Glyk. indeksi: Suklaa parempi kuin ohrapuuro??

Hei! Taistelen makean mielitekoa vastaan, sillä yritän muuttaa ruokavaliotani terveellisemmäksi. Motiivini on paitsi ylläpitää terveyttä, mutta myös saada mahdollisimman hoikka vyötärö (ilman alipainoa toki). En halua 2. tyypin diabetestäkään.

Suurin rakkauteni on suklaa. Toiseksi eniten tykkään kermajäätelöstä.

Olen rajulla henkisellä kamppailulla onnistunut vaihtamaan suklaan ja kermajäätelön täysjyvään, mm. kaurapuuroa, ohraa.

Tänään, kun tutkin näitä asioita netissä, törmäsin käsitteeseen 'glykeeminen indeksi', jonka avulla selviää ravintoaineen haitallisuus verensokeriin. Mitä enemmän ravintoaineen syöminen kohottaa verensokeria (= huono asia), sitä korkeampi on ravintoaineen glykeeminen indeksi.

Tässä lista yleisistä ravintoaineista ja niiden glykeemisestä indeksistä: http://www.kaloritaulukko.fi/glykeeminen-indeksi/

Yllätyin todella positiivisesti, kun huomasin listaa tutkiessani, että sekä suklaan (40) että kermajäätelön (51) glykeeminen indeksi on huomattavasti alhaisempi kuin esim. ohrapuuron (55)!!!

Minun siis kannattaa luopua puurosta ja ottaa suklaa takaisin, jos haluan välttää diabeteksen? Vai?

Ja mahdollisille karppaus-uskonnon edustajille: en halua aloittaa karppaamista, vaan olen kiinnostunut ainoastaan hiilihydraattien (sokerit eri muodoissaan) vertailusta.
9643
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Kun perusruokavalio on kunnossa, niin herkkuja voit syödä kerran pari viikossa terveyden tai painon siitä heilahtamma suuntaan tai toiseen.

Eli pidä herkkupäivä tai kaksi viikossa, ei joka päivä.


Terveelliset ravitsemussuositukset yli 2-vuotiaalle ovat:

Päivittäisestä energiasta lähes 40% pitäisi tulla hyvistä rasvoista. Aikuisen perusruokavaliossa tämä tarkoittaa lähes 100 grammaa rasvoja.

Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut LUOMU kasviöljyt tummassa lasipullossa, koska ainoastaan kylmäpuristettu kookosöljy kestää valoa, mutta muut ei. Sekä eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia tai muitakaan prosessoituja kasviöljyjä (pullomargariini, kasvirasvakermat jne...).

Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa tai kalaa sisältää n. 20 grammaa proteiinia (riippuen lihan tai kalan rasvaprosentista), yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa. Proteiinin liian vähäinen saanti johtaa vääjäämättä lihasmassan ja luuntiheyden menettämiseen sekä immuniteetin heikkenemiseen.

Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin 1000 grammaa.

Ja juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan. Valio ei edes kerro, miten maito prosessoidaan. Moni pystyy käyttämään ulkomaisia maitotuotteita, mutta suomalaisia ei, joten suomessa maito pilataan joko prosessoinnilla tai lehmien rehu pilaa maidon. Suomessa maito on pelkkää maatalouspolitiikkaa, ei muuta.

Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä.

Syöthän D-vitamiinia?

Iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä, jopa 500µg puolessa tunnissa (elimistö hajottaa ylimäärän, joten liikaa sitä ei saa). Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 20-30µg / vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100µg päivässä.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10µg/päivä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneille sekä kissoille ja pienille koirille.

Äänestä
  • Kuinka usein ja kuinka paljon kerralla makeisia, kuten suklaat ja irtokarkit, saa syödä?

    Syön tällä hetkellä 1-1,5 riviä Fazerin suklaata joka ilta, eli 25 - 35 grammaa. Onko se liian usein? Onko terveellisempää syödä koko satsi, eli 200 grammaa, kerralla yhtenä iltana viikossa ja olla ilman makeaa 6 päivää viikossa? Kumpi ois parempi?

    Äänestä

Kannattaa muistaa, että jäätelössä ja suklaassa on hurjat määrät myös rasvaa, eli vaikka sokerimäärä ei verensokeria heiluttelisikaan hulluna niin ei se rasva mitään hyvää kuitenkaan tee.

Tuohon kysymykseen siitä, kannattaako fazerinsininen vetää kerralla vai pikkuhiljaa viikon mittaan - mieluummin pikkuhiljaa. Kerralla jos humautat koko suklaalevyn, niin verensokeri heittää varmasti häränpyllyä ja terveys kärsii. Pienemmät määrät harvemmin ei tee niin rajuja heittoja verensokeriin.

Äänestä

Sitten kun vielä vaihdat sen Fasun johonkin hyvään tummaan suklaaseen, niin olet vielä terveellisemmillä vesillä. Tumma suklaa toki vaatii vähän totuttelua, mutta kun siitä oppii tykkäämään, niin ei kovin usein maitosuklaata kaipaa.

Äänestä

Itse herkuttelen kerran pari viikossa.

Ja todellakin syön, mitä haluan.

Kermajäätelö on hyvää ja terveellistä.

Sokeri tekee siitä epäterveellisen, mutta ilman sokeria se olisi pahaa.

Kaikki hiilarit muuttuvat sokeriksi ja ylimäärä muuttuu rasvaksi. Lopulta saa rasvamaksan ja II-tyypin diabeteksen.

Rasvaa syömällä liikaa saa rasvaripulin.

Äänestä
  • Ei kuule auta, jos tekee mieli suklaata, niin tekee.

    Äänestä

Vyötänmittta on antropometrinen seikka, geenisäätöinen ja siinä on normaalisuhteensa.
VYÖTÄRÖ/LANTIOMITTOJEN SUHDE.
Vyötärö-lantio suhdemitta ( w/h ratio, whr) pitäisi mitata ylipainon ollessa kyseessä. Vyötärö mitataan napatasosta ja lantio laajimmasta ympärysmitastaan (esim senttimetreina) ja sitten lasketaan suhteena. Raja-arvona pidetään miehillä lukua 1,0 ja naisilla lukua 0.85. LÄHDE: Björntorp P. Läkartidningen 1996; 93:33-35.
Jos miehillä vyötärö lantio suhde kohoaa yli luvun yksi, kyse on omentum-alueen(vatsa-paita-alueen) rasvakertymistä, mikä voi viitata jo alkaneeseen metaboliseen oireyhtymään ja mahdolliseen insuliiniresitenssiin sekä stressiin ja pitäisi saada välttymmään pahempien komplikaatioitten estämiseksi.
Naisilla vyötärömitan kasvu yli lantiomitan viittaa androidityyppiseen kehon muotoon. Yleensä naisien lihavuus kuitenkin on ns ”päärynämuotoa”, joka ei ole niin terveydelle vaarallista kuin ”omenamuoto” naisilla.

Äänestä

Itse en ainakaan onnistuisi vaihtamaan suklaata puuroon. Suklaan mieliteko on kuin tupakan, alkoholin tai kannabiksen himo (vaikka noista riippuvuuksista minulla ei ole kokemusta). Eroon siitä kyllä pääsee, mutta vaatii useita viikkoja, tai jopa kuukausia, ja sitten pitää olla kokonaan ilman. Itse vieroittauduin suklaasta refluksin takia, ja ekat viikot olivat kauheita. En sitä edes paljoa ole syönyt, muutaman palan jälkiruuaksi.

Karppaajat ovat saaneet kaikille syyllisyyden ruokaa kohtaan. Yksittäisen tuotteen glykeeminen indeksi tuskin hyödyntää mitään. Ei ole muutenkaan järkevää syödä vain yhtä yksittäistä tuotetta kerralla, etenkään suklaata tai jäätelöä. Kun aterialla on kuituja (opettele syömään kasviksia) ja proteiinia, niin kyllä pienen pienen hallitun herkkuannoksen kestää jälkiruuaksi. Kun vatsa on täynnä ravitsevaa ruokaa, ei tee mieli ahmia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


wuhuuuu kirjoitti:

Hei! Taistelen makean mielitekoa vastaan, sillä yritän muuttaa ruokavaliotani terveellisemmäksi. Motiivini on paitsi ylläpitää terveyttä, mutta myös saada mahdollisimman hoikka vyötärö (ilman alipainoa toki). En halua 2. tyypin diabetestäkään.

Suurin rakkauteni on suklaa. Toiseksi eniten tykkään kermajäätelöstä.

Olen rajulla henkisellä kamppailulla onnistunut vaihtamaan suklaan ja kermajäätelön täysjyvään, mm. kaurapuuroa, ohraa.

Tänään, kun tutkin näitä asioita netissä, törmäsin käsitteeseen 'glykeeminen indeksi', jonka avulla selviää ravintoaineen haitallisuus verensokeriin. Mitä enemmän ravintoaineen syöminen kohottaa verensokeria (= huono asia), sitä korkeampi on ravintoaineen glykeeminen indeksi.

Tässä lista yleisistä ravintoaineista ja niiden glykeemisestä indeksistä: http://www.kaloritaulukko.fi/glykeeminen-indeksi/

Yllätyin todella positiivisesti, kun huomasin listaa tutkiessani, että sekä suklaan (40) että kermajäätelön (51) glykeeminen indeksi on huomattavasti alhaisempi kuin esim. ohrapuuron (55)!!!

Minun siis kannattaa luopua puurosta ja ottaa suklaa takaisin, jos haluan välttää diabeteksen? Vai?

Ja mahdollisille karppaus-uskonnon edustajille: en halua aloittaa karppaamista, vaan olen kiinnostunut ainoastaan hiilihydraattien (sokerit eri muodoissaan) vertailusta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu