Pentti Oinonen latasi Eduskunnassa tekstiä vuosikymmenten takaa. (KUVA: Lehtikuva)
Julkaistu: 17.2.2009 21:37 , Päivitetty: 18.2.2009 15:06
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288337760772.htmlMaahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) järkyttyi kyyneliin, kun perussuomalaisten rautavaaralainen kansanedustaja Pentti Oinonen luki tiistaina Eduskunnassa pätkänHufvudstadsbladetin rankasta kirjoituksesta vuodelta 1940. Näin Oinonen puhui:
- Lopuksi vielä, arvoisa puhemies, haluaisin lukea ikään kuin muistutukseksi lainauksen Hufvudstadsbladetista, joka on ilmestynyt vuonna 1940. Siinä käsitellään karjalaisten asuttamista ruotsinkieliseen osaan Suomea. Mitä mieltä te, hyvät edustajakollegat ja rouva ministeri, olette tästä seuraavasta tekstistä?:
"Yli 30 vuoden aikana ovat suomalaiset jyrsineet pala palalta meidän ruotsalaista maatamme ja kaikenlaisilla metkuilla saaneet suomalaisia kouluja seuduille, minne niitä ei tarvittaisi, ja kaikki tämä heidän suomalaistumisliittojensa johdon alaisina. Mutta nyt se on lopussa. Nyt seisomme yhtenä miehenä, kun uhataan pirstoa se, minkä me vuosisatojen kuluessa olemme rakentaneet. Se on pyhää maata meille. Sitä ei anneta muukalaisille, sillä he ovat meille muukalaisia eli karjalaisia. Emmehän edes ymmärrä heidän kieltään. Ja me olemme saaneet tarpeeksemme kaikista niistä laiskiaisista, joita meidän on ollut pakko pitää ja ravita viime talvesta alkaen, heidän tekemättä puolestaan pienintäkään hyötyä."
- Perussuomalaisten eduskuntaryhmä toivoo, ettei tällaista ajattelutapaa esiinny missään eikä milloinkaan tulevaisuudessa, päätti Oinonen puheenvuoronsa.
Julkaistu: 17.2.2009 21:37 , Päivitetty: 18.2.2009 15:06
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288337760772.htmlMaahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) järkyttyi kyyneliin, kun perussuomalaisten rautavaaralainen kansanedustaja Pentti Oinonen luki tiistaina Eduskunnassa pätkänHufvudstadsbladetin rankasta kirjoituksesta vuodelta 1940. Näin Oinonen puhui:
- Lopuksi vielä, arvoisa puhemies, haluaisin lukea ikään kuin muistutukseksi lainauksen Hufvudstadsbladetista, joka on ilmestynyt vuonna 1940. Siinä käsitellään karjalaisten asuttamista ruotsinkieliseen osaan Suomea. Mitä mieltä te, hyvät edustajakollegat ja rouva ministeri, olette tästä seuraavasta tekstistä?:
"Yli 30 vuoden aikana ovat suomalaiset jyrsineet pala palalta meidän ruotsalaista maatamme ja kaikenlaisilla metkuilla saaneet suomalaisia kouluja seuduille, minne niitä ei tarvittaisi, ja kaikki tämä heidän suomalaistumisliittojensa johdon alaisina. Mutta nyt se on lopussa. Nyt seisomme yhtenä miehenä, kun uhataan pirstoa se, minkä me vuosisatojen kuluessa olemme rakentaneet. Se on pyhää maata meille. Sitä ei anneta muukalaisille, sillä he ovat meille muukalaisia eli karjalaisia. Emmehän edes ymmärrä heidän kieltään. Ja me olemme saaneet tarpeeksemme kaikista niistä laiskiaisista, joita meidän on ollut pakko pitää ja ravita viime talvesta alkaen, heidän tekemättä puolestaan pienintäkään hyötyä."
- Perussuomalaisten eduskuntaryhmä toivoo, ettei tällaista ajattelutapaa esiinny missään eikä milloinkaan tulevaisuudessa, päätti Oinonen puheenvuoronsa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Teksti oli Suomen ruotsalaisten kiihotuslehdestä, Svenk Vakt, käännetty.
Lehdestä tehtiin SL:n toimesta suomenkielinen eripainos, jonka viranomaiset takavarikoivat kielirauhan (ruotsalaisten) varjelemiseksi. Arkistokappale toki löytyy ja siitä varmaan kopio Suomalaisuuden Liitosta.
Pena on hyvä jätkä!
Oli hyvä, et Oinonen otti tämän asian esille.
Kauan se tämä "härre" ja "bättrefolk" onkin heilunut täällä erikois"oikeuksineen".
Perkele, mitä vastenmielisiä pellejä ne on. Ihan täysiä narreja.
Monikaan ei taida tietääkään kuinka täällä on melskattu yhden RKP:n kanisterin itkeskelyn perään. Tässä on Thorsin krokodiilinkyyneleitten todellinen syy: Thors ei kestänyt RKP:n kiihkofasistien laatimien rasististen, sotapakolaisia vastaan suunnattujen kiihotustekstien lukemista eduskunnassa.
Nyt ne kirjoitukset on iäksi kirjattu eduskunnan pöytäkirjoihin! Hyvä niin. Tiedämmepähän RKP:n todellisen luonteen ennen ja nyt.
Mistäkö juttu oli lähtöisin? Tässä on todelliset "Niilin lähteet":
Nyt vaan kaikki tilaamaan kirjaa Vuosisata suomalaisuuden puolesta 1906-2006
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/myynniss%E4/
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/myynniss%E4/index.php?group=00000037&mag_nr=9
Vuosisata suomalaisuuden puolesta 1906-2006 kirjasta kajahtaa sivulta 53:
SVENSK VAKT: Ei tuumaakaan ruotsalaista maata, ennenkuin Ruotsalaisen Suomen jatkuva olemassaolo on turvattu.
>>
Vuosisata suomalaisuuden puolesta -kirjan sivulla 53 on aika mehukas juttu "oikeasta" Talvisodan suomenruotsalaishengestä!
Talvisodan aikana ei kielikiistoja SL:n toimestakaan käyty ihan tarkoituksellisesti, mutta jo syksyllä 1940 rävähti puolin ja toisin:
SL käännätti kiihkoruotsalaisen SVENSK VAKT -nimisen lehden numeron, jossa hyökättiin ankarasti karjalaisten evakkojen "pyhälle ruotsalaiselle maalle" asuttamista vastaan!
Lehden mukaan >> yli 30 vuoden aikana ovat suomalaiset jyrsineet pala palalta meidän ruotsalaista maatamme ja kaikenlaisilla metkuilla saaneet suomalaisia kouluja seuduille, minne niitä ei tarvittaisi ja kaikki tämä heidän suomalaistamisliittojensa johdon alaisina. Mutta nyt se on lopussa! -- Sitä (ruotsalaista maata) ei anneta muukalaisille, sillä he ovat meille muukalaisia, emmehän edes ymmärrä heidän kieltään. Ja me olemme saaneet tarpeeksemme kaikista niistä laiskiaisista (evakoista), joita meidän on ollut pakko pitää ja ravita viime talvesta alkaen heidän tekemättä puolestaan mitään hyötyä
Tämähän on kuin persujen omaa tekstiä! Muutetaan evakko-sanan tilalle maahanmuuttaja. Samoilla argumenteilla nytkin vieraita pelätään. Hyvä että juuri persu-Oinonen kaivoi tekstin esiin.
Huomatkaapa humaanina esiintyvä RKP eli Rasistisen Kansan Puolue oli taaskin asialla.
Pyhän maan pakoloiset vähän kauempaa onkin kovin haluttuja ruotsalaisille.
Lasse Lehtinen Ilta-Sanomissa ' Valoa vihapuheen keskelle' sota-ajan muuttoaallosta:
"Ei asuttaminen aivan sovussa sujunut. Tulijoita ryssiteltiin sitä enemmän mitä lännemmäksi mentiin. Asuttavaksi annettiin huonoimmat töllit ja laihimmat viljelysmaat."