KuudesPykälä kirjoitti tästä pitkän ketjun häntään, nostan omaksi.
Oikeusministeriö on julkaissut yhdenvertaisuusoppaan, ks. http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/01/tietoayhdenvertaisuuslaista.html . Uskonnoista ja vakaumuksista tuo antaa esimerkit
- Henkilön vaatetukseen tai uskonnonharjoittamiseen liittyviä tekijöitä pidetään esteenä henkilön työnteolle silloin, kun ne tosiasiallisesti eivät sitä ole.
- Uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt kohtaavat ennakkoluuloja ja heidän on vaikeampi työllistyä.
- Uskonnottomille ja vähemmistöuskontoihin kuuluville lapsille ei järjestetä vaihtoehtoista ohjelmaa koulun uskonnollisten tapahtumien aikana.
Oikeusministeriö on julkaissut yhdenvertaisuusoppaan, ks. http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/01/tietoayhdenvertaisuuslaista.html . Uskonnoista ja vakaumuksista tuo antaa esimerkit
- Henkilön vaatetukseen tai uskonnonharjoittamiseen liittyviä tekijöitä pidetään esteenä henkilön työnteolle silloin, kun ne tosiasiallisesti eivät sitä ole.
- Uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt kohtaavat ennakkoluuloja ja heidän on vaikeampi työllistyä.
- Uskonnottomille ja vähemmistöuskontoihin kuuluville lapsille ei järjestetä vaihtoehtoista ohjelmaa koulun uskonnollisten tapahtumien aikana.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Nuo "koulun uskonnolliset tapahtumat" on sitten vielä aivan erikseen selvitettävä kysymys. Jos niitä on, niille tietysti pitää olla ohjeiden mukaiset vaihtoehdot. Muttta niitä ei ole ainakaan pakko olla.
Joo, näin. Vuonna 1999 poistui määräys, jonka mukaan päivänavausten tuli liittyä myönteisellä tavalla uskontoon, ja se olikin viimeinen säädös lajissaan. Tarkemmin ks. http://uskonnonvapaus.fi/lapset/uskonnonharjoitus-koulussa.html .
Niin. Uskonnonharjoituksen järjestäminen ei perustu lakiin...
No ei. Mutta ei laki sitä kielläkään.
Hiljalleehan koulumaailmakin maallistuu. Ihan jo siksi, että opettajatkin vaihtuvat nuorempiin ja maallistuneempiin sukupolviin.
Yhden uskonnon uskonnonharjoituksen suosiminen koulutyöajalla ja opettajien palkallisella työajalla on kohtuuttoman positiivista erityiskohtelua, mikä on samalla muiden syrjintää.
Se ei sitäpaitsi ole vähemmistöuskonto.
Tai no... paperilla ainakaan.
Samassa oppaassa kerrotaan myös "Esimerkiksi - - uskonnollisille vähemmistöille annettavat avustukset eivät ole syrjintää, sillä ne pyrkivät perusoikeusnäkökulmasta hyväksyttävään päämäärän. Tällaisia päämääriä ovat esimerkiksi - - vähemmistöjen oikeuksien edistäminen." (lainaus uutisesta http://uskonnonvapaus.fi/2016/yhdenvertaisuusopas.html )
Mitä mieltä tästä?
Noh, positiivisen erityiskohtelun mahdollisuus on periaatteessa, perusoikeudellisesti enemmän vähemmistöille kuin isolle enemmistölle tarkoitettu. Suomessahan erityisen positiivinen erityiskohtelu on kuitenkin käsitetty "poikkeuksellisesti" ja varattukin ev.lut. kirkolle, joka erityisen vahvassa enemmistöasemassa oleva lafka.
Suomessa on kovin vähän kansallissosialisteja, eikä juche-aatettakaan moni kannata.
Miksi vähemmistöuskontoja tulisi tukea, mutta poliittisia vähemmistökantoja ei?
Ketään ei saa syrjiä myöskään uskonnon tai vakaumuksen perusteella
Kuulostaa yksinkertaiselta - paitsi jos uskonto ansaa kehotteen syrjiä... naisia, homoja, uskonnottomia... Kauanko aniset sietävät? Kauanko...
Sarja jatkuu: http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/01/yhdenvertaisuussuunnitelmantekemistahelpottavaarviointityokalusaatavilla.html
Aika outo kohta: "Esimerkiksi papin virkaa täytettäessä voidaan edellyttää tiettyyn kirkkokuntaan kuulumista tai kiinalaiseen ravintolaan voidaan hakea kiinalaistaustaisia työntekijöitä." Viimeksimainittu tökkii. Ei kai ravintolan tarjoilija sentään näyttelijä ole, ja riittäisi pukeutua teeman mukaisesti?
Tuossa puolestaan ei mainita uskonnottomia, kuten ensin linkitetyssä.
Oppaassa mainitaan mm. "Huomioidaanko sisäisissä tarjoiluissa eri uskontojen
ruokarajoituksia?" Miten pitkälle tässä pitäisi mennä? Tietysti järkevä työpaikka hommaa muslimiduunarille muuta kuin possua, mutta minkä pitäisi olla lain vaatima minimi?
Uskonnon tai vakaumuksen näkökulma tulee ottaa huomioon, mm tulevissa oppaissa.
Kouluissa ajankohtaisin asia kevättalvella on ops-työ, koska ops pitää hyväksyä keväällä tai ennen koulujen alkua. Yv-suunitelmie takaraja on vuoden 2017 puolella. Yv kuiten olisi syytä tsekata ops-työssäkin.
Mietin tätä vielä... Mitä asioita KOULUKOHTAISESSA yhdenvertaisuussuunnitelmassa tulisi käsitellä? Esimerkiksi vaihtoehtoiset tilaisuudet, jos jumalanpalveluksia ym. yhä järjestetään, ovat oikeastaan samaa asiaa koko maassa. Yksittäisessä koulussa luulisi olevan mielekästä miettiä pääseekö tiloissa liikkumaan pyörätuolilla tms.
Ehkä kouluissa voisi miettiä onko tarpeen edes järjestää jumalanpalvelustilaisuuksia, kun ne kuitenkin suosivat vain yhtä uskontokuntaa. Tavoitteena kouluissa voisi olla pikemminkin yhteisten tapojen korostaminen kaikille yhteisillä tilaisuuksilla eikä oppilaiden jako kahteen ryhmään (luterilaiset ja muut).
Toki näin. Mutta ei tuo minusta liity erityisesti johonkin tiettyyn kouluun.
Eipä silti, onhan olemassa kuntakohtaiset opetussuunnitelmatkin. Veikkaan ettei murtolukujen laventamista silti opeteta Enontekiöllä eri tavalla kuin Espoossa.
Kannattaa muistaa tämäkin:
http://www.syrjinta.fi/web/fi/yhdenvertaisuussuunnittelu