mikäs siinä. Mutta ääneen se on kuitenkin sanottava.
http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142878-oecd-suomi-ei-ole-hyotynyt-maahanmuutosta
Tuoreen OECD:n raportin mukaan julkinen sektori jäi maahanmuutosta plussan puolelle
Toisin kuin monet luulevat, maahanmuuttajat tuovat Suomen julkiselle sektorille enemmän rahaa kuin siltä vievät. Kun maahanmuuttajista valtiolle kertyvät tulot, kuten verot sekä sosiaaliturva- ja eläkemaksut, ynnätään yhteen, Suomi jää lievästi plussan puolelle. Maahanmuuttajat siis tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina.
HS nostaa taulukossa esiin, että maahanmuuton tulot/menot suhteessa maan bruttokansantuotteeseen olisivat OECD:n mukaan Suomessa 0,16 prosenttia ja Ruotsissa 0,2 prosenttia. Mainittakoon, että Saksassa tulo/meno-lukema on negatiivinen 1,13 prosenttia, ja Luxemburgissa positiivinen 2,02 prosenttia.
Mistä moiset erot? Suomi siis tienaa maahanmuutolla?
Katsotaanpas OECD:n raporttia:
Maahanmuuton laji (humanitaarinen vai työperäinen) on raportin mukaan keskeinen selittäjä sille, ovatko maahanmuuttajat taloudellinen taakka vai tienaus vastaanottavalle maalle (s. 161).
Hesarin taulukko koskee baseline-mallia, jossa noin 40 prosenttia julkisesta rahankäytöstä jätetään huomioimatta. Jos kaikki kulut lukuunottamatta puolustusmenoja otetaan huomioon, ollaan miinuksen puolella, OECD:n keskiarvo -0,3 prosenttia ja Suomen -0,13 prosenttia.
OECD:n raportti toteaa useassa kohtaa, että humanitaarinen maahanmuutto on kallista saippuaa. Lisäksi se toteaa, että humanitaarista politiikkaa virtaviivaistetaan useissa maissa ja vallitseva trendi on humanitaarisen maahanmuuton houkuttelevuuden vähentämistä kohti (s. 58).
Väite, että maahanmuutolla olisi positiivinen vaikutus, ei pidä OECD:n tietojen mukaan paikkaansa, kuten raportista poimituista taulukoista voidaan tulkita. Vaikutus on globaalisti lähellä neutraalia, ja pääsääntöisesti lievästi negatiivinen – on maita, joissa ollaan kranttuja maahanmuuton suhteen, ja nettohyöty jää positiiviseksi. Sitten on maita, joissa ei olla kranttuja, ja hyöty jää negatiiviseksi. Suomi kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Lisäksi trendi on Suomen osalta huonompaan suuntaan.
Jos se on yleisesti hyväksytty poliittinen valinta, mikäs siinä. Mutta ääneen se on kuitenkin sanottava.
http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142878-oecd-suomi-ei-ole-hyotynyt-maahanmuutosta
Vastaukset 1
Vanhimmat
Laskelmassa ei ole myöskään huomioitu, että Suomessa on n 400000 kantasuomalaista työtöntä ja 100000 työssäolevaa maahanmuuttajaa nosti työttömyyttä 100000.
Maahanmuuttjat ovat työehtojen polkijoita, jotka huonontavat kantasuomalaisten työllisyyttä ja työehtoja