Nuorten naisten vaatimukset kohtuuttomia

Näinhän se on. Suurkaupungit ovat väestöllisiä nieluja. Ovat aina olleet eikä ihme. Suurkaupungit ovat elämyksiä ja virikkeitä tulvillaan. Niissä asuminen on hyvin kallista eikä lapsille ole yksinkertaisesti tilaa. Kaupungistuminen merkitsee aina hedelmällisyyden romahtamista.

Erittäin hyvin sanottu edelliseltä. Jos nimittäin katsotaan esim. Tamperetta jossa on enemmän naisia kuin miehiä sekä ikäjakauma on opiskelijoiden vuoksi hedelmällisintä, niin sielä syntyy keskimäärin 1.5 lasta/pariskunta. Jos syntyvyys laskee 1.3:een niin se on sellainen kurimus että sen jälkeen väkimäärä vääjäämättä vähenee. Se ei enää kasva. Sitä ei saa käännettyä kasvuun muuta kuin muuttoliikkeellä. Ja silloinkin pitää muuttaa pariskuntia ko. alueelle.

Suomalaiset nuoret eivät ymmärrä että se miten he nyt elävät, tulee puremaan heitä persuksiin 30 vuoden kuluttua. Nyt kun nämä maitokahvi-lapset luovat uraa ja koittavat saada paikkaansa auringossa, he eivät ymmärrä että jo viiden vuoden päästä heidän uransa on ohi. Ei ole kansaa tai kuluttajia jotka ostaisivat enää heidän tuotteitaan. Ei ole kulutusta kun suuret ikäuokat ja heidä vanhempansa poistuvat yhteiskunnasta. He eivät myöskään ymmärrä että kaikki se valtionvelka minkä nykyinen ja kaksi edellistä hallitusta yhdessä eduskunnan kanssa ovat luoneet, jää heidän maksetavakseen.

Vaikka kuinka tuntuisi nyt siltä että talous olisi tiukkaa ja ei olisi aikaa lapsille, tulisi heitä olla 3kpl/pariskunta. Jos muutosta ei saada kahden vuoden sisään niin yhdeksän vuoden päästä Suomessa on 3.9 miljoonaa suomalaista. Mitä luulette, miten käy silloin asuntojen hinnoille ja työpaikoille? Kun asunnoista vapautuu 35% eikä kuluttajiakaan ole? Silloin on maitkahvi-lapsilla aikaa "bilettää ihkuu konserttii..."

Ja mitä tulee tuohon paksuun lompakkoon, niin olen huomannut ettei sekään toimi. Useat naiset tulevat juttelemaan minulle ja kertovat miten hyvä kuuntelija olen. Mutta kun eivät saa juuri sitä miestä mihin ovat silmänsä iskeneet, niin kukaan muukaan ei kelpaa. Sitä uhrataan aikaa ja energiaa että saataisiin juuri se johon on ihastuttu. Vaikka sivulliset näkisivät jo otsallaan ettei liitto tule toimimaan. Ja kun itsellä on kaikki omaisuus velatonta sekä pyöreästi satatuhatta rahaa, niin silti on vaikea löytää sitä oikeaa kumppania. Pitäisikö sitä varallisuutta olla miljoonissa että saisi huomiota? Minusta jo satkukin siirtää jokapäiväiset ongelmat sivuun ja mahdollistaisi vapaamman elämän.

Mutta, elämä on valintoja täynnä.