Miten kuu voi etääntyä maasta

Tarkennettuna kuu aiheuttaa gravitaatiollaan vuorovesi-imiön, joka hidastaa maan pyörimistä. Sen energia on pois kuun liike-energiasta ja se aiheuttaa kiertoliikkeen hidastumisen, joka taas Keplerin neliölain mukaan aiheuttaa kuun radan säteen kasvun.-

Kepleri-itte kirjoitti:

Tarkennettuna kuu aiheuttaa gravitaatiollaan vuorovesi-imiön, joka hidastaa maan pyörimistä. Sen energia on pois kuun liike-energiasta ja se aiheuttaa kiertoliikkeen hidastumisen, joka taas Keplerin neliölain mukaan aiheuttaa kuun radan säteen kasvun.-

Lue lisää

Maan kiertoradalla oleva kivi tms. putoaa lopulta Maahan kiertonopeuden hidastuessa, miksei Kuu käyttäydy samoin?

Aivan oikein. Oikaisin väärässä paikassa.
Tuo painovoima-aallon hitauskin on minulle hebreaa. Painovoima-aaltoja ei taida kyetä vielä havaitsemaan.

ei-näköjään-Kepleriksi kirjoitti:

Aivan oikein. Oikaisin väärässä paikassa.
Tuo painovoima-aallon hitauskin on minulle hebreaa. Painovoima-aaltoja ei taida kyetä vielä havaitsemaan.

Kyetään, mutta ei planeettojen ja kuiden kokoluokassa syntyneitä gravitaatioaaltoja.

Nimerkki envaanymmärrä kirjoitti: "Siis tuleeko tuo kuun pakoenergia vuorovesi-ilmiöstä? Että maan voi sanoa linkoavan kuuta kauemmaksi?"
Jep. Netissä on sadoittain oikein hyviäkin selityksiä tuosta ilmiöstä kuvien kera ja jokunen suhteellisen laadukas videokin. Etsin takavuosina näkemääni selkeää kuvaa, jossa ilmiötä selitettiin yksinkertaisen vektorilaskennan kautta, mutten sitä nyt löytänyt. Ilmeisesti se oli poistettu esityksen sisältämän (pienehkön) epätarkkuuden takia. Jos jotakuta kiinnostaa, voin toki laittaa joitakin mielestäni kohtalaisen mukavia linkkejä, mutta löytää nuo halutessaan jokainen asiasta kiinnostunut itsekin.

Itse asiassa niitä "patteja" muodostuu kaksi, suurempi kuun puolelle ja hieman pienempi maan vastakkaiselle puolelle. Vesimassojen siirtymisellä on hitautta ja siksi "pattien" huippujen muodostama linja ei ole suoraan kuuta kohti vaan hieman sen etupuolelle. Maan vetovoimapainopiste ei ole suoraan kohti maan keskipistettä vaan hieman kuun kulkusuunnan puolella. Siitä syntyy pieni kuuta nopeuttava komponentti.

EiNiinYksinkertaista kirjoitti:

Itse asiassa niitä "patteja" muodostuu kaksi, suurempi kuun puolelle ja hieman pienempi maan vastakkaiselle puolelle. Vesimassojen siirtymisellä on hitautta ja siksi "pattien" huippujen muodostama linja ei ole suoraan kuuta kohti vaan hieman sen etupuolelle. Maan vetovoimapainopiste ei ole suoraan kohti maan keskipistettä vaan hieman kuun kulkusuunnan puolella. Siitä syntyy pieni kuuta nopeuttava komponentti.

Lue lisää

Erinomainen kuvaus asiasta. Muuta ei varmaan tarvitse tietää, mutta lisään kuitenkin yhden detaljin. Muinaisten koralliriuttojen kasvusta yms. on päätelty Maan aikoinaan pyörineen paljon nopeammin. Vuorokausi oli n. 620 miljoonaa vuotta sitten vain 21-tuntinen. Oliko se kesäaikaa ja laskettiinko ruokatunti mukaan, sitä en saanut selville. Iso-D varmaan kertoo asiasta perustellun mielipiteen - edellyttäen, että ryhtyy hänkin kommentoimaan pelkkää sontaa. Se edellyttäisi häneltä kyllä melkoista tason nostoa, joten en tietenkään voi moista pyytää. :)
Tuon ajan jälkeen on sitten yhtä ja toista tapahtunut, Maan akseli on osoittanut hiukan eri suuntiin, ratatason kaltevuus on pikkasen vaihdellut ja mannerlaatat vaeltaneet. Terveiset muillekin fossiileille.

EiNiinYksinkertaista kirjoitti:

Itse asiassa niitä "patteja" muodostuu kaksi, suurempi kuun puolelle ja hieman pienempi maan vastakkaiselle puolelle. Vesimassojen siirtymisellä on hitautta ja siksi "pattien" huippujen muodostama linja ei ole suoraan kuuta kohti vaan hieman sen etupuolelle. Maan vetovoimapainopiste ei ole suoraan kohti maan keskipistettä vaan hieman kuun kulkusuunnan puolella. Siitä syntyy pieni kuuta nopeuttava komponentti.

Lue lisää

Patit myös tekee maasta vähän littanan

Nimimerkki vastaus_soikio kirjoitti: "
Kuun rata ei ole täydellinen ympyrä. Se on pikemminkin jonkinlainen soikio jossa on minimi- ja maksimietäisyys maasta.
Kelpaako ?
Mulle kelpaa todella mainiosti. Jos mä sitten haluan ihan välttämättä tajuta miksei joka kuukausi ole Kuun- ja Auringonpimennyksiä, niin mun tarttee vain lisätä se sivuseikka, ettei Kuun ja Maan ratatasot ole ihan samassa linjassa. Jos mä sitten pohtisin noita median "Super-Kuu"-hömpötyksiä, eli miks Kuu on sitten joskus hiukan keskimääräistä lähempänä, vaikka se kaiken kaikkiaan kuitenkin edelleen hiljalleen etääntyy, niin mun tarttis lisätä jo rasittavan paljon selitystä - ja se ei enää tunnu kivalta. (Ks. esim: https://en.wikipedia.org/wiki/Orbit_of_the_Moon)
Ja jos mä alkaisin miettiä vielä noita tässäkin keskustelussa mainittuja muita kivenmurikoita, niin mun tarttis kai perehtyä jonkinverran kiertoratamekaniikkaan. (Ks. esim: https://tdjamaluddin.wordpress.com/2011/ ; kuva n:o 9)
Kiertoratamekaniikka nykymuodossaan on mulle tosi työlästä, joten sun vastaus on just hyvä! :)

Nimimerkki envaanymmärrä kirjoitti:" Tästä syntyi jatkokysymys, että antaako merenpinnan nousu lisää voimaa tähän ilmiöön? Eli onko ilmaston lämpeneminen vieläkin pahempi juttu kuin ajatellaan? "
Ymmärrän, että tarkoitetaan vuorovesi-ilmiötä. Siihen merenpinnan (ja myös maanpinnan) nousut ja laskut antavat oleellisesti voimaa kaiken kaikkiaan. Ilman niitä ei minun ymmärtääkseni Kuun vähittäistä etääntymistä juuri havaittaisi. Vähittäinen useamman vuoden kuluessa tapahtuva realistinen merenpinnan nousu ei sinällään muuta Maa-Kuu-järjestelmän ominaisuuksia paljon nimeksikään. Minun maallikon mielipiteeni mukaan vaikutus on niin minimaalisen pieni, että se hukkuu käytännössä laskennallisiin epätarkkuuksiin ja mahtuu virherajojen sisään. Tämä vastaus tuli sitten ihan lonkalta, joten voin olla väärässä. Toivottavasti muut korjaavat, jos niin sattui käymään. Kiitos kivasta jatkokysymyksestä.

HawkStephensfink kirjoitti:

Nimimerkki envaanymmärrä kirjoitti:" Tästä syntyi jatkokysymys, että antaako merenpinnan nousu lisää voimaa tähän ilmiöön? Eli onko ilmaston lämpeneminen vieläkin pahempi juttu kuin ajatellaan? "
Ymmärrän, että tarkoitetaan vuorovesi-ilmiötä. Siihen merenpinnan (ja myös maanpinnan) nousut ja laskut antavat oleellisesti voimaa kaiken kaikkiaan. Ilman niitä ei minun ymmärtääkseni Kuun vähittäistä etääntymistä juuri havaittaisi. Vähittäinen useamman vuoden kuluessa tapahtuva realistinen merenpinnan nousu ei sinällään muuta Maa-Kuu-järjestelmän ominaisuuksia paljon nimeksikään. Minun maallikon mielipiteeni mukaan vaikutus on niin minimaalisen pieni, että se hukkuu käytännössä laskennallisiin epätarkkuuksiin ja mahtuu virherajojen sisään. Tämä vastaus tuli sitten ihan lonkalta, joten voin olla väärässä. Toivottavasti muut korjaavat, jos niin sattui käymään. Kiitos kivasta jatkokysymyksestä.

Lue lisää

En ala korjailemaan tekstejäsi, mutta komppaan vähän. Merien keskisyvyys on n. 3800 metriä. Vuosisadan loppuun mennessä on ennustettu merenpinnan nousuksi vajaa metri ja siitä eteenpäin ennusteet ovat hyvin epävarmoja. Vaikka meret nousisivat 3,8 m olisi silläkin vasta promillen vaikutus vesimassaan. Vaikka se vaikuttaisi etääntymiseen täysimääräisenä (mitä epäilen), puhuttaisiin n. 0,04 mm:n vuosittaisesta lisäyksestä etääntymiseen.

agnoskepo kirjoitti:

En ala korjailemaan tekstejäsi, mutta komppaan vähän. Merien keskisyvyys on n. 3800 metriä. Vuosisadan loppuun mennessä on ennustettu merenpinnan nousuksi vajaa metri ja siitä eteenpäin ennusteet ovat hyvin epävarmoja. Vaikka meret nousisivat 3,8 m olisi silläkin vasta promillen vaikutus vesimassaan. Vaikka se vaikuttaisi etääntymiseen täysimääräisenä (mitä epäilen), puhuttaisiin n. 0,04 mm:n vuosittaisesta lisäyksestä etääntymiseen.

Lue lisää

Pääosa vesimassasta tulisi minun mielestäni jäämassasta; erilaisten paikallisten jäätiköiden sulamisvesistä. Planeetan massaan ei tämäntyyppisellä muutoksella olisi käytännössä varsinaista merkitystä lainkaan, eikä siksi myöskään sen kummempaa vaikutusta Maa-Kuu-systeemiin. Vaikuttavatko paikallisesti poistuvat jäämassat sitten esim. keskipakovoimien muutosten kautta Maan pyörimisliikkeeseen, sitä lähinnä funtsin ja tulin tulokseen, ettei siinäkään piile mitään suurta summavaikutusta, vaikka paikallisesti taatusti porukkaa järkyttääkin. Jäätiköiden 'painopiste' on sen verran lähempänä napoja, että massan siirtymistä päiväntasaajalle kompensoi osaksi korkeampien leveysasteiden hyrrävoiman pieneneminen ja suuri osa sulavista jäistä on jo 'valmiiksi' merenpinnan tasolla. Kosminen piruetti ei tuosta tahtiaan muuta. Merenpohja tietenkin reagoi jnkv. vesimassan kasvuun, mutta sitä en huomioi lainkaan, kun en ole geo- sen paremmin kuin planetologikaan. Momenttiahan pintakerroksella on, mutta koko höskän massasta sen osuus on hyvin pieni.
Enemmän sitten kiinnostaa muut kuut kuin Kuu. :) Ks esim: http://www.iflscience.com/space/earth-s-other-moon-and-its-crazy-orbit-could-reveal-mysteries-solar-system

mikä sen kiertonopeuden nostaa. Luulis että molemmat lähtee sitten syöksymään kohti Aurinkoa, kun ei ole enää kuin oma massa mukana.

Nimimerkille "mietintää". Kuu jatkaa etääntymistään Maasta seuraavat 50 miljardia vuotta (ellei jotain nykytiedon ulottumattomissa olevaa satu ennen sitä). Silloin Kuulta kestää Maan kiertäminen 47 päivää nykyisen 27.3 päivän asemesta.
En ryhdy luulemaan noin etäisiä asioita. Tiedän, että tuotakin paljon kauemmas ulottuvia laskelmia on asiasta tehty ja tulokset voi löytää jopa minunlaiseni maallikon kirjahyllystä.
Mistä päättelet Kuun irtoavan 'maapallon otteesta' ja miksi 'maapallon kiertonopeus' nousisi nopeasti?

iso-D kirjoitti:

mikä sen kiertonopeuden nostaa. Luulis että molemmat lähtee sitten syöksymään kohti Aurinkoa, kun ei ole enää kuin oma massa mukana.

Aurinkohan se menettää massaansa ja hyvin yleisen käsityksen mukaan laajenee jo n. 5 mrd. vuoden kuluttua likipitäen Maan radalle asti. Silloin on tietenkin Maan ja Kuun kohtalo hivenen vaakalaudalla. Muitakin tuollaisia pieniä katastrofeja voi sattua, mutta tuo, ettei 'oma massa' olisi enää mukana? Ethän nyt vaan kirjoita pelkkää sontaa? :)

HawkStephensfink kirjoitti:

Aurinkohan se menettää massaansa ja hyvin yleisen käsityksen mukaan laajenee jo n. 5 mrd. vuoden kuluttua likipitäen Maan radalle asti. Silloin on tietenkin Maan ja Kuun kohtalo hivenen vaakalaudalla. Muitakin tuollaisia pieniä katastrofeja voi sattua, mutta tuo, ettei 'oma massa' olisi enää mukana? Ethän nyt vaan kirjoita pelkkää sontaa? :)

Lue lisää

häh(!)

HawkStephensfink kirjoitti:

Aurinkohan se menettää massaansa ja hyvin yleisen käsityksen mukaan laajenee jo n. 5 mrd. vuoden kuluttua likipitäen Maan radalle asti. Silloin on tietenkin Maan ja Kuun kohtalo hivenen vaakalaudalla. Muitakin tuollaisia pieniä katastrofeja voi sattua, mutta tuo, ettei 'oma massa' olisi enää mukana? Ethän nyt vaan kirjoita pelkkää sontaa? :)

Lue lisää

sulla on näköjään joku lukuhäiriö. Samanlainen tapaus oli joku aika sitten, en muista olitko sinä, vai joku muu. Ajattelin että ei kehtaa ruveta vääntämään tyyppien kanssa, jokka eivät edes ymmärrä lukemaansa.

iso-D kirjoitti:

sulla on näköjään joku lukuhäiriö. Samanlainen tapaus oli joku aika sitten, en muista olitko sinä, vai joku muu. Ajattelin että ei kehtaa ruveta vääntämään tyyppien kanssa, jokka eivät edes ymmärrä lukemaansa.

Lue lisää

Tietenkin aurinko menettää massaansa. Eihän se säteilyenergia tyhjästä tule. Vedyn fuusioituessa lopputulos on kevyempi kuin fuusioituvien atomien massat. Massojen erotus muuttuu energiaksi. Muutenkin HS:n kommentti oli aivan asiallinen ja noudattaa nykytieten käsitystä.
En tiedä, mitä taas sekoilet, mutta jos joku täällä ei ymmärrä lukemaansa, niin sinä. Jos nyt yleensäkään olet aiheesta ikinä mitään lukenut.

iso-D kirjoitti:

sulla on näköjään joku lukuhäiriö. Samanlainen tapaus oli joku aika sitten, en muista olitko sinä, vai joku muu. Ajattelin että ei kehtaa ruveta vääntämään tyyppien kanssa, jokka eivät edes ymmärrä lukemaansa.

Lue lisää

Ei mulla ole mitään lukuhäiriötä. Ajatuksesi, 'että ei kehtaa ruveta vääntämään tyyppien kanssa, jokka eivät edes ymmärrä lukemaansa' on minusta varsin hyvä. Noudatan sitä itsekin jatkossa, joten en toiste keskustele kanssasi - eikä sinunkaan kannata kirjoittaa minua varten mitään. Kaikkea hyvää.

HawkStephensfink kirjoitti:

Ei mulla ole mitään lukuhäiriötä. Ajatuksesi, 'että ei kehtaa ruveta vääntämään tyyppien kanssa, jokka eivät edes ymmärrä lukemaansa' on minusta varsin hyvä. Noudatan sitä itsekin jatkossa, joten en toiste keskustele kanssasi - eikä sinunkaan kannata kirjoittaa minua varten mitään. Kaikkea hyvää.

Lue lisää

oikein hyvä(!)

"mutta tuo, ettei 'oma massa' olisi enää mukana? Ethän nyt vaan kirjoita pelkkää sontaa? :)"

vs

"kun ei ole enää kuin oma massa mukana."

-tavaa tuo edellinen kirjain kirjaimelta ja mieti sitten onko sinulla lukuhäiriö vai ei(!)

-vastaava tapaus taisi olla jostain muusta asiasta tuon 'agnoskepon' kanssa.

-oletteko te tyhmiä, vai mikä teitä oikein vaivaa. Ainoa asia mikä teillä onnistuu on vittuilu. Keksitte saatana vaikka tyhjästä jotain, että saatte vittuilla jollekkin.

-minä en ole vittuillut täällä kenellekkään muulle kuin 'kollimaattorille' mutta se onkin ihan fiksu tyyppi, ,,, verrattuna teihin lukutaidottomiin mulkkuihin(!)

Minäkin luin kreationistisivustolta, että kressut olivat laskeneet kuun etääntymistä ja tulleet siihen tulokseen, että kuu olisi karannut muutamassa miljoonassa vuodessa paljon kauemmas. Laskelmassa oli melko tarkasti tuhatkertainen virhe.

Oletetaan, että etääntymisnopeus olisi vakio 4 cm/v, mitä se ei varmasti ole. Se on ollut alkuun paljonkin nopeampaa. Lähes oikealle hehtaarille silläkin kyllä päästään ja ihan päissäänlaskulla.
4cm/v tarkoittaa 4m/100 v eli 4 km/ 100 000 v. Miljardissa vuodessa kuu etääntyisi tuolla vauhdilla n. 40 000 km. Nykyisellä vauhdillaan kuu olisi siis etääntynyt vasta n. 180 000 km, kun todellinen välimatka on n. 380 000 km.
Ei se miljardissa vuodessa mihinkään karkaa.

>Kuu loittonee joka vuosi maapallosta, vaan eikös sen lopputuloksena pitänyt
>olla karkaaminen muille maille jo ihan alle miljardissa vuodessa,

Etääntymisnopeus pienenee etäisyyden neliössä, jos se on suoraan suhteessa gravitaation voimakkuuteen.

Luulisi tosiaan, että kuu jäisi kuitenkin jollekin radalle kiertämään eikä karkaisi kokonaan.

1ynnä1 kirjoitti:

Luulisi tosiaan, että kuu jäisi kuitenkin jollekin radalle kiertämään eikä karkaisi kokonaan.

Sama luulo on mulla. Siinä vaiheessa, kun Maa on menettänyt vihdoin pyörimisliikkeensä energiat muille taivaankappaleille, etenkin Kuulle, se jää vaihelukkoon ja kääntää aina saman puolensa Kuulle - kuten nyt Kuu Maalle. Silloin ei enää Maan vuorovesi ole etäännyttämässä Kuuta Maasta ja Kuu jäänee silloiselle radalleen. Tähän menee kuitenkin miljardeja vuosia ja laskujen perusoletuksiin sisältyvien virheiden merkitys kasvaa niin pitkillä aikaväleillä. Ei ole kovin todennäköistä, mutta silti kuitenkin täysin mahdollista, että Aurinkokunnassa tapahtuu vuosimiljardien aikana esimerkiksi erinäisiä planeettojen ratamuutoksia, jotka voivat tietyin edellytyksin vaikuttaa merkittävästi Maa-Kuu-systeemiin. Auringon muutos punaiseksi jättiläiseksi osataan ennakoida, mutta senkään prosessin yksityiskohdista ei olla vielä täysin varmoja. Nykykäsityksen mukaan sellainen olisi vuorossa paljon ennen kuin Maa ehtii vaihelukkiutua Kuun kanssa. Edellyttäen, että Auringon pintaosat nielaisevat Maan ja Kuun jo 5 miljardin vuoden kuluttua, ei ole ehkä mielekästä laskea paljoa sitä pitemmälle menevien tapahtumien ajankohtaa. Kyllähän Kuu edelleen kiertäisi Maata pitkät ajat harvan kaasupilven kätköissäkin, mutta systeemin energiat muuttuisivat tavalla, jota ei tällä hetkellä tiedetä. Mitä kaikkea Maahan ja Kuuhun sitten osuu jo ennen tuota epookkia, siitäkään ei ole tarkkaa tietoa. Arvioita kyllä on.

HawkStephensfink kirjoitti:

Sama luulo on mulla. Siinä vaiheessa, kun Maa on menettänyt vihdoin pyörimisliikkeensä energiat muille taivaankappaleille, etenkin Kuulle, se jää vaihelukkoon ja kääntää aina saman puolensa Kuulle - kuten nyt Kuu Maalle. Silloin ei enää Maan vuorovesi ole etäännyttämässä Kuuta Maasta ja Kuu jäänee silloiselle radalleen. Tähän menee kuitenkin miljardeja vuosia ja laskujen perusoletuksiin sisältyvien virheiden merkitys kasvaa niin pitkillä aikaväleillä. Ei ole kovin todennäköistä, mutta silti kuitenkin täysin mahdollista, että Aurinkokunnassa tapahtuu vuosimiljardien aikana esimerkiksi erinäisiä planeettojen ratamuutoksia, jotka voivat tietyin edellytyksin vaikuttaa merkittävästi Maa-Kuu-systeemiin. Auringon muutos punaiseksi jättiläiseksi osataan ennakoida, mutta senkään prosessin yksityiskohdista ei olla vielä täysin varmoja. Nykykäsityksen mukaan sellainen olisi vuorossa paljon ennen kuin Maa ehtii vaihelukkiutua Kuun kanssa. Edellyttäen, että Auringon pintaosat nielaisevat Maan ja Kuun jo 5 miljardin vuoden kuluttua, ei ole ehkä mielekästä laskea paljoa sitä pitemmälle menevien tapahtumien ajankohtaa. Kyllähän Kuu edelleen kiertäisi Maata pitkät ajat harvan kaasupilven kätköissäkin, mutta systeemin energiat muuttuisivat tavalla, jota ei tällä hetkellä tiedetä. Mitä kaikkea Maahan ja Kuuhun sitten osuu jo ennen tuota epookkia, siitäkään ei ole tarkkaa tietoa. Arvioita kyllä on.

Lue lisää

missä vaiheessa maasta häviää meret, kuten sisarplaneetastamme Venuksesta? Jotkut kun jopa väittää että ihminen toimillaan voi aiheuttaa Maan muuttumisen Venuksen kaltaiseksi. Venukselta puuttuu kuu... Olisiko meidän Kuu syypää siihen, että meillä on meret ja elämää?

iso-D kirjoitti:

missä vaiheessa maasta häviää meret, kuten sisarplaneetastamme Venuksesta? Jotkut kun jopa väittää että ihminen toimillaan voi aiheuttaa Maan muuttumisen Venuksen kaltaiseksi. Venukselta puuttuu kuu... Olisiko meidän Kuu syypää siihen, että meillä on meret ja elämää?

Lue lisää

Kuu-Maa laskelmia kiertoradoista ei kannata tehdä kovin pitkälle vuosimiljardeissa laskien, koska jo 1,5 miljardin vuoden kuluttua Aurinko on kuumentunut niin paljon, että meret ovat Maapallolta haihtuneet pois. Sen jälkeen ei ole vuorovesi-ilmiötä vaikuttamassa Kuuhun.

Ihmiskunnan kannalta jo 600 - 700 miljoonan vuoden kuluttua Maapallolla on niin kuuma, ettei se ole elinkelpoinen ihmiselle.

Kun muistaa, että ihmiskunnan historia on vasta alle 10 miljoonaa vuotta ylipäänsä, niin aikajakso 600-700 vuosimiljoonaa on kuitenkin pitkä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuu-Maa laskelmia kiertoradoista ei kannata tehdä kovin pitkälle vuosimiljardeissa laskien, koska jo 1,5 miljardin vuoden kuluttua Aurinko on kuumentunut niin paljon, että meret ovat Maapallolta haihtuneet pois. Sen jälkeen ei ole vuorovesi-ilmiötä vaikuttamassa Kuuhun.

Ihmiskunnan kannalta jo 600 - 700 miljoonan vuoden kuluttua Maapallolla on niin kuuma, ettei se ole elinkelpoinen ihmiselle.

Kun muistaa, että ihmiskunnan historia on vasta alle 10 miljoonaa vuotta ylipäänsä, niin aikajakso 600-700 vuosimiljoonaa on kuitenkin pitkä.

Lue lisää

En tiedä, mitä tarkoitat ihmiskunnalla. Ihmisen (Homo suvun) ja simpanssin yhteinen kantaisä eli n. 6-7 miljoonaa vuotta sitten. Homo suvun iäksi on arvioitu pari miljoonaa vuotta. Homo sapiens sapiens kehittyi vasta n. 200 000 vuotta sitten.
Nisäkäslajien keskimääräinen sukupuuttoaika on n. 4 miljoonaa vuotta. Tuskin ihmisenkään kohdalla kannattaa sadoista miljoonista puhua.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä, mitä tarkoitat ihmiskunnalla. Ihmisen (Homo suvun) ja simpanssin yhteinen kantaisä eli n. 6-7 miljoonaa vuotta sitten. Homo suvun iäksi on arvioitu pari miljoonaa vuotta. Homo sapiens sapiens kehittyi vasta n. 200 000 vuotta sitten.
Nisäkäslajien keskimääräinen sukupuuttoaika on n. 4 miljoonaa vuotta. Tuskin ihmisenkään kohdalla kannattaa sadoista miljoonista puhua.

Lue lisää

niin, noita miljoonia vuosia ihmetellyt moni muukin. Ilmeisesti joku kahdella jalalla kävelevä apina on ollut 200 000 vuotta sitten. Missä vaiheessa sitten voi puhua älykkäästä ihmisestä, se lienee vasta tuhansien vuosien asteikolla.

Evoluutiota ajatellen ihmisen kehitys on ollu todella huima. Toisaalta vieläkin eräissä maanosissa on lähes villi-ihmisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuu-Maa laskelmia kiertoradoista ei kannata tehdä kovin pitkälle vuosimiljardeissa laskien, koska jo 1,5 miljardin vuoden kuluttua Aurinko on kuumentunut niin paljon, että meret ovat Maapallolta haihtuneet pois. Sen jälkeen ei ole vuorovesi-ilmiötä vaikuttamassa Kuuhun.

Ihmiskunnan kannalta jo 600 - 700 miljoonan vuoden kuluttua Maapallolla on niin kuuma, ettei se ole elinkelpoinen ihmiselle.

Kun muistaa, että ihmiskunnan historia on vasta alle 10 miljoonaa vuotta ylipäänsä, niin aikajakso 600-700 vuosimiljoonaa on kuitenkin pitkä.

Lue lisää

Tuo on höpöä.
Vedellä ei ole suurta merkitystä Kuuta kiihdyttävässä vuorovesi-ilmiössä. Mannerlaattojen pystysuuntainen edestakainen liike kiihdyttää Kuuta vaikka mitään vettä ei olisikaan.
Mannerlaatat nousevat ja laskeutuvat puolisen metriä Maan pyöriessä ja Kuun kulkiessa ohi. Muutaman kilometrin paksuinen vesikerros ei asiaan paljon vaikuta.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä, mitä tarkoitat ihmiskunnalla. Ihmisen (Homo suvun) ja simpanssin yhteinen kantaisä eli n. 6-7 miljoonaa vuotta sitten. Homo suvun iäksi on arvioitu pari miljoonaa vuotta. Homo sapiens sapiens kehittyi vasta n. 200 000 vuotta sitten.
Nisäkäslajien keskimääräinen sukupuuttoaika on n. 4 miljoonaa vuotta. Tuskin ihmisenkään kohdalla kannattaa sadoista miljoonista puhua.

Lue lisää

Minäkään en tiedä, miten ymmärrät "alle 10 miljoonaa" vuotta? Mielestäni sitä on 6-7 miljoonaa kuten myös 200 000 vuotta.

Mutta oikeasti "ihmiskunnan" historia on pidempi, sillä on arvioitu simpanssin kanssa olevan kantaisän olleen 9 miljoonaa vuotta sitten. Homo-suvun ikäkin on tarkentunut kolmeen miljoonaan v.

H Sapien sapiens taitaa sekin olla lähemmäs 500 000 v. vanha.

Ei, vaan syynä ovat kuuhiiret, jotka ovat Marsin prätkähiirien alalaji. Kun kuuhiiret syövät juustoista kuuta, se kevenee ja tietenkin kevyt nousee ylemmäs kuin raskas.

näin-se-menee kirjoitti:

Ei, vaan syynä ovat kuuhiiret, jotka ovat Marsin prätkähiirien alalaji. Kun kuuhiiret syövät juustoista kuuta, se kevenee ja tietenkin kevyt nousee ylemmäs kuin raskas.

Entä jos Ne mars hiiret lihoaa

"Silti joku vetää Kuuta pois Maasta, vai miten se oli."

Ei vedä, vaan työntää.

"Kysynkin, onko tulevaisuudessa Kuun ja Maan samat puolet vastakkain, ku ne pörräävät Aurinkoa ympäri."

Ovat vastakkain - kuten edelläkin jo kerrottiin.

"Vielä haluaisin tietää, että ovatko kaikki planeettamme putoamassa Aurinkoon, vai onko joku karkaamassa, niinkuin Kuu meiltä?"

Eivät kaikki. Vain "sisimmät".

Siinä sinulle asiallisuutta, apina.

Anonyymi kirjoitti:

"Silti joku vetää Kuuta pois Maasta, vai miten se oli."

Ei vedä, vaan työntää.

"Kysynkin, onko tulevaisuudessa Kuun ja Maan samat puolet vastakkain, ku ne pörräävät Aurinkoa ympäri."

Ovat vastakkain - kuten edelläkin jo kerrottiin.

"Vielä haluaisin tietää, että ovatko kaikki planeettamme putoamassa Aurinkoon, vai onko joku karkaamassa, niinkuin Kuu meiltä?"

Eivät kaikki. Vain "sisimmät".

Siinä sinulle asiallisuutta, apina.

Lue lisää

et tiedä asiasta mitään, mutta halusit vain kettuilla. Toivottavasti pääsit mieles päähän.

Kuu on jo valmiiksi aika kaukana.
Mittasuhteet menee usein hakoteille, mutta jos laittaa asioita jotenkin mittasuhteisiin ja likiarvoilla, niin ei numeroiden määrät hämää liikaa.
Olkoon Auringon halkaisija 1.
Suurimman planeetan, Jupiterin, halkaisija on 1/10 Auringon halkaisijasta.
Kuun etäisyys maasta: noin 1/3 Auringon halkaisijasta, eli noin 3 kertaa Jupiterin halkaisija.
Joten: Kaikki aurinkokunnan planeetat mahtuisivat Maan ja Kuun väliin, jos ne laitettaisiin vieriviereen toistensa kanssa. Maapalloja mahtuisi vieriviereen Maan ja Kuun väliin noin 30 kpl.
Aurinkokunnan planeetat ovat todella kaukana toisistaan ja hajallaan. Maa kolmantena planeettana on vähän reilun 1000 Auringon halkaisijan päässä Auringosta.
Jos Aurinko olisi siis 10 sentin halkaisijaltaan, Merkurius olisi 3m päässä. Maa olisi Auringosta noin 10 metrin päässä ja Kuu olisi Maasta noin 3cm päässä. Maa itsessään olisi noin 1mm kokoinen. Jupiter olisi noin 1cm kokoinen, ja se olisi 50m päässä. Pluto 400m päässä. Pluton kiertoradan halkaisija olisi täten noin 800m (keskimäärin, se on aika elliptinen oikeasti).
En vastannut kysymyksesi, koska kaikki olennainen on käsittääkseni vähintään kerran mainittu tässä ketjussa. Tarkoitus oli tuoda asiaan mittasuhteita, koska monesti ne pääsevät hämärtymään miljoonissa ja miljardeissa.

kiitos, sinä olet hyvä ihminen, toisin kuin eräät täällä.